Tapahtui näin:
Olin ala-asteikäisenä isäni mukana työmatkalla tuolla Ylä-Lapissa. Isä meni aamusella työmaalle ja minä jäin majapaikkaan (vanhahko kaksikerroksinen talo). No siinä kamarissa olin tuohuamassa omia juttuja, kun yläkerran huoneesta alkoi kuulua vaimeaa yskintää ja ehkä myös askelia! No en silloin niitä niin miettinyt vaan jatkoin omia hommiani.
No ulosmentyäni talon pihalla käyskennellessä huom! kirkkaalla päivällä havaitsin lasitetun kuistin sisäoven avautuvan ja sulkeutuvan. Silloin aloin miettiä haamujako?!
No siinä se päivä klo 16 hurahti en sen kummemmin kiinnittänyt noihin asioihin huomiota.
Isä tuli klo 16 jälkeen niin silloin kerroin mitä olin touhunnut ja kokenut ja "nähnyt"....NIIN
isä tiesi sanoa, että aikanaan yläkertaan oli kuollut keuhkotautiin vanha mies ja se edelleen "kävelee" siellä edes takaisin yläkerrasta kuistille ja takaisin.
No arvaatte varmaan...vasta sitten alkoi pelottaa kun kuulin tarinan ja kokemani jutut päivällä täsmäävät siihen!
No enpä enää jäänyt yksin seuraavana päivänä talolle vaan lähdin isän mukaan töihin!
Halusin kertoa tän tarinan sillä, että kyllä niitä "aaveita" ainakin hyviä sellaisia on olemassa. Koska koin nuo asiat enkä osannut pelätä enkä yhdistää niitä vielä silloin tapahtuma hetkellä aaveisiin!
Olin ala-asteikäisenä isäni mukana työmatkalla tuolla Ylä-Lapissa. Isä meni aamusella työmaalle ja minä jäin majapaikkaan (vanhahko kaksikerroksinen talo). No siinä kamarissa olin tuohuamassa omia juttuja, kun yläkerran huoneesta alkoi kuulua vaimeaa yskintää ja ehkä myös askelia! No en silloin niitä niin miettinyt vaan jatkoin omia hommiani.
No ulosmentyäni talon pihalla käyskennellessä huom! kirkkaalla päivällä havaitsin lasitetun kuistin sisäoven avautuvan ja sulkeutuvan. Silloin aloin miettiä haamujako?!
No siinä se päivä klo 16 hurahti en sen kummemmin kiinnittänyt noihin asioihin huomiota.
Isä tuli klo 16 jälkeen niin silloin kerroin mitä olin touhunnut ja kokenut ja "nähnyt"....NIIN
isä tiesi sanoa, että aikanaan yläkertaan oli kuollut keuhkotautiin vanha mies ja se edelleen "kävelee" siellä edes takaisin yläkerrasta kuistille ja takaisin.
No arvaatte varmaan...vasta sitten alkoi pelottaa kun kuulin tarinan ja kokemani jutut päivällä täsmäävät siihen!
No enpä enää jäänyt yksin seuraavana päivänä talolle vaan lähdin isän mukaan töihin!
Halusin kertoa tän tarinan sillä, että kyllä niitä "aaveita" ainakin hyviä sellaisia on olemassa. Koska koin nuo asiat enkä osannut pelätä enkä yhdistää niitä vielä silloin tapahtuma hetkellä aaveisiin!
Vastaukset 1
Vanhimmat
on kyllä lähemmäs ystävällisiä. mutta mietityttää nuo rutiinit mitä ne aina toistelee.. niitten merkitys tms. vai ihan tottumuksestakohan ne vaan..