Perinnönjakoon tuli mielenkiintoinen lisä. Vanhukset kuolivat aika pian toistensa jälkeen. Nyt lapset selvittävät papereita perunkirjoitusta varten. Käy ilmi, että isä on ollut naimisissa heti sodan jälkeen ja avioliiton aikana syntynyt lapsi, josta vaiettu kaikki vuodet. Tieto tulee lapsille vastaan mainintana virkatodistuksessa , kun isä on muuttanut pois seurakunnasta. Viimeisen asuinseurakunnan virkatodistuksessa ei mitään mainintaa tästä lapsesta. Käy ilmi vanhoista papereista, että lapsen biol. isä on adoptoinut lapsen 40-luvulla ja löytyy asiapaperi, jossa äiti vakuuttaa , kuka on lapsen biologinen isä. Ongelma on, että mitään oikeudellista päätöstä isyyden tunnustamisesta ei löydy. Kysymys kuuluukin: onko ko. lapsi oikeutettu sekä biologisen isän että isän , joka oli avioliitossa lapsen syntymän aikaan, perintöön ?
velipuoliko ?
kuukkeli
2496
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nyt menee vähän muisteluksi kun en jaksa asiaa tarkistaa mutta muistelen että 40 luvulla adoptoitu lapsi perii biologiset vanhempansa jollei nykyisen adoptiolain voimassaollessa (1.1.1980) jälkeen tuomiosistuimessa hakemuksesta ole todettu että adoptiosuhteeseen sovelletaan uusia säädöksiä. Silloin ottolapsi perii vain adoptiovanhempansa eikä biologisia vanhempiaan.
Tuplaperintöä ei siis kenenkään normaalisti pitäisi saada ainakaan suoraan.
Eli todennäköisesti perii isäsi.
Sitten toiseen kysymykseen eli onko hän isäsi poika vaikka mitään tunnustuspaperia ei löydykään. Vaikka asia taasen kuuluu vanhan lainsäädännön piiriin niin veikkaisin (kun miettiin millainen arvomaailma ennen vanhaan on ollut) kun lapsi on syntynyt avioliitossa niin aviomies on katsottu automaatisesti isäksi (kuten nykyään) jollei sitä joku nimenomaan ole kiistänyt. Tällöin mitään erikoista tunnustusta ei ole tarvinnut vaan lapsen nimi on suoraan mennyt kirkonkirjoihin ja virkatodistukseen. Sekä nykyisessä isyyslaissa että sitä edeltäneessä vuoden 1957 laissa aviollista syntyperää olevista lapsista on säädetty nimenomaan siitä että aviomies on automaattisesti avioliitossa syntyneen lapsen isä jollei muuta myöhemmin vahvisteta. Ihan 40 luvulle en päässyt kun lakikirjat loppuivat tästä toimipisteestä mutta voisin lyödä vetoa että tällainen säädös on ollut voimassa 40 luvullakin.
Se että häntä ei enää näy isäsi viimeisimmän seurakunnan virkatodistuksessa voi johtua siitä että hänet on adoptoitu. (tai jostain muusta) mutta silti pitäisi hyvin todennäköisenä että hän on isäsi perillinen. Asia voi olla kuitenkin hyvä tarkistaa esim lakimiehen avulla kun teette perunkirjoituksen.
Tarkennan silti hieman:
>>muistelen että 40 luvulla adoptoitu lapsi perii biologiset vanhempansa>Tuplaperintöä ei siis kenenkään normaalisti pitäisi saada ainakaan suoraan.>Se että häntä ei enää näy isäsi viimeisimmän seurakunnan virkatodistuksessa