Onko ilmestynyt uusia tai vanhoja hyviä kirjoja näköpiiriin, jota voitte suositella?
Laitan tähän yhden:
Basam Books: Elämän loiste ja hurjuus, Kertomuksia entisaikojen Helsingistä ja Viaporista, Paananen&Linna
Kesäajan lukuhetket
kesälukija
33
627
Vastaukset
- Heikunkeikku
Toissailtana sain yhden kirjan loppuun ja eilen illalla pyörittelin kolmea kirjaa kourassa ja mietin, että minkähän kirjan valitsisin. Siinä pyöritellessä niitä kirjoja huomasin, että olin ostanut yhden kirjan, jonka olinkin lainannut joskus kirjastosta. Harmitti vähän, mutta kenties sen joskus tuonnempana luen uudestaan. Siis jos muisti alkaa tökkimään, enkä enää muista luettuja kirjoja.
On perin vaikeaa ruveta ehdottelemaan toisille kirjoja, koska ei tiedä muiden makuja.
Mulle hyvä kirja saattaa toisille olla yäk-kirja.
Kaikenkaikkiaan lukeminen on aivan Mah-ta-vaa. Kirjojen sivuille kun pompahtaa, niin pääsee aivan uusiin ulottuvuuksiin, eri aikakausille, eri ihmisiä seuraamaan kärpäsen kaltaisena oliona kattoon.
Tällä kertaa en suosittele mitään. En osaa valita niin monesta hyvästä kirjasta yhtä hyvää. Laitapa hakuun sana: Marquand.
Löydät siten edelliset kirja-jankutukset.
Siellä varmaan ottavat sinut vastaan iloisenpana kuin tässä typerässä kopiossasi.
H.- Heikunkeikku
Palajin ketjuun.
Ei laisinkaan huono aloitus (vaikka en omia ehdotuksia kirjoittanutkaan).
Eikä Misssssään tapauksessa Kirja-aiheista ole aloituksia tehty niin, että voisi edes puolella sanalla sanoa, että asiasta JANKUTETAAN.
Minä en edes viitsi sanoa, että mistä aiheista voisi sanoa, että jankutetaan.
Mutta sen sanon, että joistakin aiheista kyllä tehdään aloituksia yhä uudelleen ja uudelleen,
mutta niistä ei sitten sanotakaan, että menehän edelliseen jankkausaloitukseen. Miksiköhän?
Luen mielelläni mielipiteitä kirjoista. Miks joku kirja on hyvä, mistä siinä kirjoitetaan, miks miks miks. Mikseihin tulevat vastaukset kiinnostais.Laitapa hakuun sana: Marquand.
Löydät siten edelliset kirja-jankutukset.
Siellä varmaan ottavat sinut vastaan iloisenpana.
H.- KylläpäOnHienoo
Etkä sitten itse kyennyt mainitsemaan yhtään kirjaa, joka olisi joskus miellyttänyt sinua. Varsinaista keskestelua aloittajan aiheesta 60 palstalla. Haloota van.
- Heikunkeikku
hunksz kirjoitti:
Laitapa hakuun sana: Marquand.
Löydät siten edelliset kirja-jankutukset.
Siellä varmaan ottavat sinut vastaan iloisenpana.
H.Sinulta taas aina niin iloinen kommentti.
Suorastaan pursuat positiivisuutta ja räpöttelet aina uuttakin uudempia uutukaislauseita. - ylistäkää.häntä
Heikunkeikku kirjoitti:
Sinulta taas aina niin iloinen kommentti.
Suorastaan pursuat positiivisuutta ja räpöttelet aina uuttakin uudempia uutukaislauseita.Hän on elämäsä aikana lukenu yhden kirjan, hän tietää kaiken.
- Heikunkeikku
KylläpäOnHienoo kirjoitti:
Etkä sitten itse kyennyt mainitsemaan yhtään kirjaa, joka olisi joskus miellyttänyt sinua. Varsinaista keskestelua aloittajan aiheesta 60 palstalla. Haloota van.
Kirjoititko kommenttisi minulle?
Varmaankin kirjoitit.
On totta, että olisin voinutkin jonkun kirjan mainita aloittajalle, mutta takapuoleni oli niin raskas, että en jaksanut sitä nostaa tuolilta ylös hakeakseni kirjahyllystä kirjan, josta ilmenisi kirjailijan nimi ja kirjan nimi.
Mutta nyt nostaututin peppuni ja tässä sitä taas ollaan laskeuduttu tuolille.
Viimeisin kirja, jonka sain toissapäivänä loppuun on Anita Shreven kirja nimeltään "Vyöryvät vedet".
1873 pienellä Smuttynosen saarella tapahtuu raakalaismainen verityö. Kaksi naista tapetaan, kolmas säilyy hengissä piiloutumalla rantaluolaan.
Yli sata vuotta myöhemmin lehtikuvaaja Jean saapuu saarelle tekemään juttua kuuluisasta rikoksesta.
Kirja on tosipohjainen kertomus. Oikeastaan kaksinkertainen kertomus. Kirjailija on perheen kanssa kyseisellä murhasaarella ja kirjoittaa omasta reissustaan samanaikaisesti kertomusta, kun toisaaltaan kirjoittaa tämän hengissä säilyneen naisen päiväkirjaa ja oikeudenkäyntipöytäkirjoja murhista. Hengissä säilynyt nainen juuri ennen kuolemaansa tahtoi palata muistoissaan tähän murhatapahtumaan.
Kannattaa lukea. Tarkemmin en kerro kirjasta, koska kirjan huippukohta on yllättävä.
Kirja on kirjoitettu 1997 sivuja 298
Uuden kirjan aloitin eilen.: Koko maailmaa kohauttaneissa muistelmissa Peter Wright kertoo kokemuksistaan Englannin salaisesta palvelusta. Hän oli monikymmenvuotinen agentti.
Kirjan nimi: "Vakoojasieppari".
Kirja kirjoitettu 1987. Tiheää tekstiä 440 sivun verran. - kesälukija
Heikunkeikku kirjoitti:
Kirjoititko kommenttisi minulle?
Varmaankin kirjoitit.
On totta, että olisin voinutkin jonkun kirjan mainita aloittajalle, mutta takapuoleni oli niin raskas, että en jaksanut sitä nostaa tuolilta ylös hakeakseni kirjahyllystä kirjan, josta ilmenisi kirjailijan nimi ja kirjan nimi.
Mutta nyt nostaututin peppuni ja tässä sitä taas ollaan laskeuduttu tuolille.
Viimeisin kirja, jonka sain toissapäivänä loppuun on Anita Shreven kirja nimeltään "Vyöryvät vedet".
1873 pienellä Smuttynosen saarella tapahtuu raakalaismainen verityö. Kaksi naista tapetaan, kolmas säilyy hengissä piiloutumalla rantaluolaan.
Yli sata vuotta myöhemmin lehtikuvaaja Jean saapuu saarelle tekemään juttua kuuluisasta rikoksesta.
Kirja on tosipohjainen kertomus. Oikeastaan kaksinkertainen kertomus. Kirjailija on perheen kanssa kyseisellä murhasaarella ja kirjoittaa omasta reissustaan samanaikaisesti kertomusta, kun toisaaltaan kirjoittaa tämän hengissä säilyneen naisen päiväkirjaa ja oikeudenkäyntipöytäkirjoja murhista. Hengissä säilynyt nainen juuri ennen kuolemaansa tahtoi palata muistoissaan tähän murhatapahtumaan.
Kannattaa lukea. Tarkemmin en kerro kirjasta, koska kirjan huippukohta on yllättävä.
Kirja on kirjoitettu 1997 sivuja 298
Uuden kirjan aloitin eilen.: Koko maailmaa kohauttaneissa muistelmissa Peter Wright kertoo kokemuksistaan Englannin salaisesta palvelusta. Hän oli monikymmenvuotinen agentti.
Kirjan nimi: "Vakoojasieppari".
Kirja kirjoitettu 1987. Tiheää tekstiä 440 sivun verran.Kuulostaapas tosi mielenkiintoiselta. No elämä on.
- New-age
Ian Mc Ewan ja kuinka ollakkaan: " Ikuinen rakkaus". Olen lukenut 2/3 ja kyllä on pirullinen juoni. The Observer arvioinut kirjailijan parhaaksi.
Tämä oli euron kirpparikirja. Kiva lukea, kun sataa ropisee. New-age kirjoitti:
Ian Mc Ewan ja kuinka ollakkaan: " Ikuinen rakkaus". Olen lukenut 2/3 ja kyllä on pirullinen juoni. The Observer arvioinut kirjailijan parhaaksi.
Tämä oli euron kirpparikirja. Kiva lukea, kun sataa ropisee.Ian Mc Ewanin Pähkinänkuori,
eilen vasta avasin paketin, hitsi kun kirjakerholaisena joskus unohtelen peruutella, sitten paketti löytyy postilaatikosta, en kehtaa palautella, joten nyt luen Pähkinänkuorta. Mulla pitää olla aina yhdessä paikassa yksi kirja ja toisessa paikassa toinen jne ja tämä on nyt siellä yhdessä paikassa ja kunsinne menen niin rauha iskee, otan kirjan kaapista ja sitten unohdunkin sinne toviksi. tai sitten kuskaan sen kirjan sinne toiseen paikkaan ja en malta päästää kädestä...
Teosta mainostetaan "Vaikuttavan nerokkaaksi" olen tätä neroutta jo aloittanut, aikas hauskasti alkaa...syntymätön poika kertoo elämästään äitinsä kohdussa...
Kirjan takakannessa on näin kaunis teksti
"Kekseliäs uhkapeli päättyy hohdokkaaseen voittoon. Tämä tiivis, lumoava, nokkela ja lempeän traaginen romaani on oodi inhimilliselle kauneudelle, epäitsekkyydelle ja sammumattomalle kaipaukselle."- Heikunkeikku
New-age kirjoitti:
Ian Mc Ewan ja kuinka ollakkaan: " Ikuinen rakkaus". Olen lukenut 2/3 ja kyllä on pirullinen juoni. The Observer arvioinut kirjailijan parhaaksi.
Tämä oli euron kirpparikirja. Kiva lukea, kun sataa ropisee.Täytyy tunnustaa, että en ole lukenut Ian McEwanin kirjoja. Hitto kun niitä kirjoja on niin pilvin pimein, että ei mitenkään onnistu kaikkia lukemaan. Väkisinkin jää hyviä kirjoja mun silmien ulkopuolelle.
Kävin lukasemassa, että mimmonen kirjailija tämä Ian on ja vaikuttaa hyvinkin osaavalta. Palkintojakin saanut "ropasti".
Hän voisi kirjoittaa omasta elämästäänkin, koska aiheita riittäisi yksityiselämästä.
Eipä sitä tiedä, vaikka jonakin päivänä lainaisin tämän kirjailijan kirjan.
Tuosta mainitsemastasi "Ikuinen rakkaus"-kirjasta on tehty elokuva. Psykologinen trilleri 2004.
En ole nähnyt kyseistä elokuvaa, mutta kiinnostais nähdä.
On ihanaa jos löytää jonkun yli-yli-yli-kiinnostavan kirjan. Sitä ahmii ihan silmät pullollaan. Heikunkeikku kirjoitti:
Täytyy tunnustaa, että en ole lukenut Ian McEwanin kirjoja. Hitto kun niitä kirjoja on niin pilvin pimein, että ei mitenkään onnistu kaikkia lukemaan. Väkisinkin jää hyviä kirjoja mun silmien ulkopuolelle.
Kävin lukasemassa, että mimmonen kirjailija tämä Ian on ja vaikuttaa hyvinkin osaavalta. Palkintojakin saanut "ropasti".
Hän voisi kirjoittaa omasta elämästäänkin, koska aiheita riittäisi yksityiselämästä.
Eipä sitä tiedä, vaikka jonakin päivänä lainaisin tämän kirjailijan kirjan.
Tuosta mainitsemastasi "Ikuinen rakkaus"-kirjasta on tehty elokuva. Psykologinen trilleri 2004.
En ole nähnyt kyseistä elokuvaa, mutta kiinnostais nähdä.
On ihanaa jos löytää jonkun yli-yli-yli-kiinnostavan kirjan. Sitä ahmii ihan silmät pullollaan."Heikunkeikku"
"Etsihän Isaac Asimovin kirja plutonium-186:sta.
Tajuat miten latteaa rakkaus parhaimmillaan voi olla.
Minä olen sinun varjosi.
Aamu-auringon läikkä lakanallasi."
H.- Heikunkeikku
hunksz kirjoitti:
"Heikunkeikku"
"Etsihän Isaac Asimovin kirja plutonium-186:sta.
Tajuat miten latteaa rakkaus parhaimmillaan voi olla.
Minä olen sinun varjosi.
Aamu-auringon läikkä lakanallasi."
H.En pahemmin ole kahlaillut Tieteiskirjojen seassa.
Vain aniharvan kirjan oon silmiini imaissut.
Tuo mainitsemasi Isaac Asimov oli varmaankin mitä taitavin ja tietävin tyyppi kirjoittamaan tuonkaltaista kirjaa. Menin lukasemaan hänenkin tietoja ja näköjään oli biokemian professori, jonka ammattitaito riitti kirjoittamaan jopa keksittyä tarinaa "uskottavasti".
Tokko tullen tuota kirjaa lukemaan, mutta mistäs sitä koskaan tietää. Joskus äidyn lukemaan "välikirjaksi" jonkun epätyypillisen kirjan. Vaihteen vuoksi ja pelkästä uteliaisuudesta.
Yksi tälläinen välikirja, jonka luin ja josta en pahemmin piitannut sen älyttömän hulluuden vuoksi, niin ehkä SINÄ voisit siitä tykätä. :)
Eoin Colfer: Artemis Fowl -opalin kosto.
Artemis Fowlin mainitsemani kirja on neljäs tästä kirjasarjasta. Eka Artemis Fowl-romaani kohosi bestseller-listoille kaikkialla maailmassa. Heikunkeikku kirjoitti:
En pahemmin ole kahlaillut Tieteiskirjojen seassa.
Vain aniharvan kirjan oon silmiini imaissut.
Tuo mainitsemasi Isaac Asimov oli varmaankin mitä taitavin ja tietävin tyyppi kirjoittamaan tuonkaltaista kirjaa. Menin lukasemaan hänenkin tietoja ja näköjään oli biokemian professori, jonka ammattitaito riitti kirjoittamaan jopa keksittyä tarinaa "uskottavasti".
Tokko tullen tuota kirjaa lukemaan, mutta mistäs sitä koskaan tietää. Joskus äidyn lukemaan "välikirjaksi" jonkun epätyypillisen kirjan. Vaihteen vuoksi ja pelkästä uteliaisuudesta.
Yksi tälläinen välikirja, jonka luin ja josta en pahemmin piitannut sen älyttömän hulluuden vuoksi, niin ehkä SINÄ voisit siitä tykätä. :)
Eoin Colfer: Artemis Fowl -opalin kosto.
Artemis Fowlin mainitsemani kirja on neljäs tästä kirjasarjasta. Eka Artemis Fowl-romaani kohosi bestseller-listoille kaikkialla maailmassa."Heikunkeikku"
Kuiva-silmäiseksi itkijä-neidoksi olet joskus tunnelmaltasi outo.
Jane Austinin maailma sinulle kelpaa, vaan ei toisen-laisten olioiden rakkaus-tarinat.
Saisit kohta alkaa pelätä kuolevasi yksin-kertaisena.
Lue nyt tuo kirja!
Syöksy sen kimppuun jättämällä ajatuksesi pois tieteestä.
Ole itsesi, tunteellinen hömppä.
Hiukan enemmän älykkyyttä tiristäen kuitenkin.
Kirja on tosi inhimillinen.
-
Ei tuon kirjan kanssa tarvitse itkeä, antaa tunteilleen valtaa kyllä pitää.
Minä tahdon!! tasa-tasa-jalkaa-TAHDON!
Että luet sen ja kirjoitat sitten tänne kommentin aatoksista vapisevin käsin.
"Nuori matonen märki heinikossa
ensi kohtaus takana naisen kanssa.
Se ei osannut tietää kumminka päin
piti tyttöjen kanssa niinkö vai näin.
Niinpä tiennyt hän ei oliko tyttö vai poika
keski-kohtakin kipeä ja hoikka."
-
https://www.youtube.com/watch?v=oZ8tFisv_iY
H.- Heikunkeikku
hunksz kirjoitti:
"Heikunkeikku"
Kuiva-silmäiseksi itkijä-neidoksi olet joskus tunnelmaltasi outo.
Jane Austinin maailma sinulle kelpaa, vaan ei toisen-laisten olioiden rakkaus-tarinat.
Saisit kohta alkaa pelätä kuolevasi yksin-kertaisena.
Lue nyt tuo kirja!
Syöksy sen kimppuun jättämällä ajatuksesi pois tieteestä.
Ole itsesi, tunteellinen hömppä.
Hiukan enemmän älykkyyttä tiristäen kuitenkin.
Kirja on tosi inhimillinen.
-
Ei tuon kirjan kanssa tarvitse itkeä, antaa tunteilleen valtaa kyllä pitää.
Minä tahdon!! tasa-tasa-jalkaa-TAHDON!
Että luet sen ja kirjoitat sitten tänne kommentin aatoksista vapisevin käsin.
"Nuori matonen märki heinikossa
ensi kohtaus takana naisen kanssa.
Se ei osannut tietää kumminka päin
piti tyttöjen kanssa niinkö vai näin.
Niinpä tiennyt hän ei oliko tyttö vai poika
keski-kohtakin kipeä ja hoikka."
-
https://www.youtube.com/watch?v=oZ8tFisv_iY
H.En ole mikään Jane Austinin fanittaja, kuten en myöskään Victoria Holtin tyyppinen, saati Gatherine Gooksonimainen ihminen. Kaikki kuuluvat siihen sarjaan, että eivät voisi vähempää kiinnostaa.
Arvosta kyllä suuresti noita kirjailijoita, ovathan monien suuresti ihailemia. Kirjoja kirjoittaneet NIIN paljon, että kyllähän sekin jo jotakin sanoo.
Jane Austinin "ylpeys ja ennakkoluulo"-elokuvan olen nähnyt. En muista olisinko hänen mitään kirjaa lukenut koskaan. Itselläni ei ainakaan ole yhtään omaa kirjaa.
Victoria Holtin kirjoja olen lukenut 2 kipaletta ja Gooksonia yhen kappaleen.
Tulivat vahingossa minulle, kun en muistanut peruuttaa kirjaa kirjakerhoon, eikä tullut palautettuakaan niitä.
Että, kyllä tiedän edes vähän noista kirjoista ja sen tärkeimmän, että eivät minua kiinnosta.
Tiedän tuon tunteen, että tahtoisi aivan Väkisin Pakottaa jonkun lukemaan kirjan, jonka itse on todennut olevan NIIN valtavan hyvä, että sen tahtoisi jakaa jonkun kanssa. Ilosanomaa toiselle antaa. Sitten ottaa kaaliin, kun toinen ei ota onkeensa yhtään, eikä ala lukemaan.
Tiedän jo, mistä on kyse tuossa mainostamassasi kirjassa. Melekeen voisin sanoa, että olen sen lukenut. Ja sitten olen kärryillä, että kuinka ihmeessä tälle kirjailijalle tuli mieleen kirjoittaa kirja plutonium-186:sta, vaikka kyseistä isotooppia ei ole edes olemassa.
No hän sitte pisti aivonsa pyörimään ja keksi keksimästä päästyäänkin ja "keksi" vaelteli aina rinnakkaisuniversumiin, jossa tietysti erilaiset luonnonlait.
Avaruusolennot ja kaikki tulivat kuvioon mukaan.
Kirjan nimi on "Itse Jumalat"
Nämä kaikki mun haalimat tiedot sen takia, jos joku muu tahtoisi tämän tyyppistä kirjaa lukea.
Hunksz kun ei itse viitsi tarkemmin selittää kirjasta mitään.
Voisin, saattaisin Harkita lukevani tuon, mikäli voisimme tehdä vaihtokaupan. Minä luen sinun määräämäsi kirjan ja sinä minun määräämän.
Voisin valita sinulle luettavaksi hyvin-hyvin Ohuen kirjan, jossa tekstiä harvakseen ja markinaalit leviät, niin sinultakin -joka et lukemista harrasta- onnistuisi saada luettua kirjan:)
Helmikuu 2017
"Heikunkeikku"
John P. Marquand
Vilpittömästi teidän.
Tekee sinulle hyvää.
-
Lokakuu 2016
Kuten edellisessä höpötteessä:
J.P. Marquand
Vilpittömästi teidän
-
A.Asimov
A.C.Clarke
H.
-
Marraskuu 2014
Willis ja Bessie
J.P.Marquand: Vilpittömästi teidän.
Heidän tarinansa on jotenkin aito.
Ilman turhia hörhelöitä ja väkisin vääntöä.
Sopii hyvin tähänkin päivään.
-
Lokakuu 2014
Miksi 60 Suomalsisinen lukee kirjoja enää?
Eihän niissä enää hänelle uutta ole.
Korkeintaan jotain katkerasti naurettavaa.
Itkun-läheistä nuoruudestaan kuvaavaa.
Onko sillä joku tarkoitus, että kertoo lukevansa niitä ulko-mailla?
Viiasinta olisi luikea tuslevassuuden nuorlisosta kertovaa kirjallisuutta.
Jotta voi sitten laskea levolle levollisena.
Nuorille on onneksi koittamassa jotain minua parempaa.
Aikanaan Englannissa(kin) luin kirjaa:
J.P.Marquand, Sincerely, Willis Wayde
Kirjoitus-virheet ovat tahallisia.
Hellyyden-osoituksia aloittajalle.
-
Helmikuu 2013
John. P. Marquand
Vilpittömästi teidän.
Vuolaasti itkettävä romaani, niin naisille kuin entisille jupeillekin.
Nuorena kirja oli minulle tulevaisuuteni.
Osittain sit meni pieleen.
Ja niin edelleen.
H.- Heikunkeikku
Kesäkuun loppupuoli 28.6.2017
"hunksz"
On ilmeistä, että kyseinen kirja on ollut sinulle mitä suuremmoisimmin sinulle sopiva.
Et muuten jaksaisi sitä hehkuttaa, peräti jauhaa, etten käyttäisi myös sanaa Jankuttaa.
Arvelen, että et paljoa lue kirjoja, koska vuodesta toiseen ei tule uusia kirjoja, joihin olisit mielistynyt.
Luen sen verran paljon, että pään sisällä on jo aimo kasa kirjoja. Uutta pukkaa niin, että on jo vaikea tehdä muistilokerooni tilaa kirjoille, kun muitakin asioita täytyy aivoihinsa tukkia.
Eri vuosina on eri kirjat "niitä yli-hyviä kannattaa lukea"-mielipiteitä.
2017 ennen edellämainittuja kirjoja luin Todella mielenkiintoisen kirjan: Galina Visnevskaja
Venäläisen oopperalaulajattaren rehevät muistelmat. Leningradilaistytön taival johti hyvin köyhästä ja ankeasta lapsuudesta Stalinin vuosien halki Bolsoi-teatterin kirkkaimmaksi tähdeksi. Galina oli Hrustsevin suosikki, Breznevin ystävä.
Ym. ym. YouTubessa on joitakin hänen esityksiään, joita eri korvalla olen kuunnellut kirjan lukemisen jälkeen.
Kirja kirjoitettu 1984 ja sivuja 449
Tuon kirjan valitsen tämän vuoden alkuvuosikirjaksi. Loppuvuonna kenties joku muu on parempi kun toi Bolsoi-teatterin primadonna.
2016
Viime vuonna luin myös aimosti. Vaikea valita. Hmmmm.. ja hmmmmm..
Vaikkapa: Kristine Barnett: Ihmeellinen mieli
Kirjailija kertoo oman pojan neroudesta, jolla valokuvamuisti ja korkeampi älykkyysosamäärä kuin Einsteinilla. Poikkeuksellinen lahjakkuus.
Suosittelen.
Samaan sarjaan laitan Kay Redfieldin Levoton mieli.
Maanis-depressiivisen psykologin muistelmat
Suosittelen.
2015
No joo, kunpas taas muistaisin.
Vuosiluvuista viis.
Mainitsen muutaman ylihyvän opuksen.
Sabine Kuegler: Viidakon lapsi
Iris Johansson: Toinen maailma jonka tunnen
Milan Kunder: Jäähyväisvalssi (hah ha ha haa, miten Naurettavan naurettava kirja. Kantsii imasta silmiin)
Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli
Marto Morgan: Viesti Oikeiden ihmisten maailmasta.
Niin eli että ja ja....
Ne jotka paljon lukevat saavat uusia kivoja, innostavia, hehkuteltavia kirjoja muistivarastoon ja mielellään tuputtavat niitä muillekin luettavaksi. Minä tykkään lukea semmosista tuputuksista.
Siinä missä sinä värkkäät musiikkiketjuja, kaksin kappalein, yhä uudelleen ja uudelleen, niin olisi toki suotavaa, että antaisit silloin tällöin jonkun laittaa myös kirja-aloituksen.
Sinä, joka et ilmeisesti ole pahemmin kirjoista kiinnostunut, niin keskity sitten vaan musiikkialoituksiin ja anna meidän kirjojen tykkääjät keskittyä kirjoihin.
Koska sinä ja minä olemme vallan erilaisia, toistemme vastakohtia, niin en innostu tuosta mainostamastasi "Vilpittömästi teidän"-kirjasta. Jos sinä siitä tykkään, niin minä en kaiketi tykkäisi.
Sitäpaitsi et mitenkään jaksa kirjoittaa, mistä kirja kertoo, Miksi se on mielestäsi hyvä, Miksi minun tai jonkun toisen se pitäisi lukea, onko se fiktiivinen kirja vai mennäänkö oikeeseen juttuun. Jne. jne.
Kyllä. Pitkä on kirjoitukseni. Se suotakoot anteeksi. Lähden asioille, touhuamaan ja vaikka mitä, enkä kauaakaan aikaa häiritse palstaa.
Tarvitsin tällä kertaa sanoja paljon.
Piste. Heikunkeikku kirjoitti:
Kesäkuun loppupuoli 28.6.2017
"hunksz"
On ilmeistä, että kyseinen kirja on ollut sinulle mitä suuremmoisimmin sinulle sopiva.
Et muuten jaksaisi sitä hehkuttaa, peräti jauhaa, etten käyttäisi myös sanaa Jankuttaa.
Arvelen, että et paljoa lue kirjoja, koska vuodesta toiseen ei tule uusia kirjoja, joihin olisit mielistynyt.
Luen sen verran paljon, että pään sisällä on jo aimo kasa kirjoja. Uutta pukkaa niin, että on jo vaikea tehdä muistilokerooni tilaa kirjoille, kun muitakin asioita täytyy aivoihinsa tukkia.
Eri vuosina on eri kirjat "niitä yli-hyviä kannattaa lukea"-mielipiteitä.
2017 ennen edellämainittuja kirjoja luin Todella mielenkiintoisen kirjan: Galina Visnevskaja
Venäläisen oopperalaulajattaren rehevät muistelmat. Leningradilaistytön taival johti hyvin köyhästä ja ankeasta lapsuudesta Stalinin vuosien halki Bolsoi-teatterin kirkkaimmaksi tähdeksi. Galina oli Hrustsevin suosikki, Breznevin ystävä.
Ym. ym. YouTubessa on joitakin hänen esityksiään, joita eri korvalla olen kuunnellut kirjan lukemisen jälkeen.
Kirja kirjoitettu 1984 ja sivuja 449
Tuon kirjan valitsen tämän vuoden alkuvuosikirjaksi. Loppuvuonna kenties joku muu on parempi kun toi Bolsoi-teatterin primadonna.
2016
Viime vuonna luin myös aimosti. Vaikea valita. Hmmmm.. ja hmmmmm..
Vaikkapa: Kristine Barnett: Ihmeellinen mieli
Kirjailija kertoo oman pojan neroudesta, jolla valokuvamuisti ja korkeampi älykkyysosamäärä kuin Einsteinilla. Poikkeuksellinen lahjakkuus.
Suosittelen.
Samaan sarjaan laitan Kay Redfieldin Levoton mieli.
Maanis-depressiivisen psykologin muistelmat
Suosittelen.
2015
No joo, kunpas taas muistaisin.
Vuosiluvuista viis.
Mainitsen muutaman ylihyvän opuksen.
Sabine Kuegler: Viidakon lapsi
Iris Johansson: Toinen maailma jonka tunnen
Milan Kunder: Jäähyväisvalssi (hah ha ha haa, miten Naurettavan naurettava kirja. Kantsii imasta silmiin)
Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli
Marto Morgan: Viesti Oikeiden ihmisten maailmasta.
Niin eli että ja ja....
Ne jotka paljon lukevat saavat uusia kivoja, innostavia, hehkuteltavia kirjoja muistivarastoon ja mielellään tuputtavat niitä muillekin luettavaksi. Minä tykkään lukea semmosista tuputuksista.
Siinä missä sinä värkkäät musiikkiketjuja, kaksin kappalein, yhä uudelleen ja uudelleen, niin olisi toki suotavaa, että antaisit silloin tällöin jonkun laittaa myös kirja-aloituksen.
Sinä, joka et ilmeisesti ole pahemmin kirjoista kiinnostunut, niin keskity sitten vaan musiikkialoituksiin ja anna meidän kirjojen tykkääjät keskittyä kirjoihin.
Koska sinä ja minä olemme vallan erilaisia, toistemme vastakohtia, niin en innostu tuosta mainostamastasi "Vilpittömästi teidän"-kirjasta. Jos sinä siitä tykkään, niin minä en kaiketi tykkäisi.
Sitäpaitsi et mitenkään jaksa kirjoittaa, mistä kirja kertoo, Miksi se on mielestäsi hyvä, Miksi minun tai jonkun toisen se pitäisi lukea, onko se fiktiivinen kirja vai mennäänkö oikeeseen juttuun. Jne. jne.
Kyllä. Pitkä on kirjoitukseni. Se suotakoot anteeksi. Lähden asioille, touhuamaan ja vaikka mitä, enkä kauaakaan aikaa häiritse palstaa.
Tarvitsin tällä kertaa sanoja paljon.
Piste."Heikunkeikku"
Totta.
En ole lukenut uusia kirjoja enää vuosiin.
Uudet sota-historiat tosin poikkeuksina.
-
En minä jankuttanut.
Kuvasin vain kuinka monesti olen kuinkakin moneen toistoon ottanut osaa.
Kirjoitelkaa vaan kirjoista, minä sitten välillä tylsyydestä kiukkasen.
H.- Heikunkeikku
hunksz kirjoitti:
"Heikunkeikku"
Totta.
En ole lukenut uusia kirjoja enää vuosiin.
Uudet sota-historiat tosin poikkeuksina.
-
En minä jankuttanut.
Kuvasin vain kuinka monesti olen kuinkakin moneen toistoon ottanut osaa.
Kirjoitelkaa vaan kirjoista, minä sitten välillä tylsyydestä kiukkasen.
H.Kyllä, kyllä sinä jankutit.
Alvariin jankutat.
Yhtä jankuttamista.
Jatkuvalla syötöllä jankutusta, liukuhihnamaista sorttia.
Rasittavuuteen asti menevää jankkausta.
Apua.
:)
Se on nyt tullut selväksi, että "Vilpittömästi teidän"-kirja on kirja, jota suosittelet satasella.
Jos seuraavassa kirja-aloituksessa, koska sitten tullee olemaankaan, niin jos sinne vielä alat naputtamaan "vilpittömästi teidää..", niin johan on markkinat. Melkein suuttuisin, mikäli olisin suuttuvaa tyyppiä.
(kirjoitusvirhe oli tahallinen. Dää)
- Heikunkeikku
Tämä aloitus oli hiipinyt piiloon ja hetken jo luulin, että se oli poistettu.
Kävin sitten kurkkaamassa toiselle sivulle ja sielähän Hän törötti. Melkein kuulin anelua, että ota minut esiin. No mä sitte otin.
Kirjoitin tuola aikasemmin, että olin erehdyksessä ostanut saman kirjan, jonka olin jo lukenut. Luulin, että olin sen kirjastosta lainannut, vaan ehei, se olikin kirjahyllyssä. Nyt on kaks samaa kirjaa.
Palajan nyt tähän kirjaan, koska se on Hyvä!
Antakaas kun perustelen.
Astrid Jansson syntyi 1906 maalaiskauppiaan tyttäreksi Gotlannissa.
Parikymppisenä hän muutti Tukholmaan, jossa sai toimen baptistien hoitokodissa. Sielä hän kouluttautui apuhoitajaksi.
Hänellä oli hirmuisesti kasvava halu ja suuri kaipuu työskennellä Bolivian intiaanien parissa.
Hänellä oli suorastaan hiton suuri vimma noihin intiaaneihin.
No joo, hän sitten otti ja lähti kotiapulaiseksi ruotsalaisen johtajan perheeseen.
Tää perhe muutti sitten Buenos Airesiin vuonna 1936. Tää flikka innosta puhkuen lähti heidän mukana.
Parin vuoden kuluttua hän otti kotimatkarahansa ja jäi omavaraiseksi lähetyssaarnaajaksi Etelä-Amerikkaan. Kato ne intiaanit oli koko ajan mielessä. Hän oli siellä vuoteen 1970 saakka.
Eli kirjailija kertoo kokemuksistaan reissustaan. Hankaluuksia oli intiaanien kanssa, erittäinkin.
Ei saanut luottamusta ensteks, toisteks sit kyllä.
Lukekaa tämä kirja, jos huvittaa. Mua huvittais jos en olis jo lukenut.
KIRJAN NIMI:
Jan . Åke Alvarsson: IntiaanituliJohn. P. Marquand
Vilpittömästi teidän.
Vuolaasti itkettävä romaani, niin naisille kuin entisille jupeillekin.
Nuorena kirja oli minulle tulevaisuuteni.
Osittain sit meni pieleen.
Ja niin edelleen.
H.- Heikunkeikku
hunksz kirjoitti:
John. P. Marquand
Vilpittömästi teidän.
Vuolaasti itkettävä romaani, niin naisille kuin entisille jupeillekin.
Nuorena kirja oli minulle tulevaisuuteni.
Osittain sit meni pieleen.
Ja niin edelleen.
H.Minä en ole mikään itkijänainen. Kuivin silmämunin tahdon kirjaa lukea, toisin näköjään kuin sinä, joka varmaan munat märkinä nyyf-niif-nyyffit sivuja käännellessäsi. Nenäliina toises kouras kyynelnoroja pyyhkien.
En laisinkaan ole kiinnostunut nyyhkytarinoista.
Koska nyt tähän taas tupsahdin, tahdon jatkaa suositteluja.
Yhes kirjas on kaksi lumoavaa tositarinaa.
Elämästä Siperian taigassa 1900-luvun alusta nykypäivään.
Sit toisena tosijuttuna upeana suurelokuvanakin rakastettu Dersu Uzala ja Lykovien yli 40 vuotta erakkoina eläneen perheen sensaatiomainen tarina.
Eka kirja:
Vladimir Arsenjev: Dersu Uzala
Toka kirja:
Vasili Peskov: Taigan erakot.
Lukekaa lukekaa lukekaa.
Ma suosittelen. - New-age
Olen nähnyt Dersu Uzalan Capitolissa leffana. Olen myöhemmin lainannut kirjastostkin sen.
Taitaa muuten olla tuo kirjakin. Pitääpä laittaa hampaankoloon... - Heikunkeikku
New-age kirjoitti:
Olen nähnyt Dersu Uzalan Capitolissa leffana. Olen myöhemmin lainannut kirjastostkin sen.
Taitaa muuten olla tuo kirjakin. Pitääpä laittaa hampaankoloon...Mun mielestä on parempi, jos näkee ensteks elokuvan ja vasta sitten lukee kirjan.
Muutamia elokuvia olen katsonut kirjan lukemisen jälkeen ja plörinäksi on mennyt mun katsominen.
Kun lukee kirjaa, niin sielun silmät muodostavat naamataulut ja kropan ja olemuksen kirjan hahmoille. Sitä on IHAN varma, että joooo ne on just prikulleen semmosia ja semmosia.
Sitten kun alkaa katsomaan elokuvaa, niin kaikki menee pilalle, kun ihmiset ovat aivan väärän näkösiä. Valtava pettymys, jos joku päähenkilö on kertakaikkiaan erilainen, kuin on itse kuvitellut.
Esimerkiksi Sidney Sheldonin oliko se nyt nimeltään "Pahan kasvot", niin olin lukenut ensteks kirjan ja kun menin elokuvaa katsomaan, niin koko elokuva oli pilalla "väärien" näyttelijöiden takia. Otti päähän.
Toinen elokuva oli James Clavellin kirjasta Shogun tehty elokuva. Sama juttu! Aivan väärän näköisiä henkilöitä.
Muitakin elokuvia oon vahdannut kirjan lukemisen jälkeen.
Olenkin päättänyt, että jos olen lukenut kirjan, niin en mene enää katsomaan elokuvaa. - New-age
Stig Larssonin trilogia on saatu aika hyvin purkkiin, kiitos ohjauksen ja näyttelijöiden. Ne ovat kaksi eri (taide)teosta - jo.
Mutta olen saman kokenut, että oma filmi luomilla poikkeaa tehdystä.
Toisaalta tykkään ensin lukea ja mielikuvitella ja sitten vasta nähdä leffan.
Da Vinci:n kirjat olivat vastaavia. Paksua romskua on vaikea typistää pariin tuntiin. Käsikirjoittajan täytyy olla taitava.
Sain Ian Mac Evanin kirjan loppuun. Pohjautuu tositapahtumiin. Kun kirjoitin pirullisesta juonesta, niin kirjassa kerrottiin erään psyykkisen sairauden ilmentymästä. Harhaisesta rakastumisesta merkittävään henkilöön, häirintään ja lopulta tragediaankin. hunksz kirjoitti:
John. P. Marquand
Vilpittömästi teidän.
Vuolaasti itkettävä romaani, niin naisille kuin entisille jupeillekin.
Nuorena kirja oli minulle tulevaisuuteni.
Osittain sit meni pieleen.
Ja niin edelleen.
H.hunksz
Kun nyt niin kovin tuota Vilpitöntä mainostat ja sen itkettävyyttä korostat, niin vastaan.
En itkenyt kirjaa lukiessani, lopussa tuli surullinen olo, päähenkilön viimein tajuttua mitä oli menettänyt.
Menestyksen, vallanhimon takia ja rahan vuoksi.
Niinkö sinullekin kävi.
- Mä-lehden-luin
Väinö Linnanmuuri: Tuntematon hutilus
Aleksanderi Kivinen-Subb: Sen seitsemän kellistä
Sähkö-Hella Vuoltujoki: Kun kremli murtuu, punakone ei pääse taivaaseen
Wälskärin Vemmelsäärityksiä, kertomuksia jäniksien korvista
Sven Tuuban soittaja Iltatuulen vietävänä
Komissario Hullun erehdyksiä (kuinka Jari Aarniosta tuli tavis)- New-age
Laitan hampaankoloon. Printtaan ja käyn kirjastossa ja sitten en enää käykkään...😎
- Mä-puunlehden-luin
Lähetä kirjastolle Vaksi (siis fax), että tilaat seuraavat kirjat jne.
Kyllä Vaksikin voisi ne tuoda. - New-age
1.4. laitan huoltomiehen asialle
- Säätiö
Voi harmi. Meidän kirjasto ei tuntenut noita teoksia...
Kirjapiiri on kesätauolla, mutta meillä on kesäläksynä Anni Kytömäen Kultarinta. Paksu teos, mutta tempaa mukaansa. Olen ihan alussa vasta. Tutulta minulla on lainassa Mikko Kamulan Ikimetsien sydänmailla, lähes 700-sivuinen teos, takakannessa kuvaus: "Myytit ja uskomukset heräävät eloon eepoksessa, joka liikkuu fantasiakirjallisuuden ja historiallisen proosan rajamaiila."
P,s, Tuo "Mä-lehden-luin"- lista vaikuttaa kerrassaan houkuttelevalta. Taitavat vain olla näitä best-sellereitä ja niillä on aina paljon kysyntää... Olisi ehkä varminta mennä listan kanssa kirjakauppaam ja kysellä sieltä..))
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä802809Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2951626Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461527- 871371
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4011349Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3961273Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381027Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik2999Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun329854Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden254832