Kivikerrostalossamme, joka on nelikerroksinen ja hissitön, puuhataan nyt hissiä. Voiko olla totta, että hissin hankkimiskustannukset jakautuu asuinneliöitten mukaan. Itse asumme alimmassa kerroksessa maantasalla ja isossa asunnossa, joten emme voi käyttää hissiä. Voiko meidät velvoittaa maksamaan tuotteesta ja hyödykkeestä, jota me emme saa, emmekä voi mitenkään järkevästi käyttää. Ylempien kerrosten yksiöiden omistajat taitavat olla tämän "pelin" todellisia voittajia. Onko köyhällä mahdollisuuksia??
KALLIS HISSI
altavastaaja
91845
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Näin on, eli kulut jakautuvat asuntojen pinta-alojen suhteen, eli jos olet hankkinut alakerrasta 8 h k 350 neliöä, niin kyllä kärsit tosi kovasti tällaisesta taloyhtiön ratkaisusta..
Tietysti voi laki muuttua, mut kysele ja kuuntele...
Kyllä suhteutetaan käyttötarpeeseen ja sitähän ei juurikaan 1-krs. asukkaalla ole, varsinkaan jos talossa ei ole edes vinttitiloja.
'suhteuttaa'. Kovaääninen kiljukaula ja pehmeä hallitus voi tietty toisinkin päättää, mutta kyllä ne kulut jaetaan osakeluvun mukaan. 1. kerroksen asukkaiden kannattaa myös vastustaa kattoremontteja, eihän se teijjän kämppään kuitenkaan sada...
kannattaa vaikka maksaa vähän, ja huomaat että vastaus voi olla oikein mukava. Kattoremppa vähän eri asia vai kuinka ? Kyllähän se vesi sieltä alas tulisi ;D Taitaa muuten olla oikein ennakkopäätös oikeudelta tuohon hissi asiaan.
palkata oikein asiaan erikoistunut juristi, sitten käydään käräjiä ja lopulta maksetaan osakeluvun mukaan. Näin saadaan paljon tyytyväisiä ihmisiä aikaan. Miettikää kuka seuraavista on se tyytyväinen: Osakkeen omistaja, isännöitsijä vai 'erikoistunut juristi'.
maksumiehen osassa. Ongelma on tiedostettu aiheesta tehdyissä selvityksissä, mutta lain laatija lähte siitä, että millimetrioikeutta ei taloyhtiöihin saada koskaan, joten jos yhtiöjärjestyksessä on todettu, että vastike määräytyy neliöiden mukaan se myös sen tekee.
Perustilanne on se, että isojen asuntojen omistajat osallistuvat moniin pienten asuntojen kustannuksiin. Mm. putkirempat, kellari- ja vinttikomeroihin sekä kaikkiin yhteisiin tiloihin kohdistuvat kustannukset ovat tyypillisesti niitä, joissa isot asunnot sponsoroivat pieniä.
Jyvitys voisi olla yksi ratkaisu. Siis semmoinen, että yläkerroksen asukkailta peritään enemmän hintaa kuin alakerrassa. Helsingin Vuosaaren 1960-luvun asuntosäästäjien taloyhtiöissä yhtiövastikkeet peritään yleisimmin jyvitettyjen neliöiden kuin todellisten mukaan. Myös hissittömissä taloissa. Vastikeperusteena on osakelukumäärä eikä pinta-ala. Minunkin muinaisesta 27 neliön kämpästä perittiin 31 neliön (310 osaketta) mukaisesti. Asuin toisessa kerroksessa. Eka kerros maksoi 29 neliöstä ja yläkerta 33 neliöstä. Lattiapinta-ala oli kaikissa sama 27 neliötä.
Perusteena jyvitykselle mm. huoneiston sijainti (joskus julkisivun puolen asunto on jyvitetty kalliimmaksi kuin takapihan puoli), kerros, onko parveketta vai ei jne. Ja hissittömässäkin talossa yläkerran asukkaan jaloissa tulee rappuun enemmän hiekkaa kuin alakerran.
Koeta saada joku tämmöinen systeemi hissirempan rahoitusmalliksi. Voi olla vaikeaa, kun tietää millainen on naapurisopu tuommoisissa tilanteissa.
"Koeta saada joku tämmöinen systeemi hissirempan rahoitusmalliksi. Voi olla vaikeaa, kun tietää millainen on naapurisopu tuommoisissa tilanteissa."
Tuosta voi suoraan sanoa, että ei onnistu. Käytännössä se, mitä yhtiöjärjestykseen on kirjoitettu vastikeperusteesta pitää kuin kivitauluun hakatut käskyt. Nimittäin AsOylain mukaan tilanteissa, joissa yhtiöjärjestystä muutettaan niin, että jonkun osakkeenomistajan suhteellista maksuperustetta kasvatetaan, tulee päätös lainvoimaiseksi vain silloin, kun kyseinen(kyseiset) osakkeenomistaja antaa tähän suostumuksensa.
Minä en ainakaan suotuisi siihen, että yhtiöjärjestystä muutettaisiin minulle epäedullisella tavalla. Tuskinpa moni muukaan.
Meillä kuusi kerroksinen kivitalo, johon nyt rakennetaan yhteen rappuun hissiä. Kustannusten jako on perustunut kahteen osaan. A: asuinkerrokseen B: huoneiston neliömäärään. Mitä ylempänä asuu sitä enemmän maksaa. Ensimmäisen (tässä talossa siis toisen) asuinkerroksen asukkaat ei maksa mitään hissistä, koska ullakollakin on asuntoja, eikä ykkösen väellä ole tarvetta hissille. Siitä seuraavalla kerroksella on 7 prosentin vastuu kustannuksista sitä seuraavalla 13 jne jne. Sitten nuo kustannukset jaettiin vielä kerroksittain asuinneliöiden mukaan. Malli on peräisin Kiinteistöliitosta ja on heidän suosituksensa. Sen lisäksi vielä asukkailta kysyttiin etukäteen, haluaako he mukaan projektiin.. kaikki halusivat, mutta jos joku ei olisi halunnut, olisi hissi toiminut avaimella.