Saatan yhä tuntea kätesi kädessäni, huulesi huulillani, kasvosi vasten kasvojani, tumman hahmosi rinnallani, kätesi vaeltaen ihollani, sun kauniit sanasi muistoissani. Olimme yhdessä tietäen kaiken loppuvan aikanaan, tietäen teidemme eroavan toisistaan. Mä suhun niin paljon luotin, susta välitin, sua rakastin. Tiesin aina että rakkaus koettuna on kaikkein kauneinta, nyt tiedän senkin että suru on sen kauneuden hinta.
Lapseni isälle
AnaBel
1230
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
omasta elämästäni