Olen alkanut kiinnostumaan henkisistä asioista. Joogasta, maadoituksesta, energioista jne. Olenkin yrittänyt tehdä jotain, mutta ongelmana on se, että en tunne mitään. En siis tunne oloani yhtään paremmaksi tai huonommaksi joogatunnin jälkeen, hengitysharjoituksen jälkeen tai yrittäessä "meditoida". En siis tunne mitään. Miten edes pääsisin alkuun näissä harjoituksissa. Olen yli vuoden verran yrittänyt. Voiko olla, että olen niin lukossa, että en vaan yksinkertaisesti pysty siihen. :(
Miten oppisin?
Surullinen23
5313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Toisaalta voit olla epäherkkä, jolloin ihmeempiä tuntemuksia ei synny. Epäherkkyys on itseasiassa monille hyvä juttu. Liiallinen herkkyys nimittäin haittaa yleensä meditaatiota, jolloin on vaikeampi keskittyä. Tuntemukset ja kokemukset eivät ole itsetarkoitus kannattaa muistaa ja niitä ei pidä tavoitella. Tuntemuksia tulee ennen pitkää ihan tarpeeksi sanovat kokeneet. Kannattaa hankkia livenä meditaatio- tai joogaopettaja jonka annat tarkistaa että teet hommat oikein.
Jos mitään ei tapahdu niin kaikki on ok. Haasteet alkaa siinä vaiheessa vuosien treenin jälkeen kun alkaa todella tapahtumaan. Itselläni suuremmat muutokset alkoivat joogatessa ja meditoidessa vasta kolmen vuoden harjoituksen jälkeen. Siinä vaiheessa kun sinnikkään harjoituksen jälkeen meditaatiossa oikeasti tapahtuu, on kokeneiden neuvoista erityisesti hyötyä. Kokeneille meditoijille haasteena on saada itsensä epäherkistettyä vaikka liikunnan avulla, kun tuntemisherkkyyttä voi tulla liikaakin.
Yrittäminen voi olla myös haittana, koska se saa aikaan jännitteitä. Kokeneet sanovat että meditaatiota ei synny jos kovasti yrittää. Buddhalaisista ohjeista saattaisi olla hyötyä että tekee asioita oikein, heillä on pitkä kokemus käytännön meditaatioista.
Ja sitten tuosta menestyksestä. Henkisellä tiellä menestyy kun asenne on oikea, eli teet asioita ajatellen että muillekin tästä voisi olla hyötyä. Kaikki alkaa asenteesta ja päättyy asenteeseen, joogassa puhutaan yamasta ja niyamasta. Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta, sanotaan yhdessä tarinassakin.
"sanotaan yhdessä tarinassakin."
Koko pelleilyhän on pelkkää satua ja tarinaa.
No, eteenpäinhän henkisyydessä pääsee vain muuttamalla ensin omaa elämänasennettaan, ja poistamalla itsekkyyttään sekä lisäämällä oman minän tuntemista. Tämän lisäksi on ymmärrettävä oma vastuu ja se, että miten omien tekojen seuraukset vaikuttavat muihin ja ympäristöön. Vasta tämän jälkeen tulee joogat sun muut, jos niitä nyt enää sitten tarvitsekaan.
Miksi tämä ketju on parapsykologiaosiossa?
Henkistä kasvua voi harrastaa ja opetella todella hienossa ja sivistyneessä seurassa. Olkaa Hyvä:
http://siivola.org/markku/
http://siivola.org/markku/omia/viittoja.html