Mikä se suomensuomalaisten identiteetti tarkalleen ottaen on? Kuka sitä on muovannut ja mihin tarkoitukseen? Ja ketkä tahot tuota karsintaa vieläkin tekevät? vielä tänä päivänäkin, kun vapaan kielivalinnan( pakkoruotsi) noin kaksi vuotta sitten kansalaisadressi hylättiin, ilman mitään järkevää syytä.
Perustuslaissa ei ole mainintaa että kaikkien suomalaisten pitäisi opetella ruotsia. Toisia suomalaisia/vähemmistöä kielipalvellen, jotka suurin osa jo osaa suomea , suomalaisten elintaso ei nouse, rahaa otetaan toisesta taskusta toiseen, häviäjänä suomalainen talous. Ei ole mitään kiihkeää suomenmielisyyttä, että ihmiset jotka elävät kansamme, puhuvat samaa kieltä, kulttuurieroista ja kielistä huolimatta .
Nyt vaaditaan erityisen vahvasti aloja ja kielikoulutusta, jotka ovat kytköksissä tietoyhteiskuntamaihin, jotka harjoittavat laajaa kaupankäyntiä, ja tuovat tuloja ja hyvinvointia kaikille suomalaisille. Pysyäksemme mukana on meidän oltava osana mailmanlaajuista globaalista kaupallista kielikulttuuri osaamista.Venäjän kielen asema työelämässä onkin kasvanut, mutta englanti pysyy edelleen tärkeimpänä kielenä, televaisuudessa saksa, kiina, espanja Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan ruotsi on menettämässä merkitystään.
Onko RKP:läinen säätiöraha vaikuttamassa edustuksellisen demokratian oireelliseen rapautumiseen RKP:n ja sen poliittisten liittolaisten toimien johdosta Suomen valtiossa ja kunnissamme?
Pakkoruotsi on jarruna demokratian kehitykselle, ja haittaavat koko suomalaista yhteisöä. Ruotsinkieliset säätiöt estävät vientiteollisuuden kaupallisen kielikulttuuri organisaation kehittymisen suomessa, miljardien tappiot suomen taloudelle.
Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland –säätiö on kuusi vuotta sitten perustettu ja sen tarkoituksena on tukea poliittista toimintaa, joka tähtää suomen kaksikielisyyden turvaamiseen.
Melko laajalle levinneen käsityksen mukaan ruotsinkieliset säätiöt esimerkiksi ostavat rahalla poliittista vaikutusvaltaa ja vääristävät sillä tavalla demokratiaa. Konkreettista näyttöä on saatu muun muassa Rkp:n yhteyksistä Svenska Kulturfondenin, Konstsamfundetin ja Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiön kaltaisiin tahoihin.
Suomensuomalaisten on syytä alkaa korostaa omaa identiteettiään, koska muuten päädymme jatkossakin vain muiden vähemmistö ryhmien erityisoikeuksien maksumieheksi .Pakkoruotsin tueksi ei ole kuin politiikkojen omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen. Tai tietämättömyys!
Perustuslaissa ei ole mainintaa että kaikkien suomalaisten pitäisi opetella ruotsia. Toisia suomalaisia/vähemmistöä kielipalvellen, jotka suurin osa jo osaa suomea , suomalaisten elintaso ei nouse, rahaa otetaan toisesta taskusta toiseen, häviäjänä suomalainen talous. Ei ole mitään kiihkeää suomenmielisyyttä, että ihmiset jotka elävät kansamme, puhuvat samaa kieltä, kulttuurieroista ja kielistä huolimatta .
Nyt vaaditaan erityisen vahvasti aloja ja kielikoulutusta, jotka ovat kytköksissä tietoyhteiskuntamaihin, jotka harjoittavat laajaa kaupankäyntiä, ja tuovat tuloja ja hyvinvointia kaikille suomalaisille. Pysyäksemme mukana on meidän oltava osana mailmanlaajuista globaalista kaupallista kielikulttuuri osaamista.Venäjän kielen asema työelämässä onkin kasvanut, mutta englanti pysyy edelleen tärkeimpänä kielenä, televaisuudessa saksa, kiina, espanja Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan ruotsi on menettämässä merkitystään.
Onko RKP:läinen säätiöraha vaikuttamassa edustuksellisen demokratian oireelliseen rapautumiseen RKP:n ja sen poliittisten liittolaisten toimien johdosta Suomen valtiossa ja kunnissamme?
Pakkoruotsi on jarruna demokratian kehitykselle, ja haittaavat koko suomalaista yhteisöä. Ruotsinkieliset säätiöt estävät vientiteollisuuden kaupallisen kielikulttuuri organisaation kehittymisen suomessa, miljardien tappiot suomen taloudelle.
Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland –säätiö on kuusi vuotta sitten perustettu ja sen tarkoituksena on tukea poliittista toimintaa, joka tähtää suomen kaksikielisyyden turvaamiseen.
Melko laajalle levinneen käsityksen mukaan ruotsinkieliset säätiöt esimerkiksi ostavat rahalla poliittista vaikutusvaltaa ja vääristävät sillä tavalla demokratiaa. Konkreettista näyttöä on saatu muun muassa Rkp:n yhteyksistä Svenska Kulturfondenin, Konstsamfundetin ja Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiön kaltaisiin tahoihin.
Suomensuomalaisten on syytä alkaa korostaa omaa identiteettiään, koska muuten päädymme jatkossakin vain muiden vähemmistö ryhmien erityisoikeuksien maksumieheksi .Pakkoruotsin tueksi ei ole kuin politiikkojen omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen. Tai tietämättömyys!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikko Tunkkarin mielenkiintoinen kirjoitus ”Ruotsinkielen asemasta Suomessa” (KP 27.6.) herätti ajatuksia. Edellisenä päivänä Hesarissa kerrottiin kuinka Helsingin yliopiston tutkija Maimouna Jange-Soreau pitää monikulttuurisuus-ajattelua itsessään syrjivänä. Se ei yhdistä kansaa.
Suomessa perinteisesti Yle näyttää mieltäneen tehtäväkseen kansassa vallitsevien jakojen vahvistamisen. Viime päivänkin olemme voineet nähdä kansalaissodan osapuoliin tunteita herättävästi kantaa ottavia ohjelmasarjoja. Yle syöttää ohjelmistossaan läpäisyperiaatteella meille myös meidän jokapäiväisen pakkoruotsimme. Ylen jo aivopesemät sukupolvet eivät edes huomaa ruokaansa manipuloidun.
Tunkkari mainitsi Ruotsin välittäneen meille eurooppalaisen sivistyksen. Näin meille on opetettu. Kuitenkin suomalaiselle suolle, perinteisen suomalaisten kauppapaikan ympärille rakennettu Pietari oli osa Eurooppaa ja eurooppalaista kulttuuria. Se oli 1800-luvulla jo Euroopan kolmanneksi suurin, asukkaita neljä kertaa Tukholman väkiluku. Elinkeinon harjoittajina Pietarissa oli mm. saksalaisia, juutalaisia ja suomalaisia. Suomenkielisen asutuksen ympäröimä Pietari välitti eurooppalaista sivistystä suomalaisille ja tietenkin Venäjälle.
Toiko Ruotsi meille kristinuskon? Ortodoksinen kirkko oli Novgorodissa, Ilmajärven rantamilla jo 900-luvulla. Novgorod on vanha suomalainen kaupunki. Se on myös suomalais-ugrilaisten ja slaavien perustaman Venäjän alkuperäistä ydinaluetta. Suurimman osan alueen asukkaista kerrotaan DNA-tutkimusten mukaan olevan geneettisesti suomalaisia.
Ruotsi teki Paavin luvalla Suomeen ensimmäisen ristiretken vasta kaksi vuosisataa myöhemmin, 1150, jolloin ruotsalainen miehittäjä asettui jo Varsinais-Suomeen.
Mitä tulee 1970-luvulla säädettyyn pakkoruotsiimme, se on ollut vastakkainasettelun kärjistäjä kahden kansanosan välillä. Enemmistö kuitenkin säätää lait ja kantaa vastuun. On väärin syyttää tästä vähemmistöä. Kielipuolue tosin on osavastuussa. Yhden asian puolueen kohtalona yleensä on hirttäytyä ainoaan asiaansa.
Reijo Siipola/ mielipiteen kirjoittaja KP 7.7
Kalajoki
Täyttä totta!
Kysymys on siitä, voidaanko suuri enemmistö pakottaa oppimaan vähemmistökieltä, ja miksi vain ruotsi on erikoisasemassa muihin vähemmistökieliin nähden. Kieltä pidetään resurssina, kun se ei ole vain sen käyttäjien voimavara, vaan sitä pidetään koko yhteisön rikkautena. Rikkauden käsitteen määrittelevät vallanpitäjät, eivät yksityiset kansalaiset. Heidän ei uskota ymmärtävän omaa parastaan ja siksi heidät pakotetaan oppimaan kieltä, jota he itse eivät pidä rikkautena eli hyödyllisenä. Monikielisyyttä pidetään rikkautena, mutta Suomessa se voi toteutua vain ruotsilla. Pakkoruotsi muistuttaa edelleen kansalaisia Ruotsin vallan ajasta kielivähemmistön sortavasta kielipolitiikasta.
Perustuslain mukainen kieliväestöjen tasapuolinen kohtelu ei nykykäytännöissä toteudu, koska nyt sovelletut perusteet ovat toiselle väestölle edulliset ja toiselle epäedulliset.
– Ruotsin opiskelun pakollisuus perustuu yhteiskunnan, ei yksilön tarpeeseen. Ruotsinkieliselle tämä yhteiskunnan tarve on sama kuin yksilön tarve. Suomenkieliselle ei, koska suuri osa kansasta ei tarvitse ruotsin kieltä arkielämässään, toisin kuin ruotsinkieliset suomen kieltä.
– Ruotsin kieli – osana suomalaisten identiteettiä – ei ole myöskään sellainen suomenkielisten tarve, josta valtio voisi määrätä. Tämäkin ruotsin pakollisuuden peruste on siis vähintäänkin kiistanalainen.
Ei meijän tarvi olla ruottalaisia sivistyksen matkimisessa , ollaan omia itteämme.
"Yksi keskeisin elementti suomalaisessa identiteetissä on suomen kieli. Suomalaisuutta tai suomalaista identiteettiä ei voisi olla olemassa ilman suomen kieltä.
Suomen kielellä on syntynyt yksi maailman kuuluisimmista kansalliseepoksista: Kalevala. Kalevala on Suomen käännetyin teos, se on käännetty yli 60:lle eri kielelle. Kalevalan tunnettavuutta maailmalla lisää se, että Kalevala on innoittanut muusikkoja ja kuvataiteilijoita luomaan runsaasti Kalevalaan liittyvää musiikkia ja kuvataiteellisia teoksia.
Kalevalan ilmestymisen jälkeen syntyi Karelianismiksi nimetty taidesuuntaus. Karelianismi oli tavallaan yritys etsiä suomalaisuuden juuria, yritys etsiä suomalaista identiteettiä itsenäisyysaatteen orastaessa autonomisessa Suomessa.
EU-Suomessa tarvittaisiin "uutta Karelianismia". Karelianismin ajatus pitäisi herättää uudellen henkiin. Olisi uudelleen alettava etsimään suomalaisen identiteetin juuria ja suomalaisen identiteetin ydinosia. Se ei tarkoita paluuta vanhaan, vaan todellisten suomalaisen identiteetin ydinosien tiedostamista, esille nostamista ja niiden arvon tunnustamista. Suomen kieli ja suomenkielinen kulttuuri olisi nostettava niille kuuluvaan arvoon Suomessa."
Oikea ja paras kysymys on tarvitaanko suomessa kahta virallista kieltä.
Oikea vastaus on, että suomessa tullaan joka paikassa toimeen suomenkielellä.
Mikä on julkisenalan kestävyysvajeen suurin syy?
Vastaus virkamies ruotsi sillä ratsastetaan suomenkielisillä hevosilla.
Osaako suomen ruotsinkieliset suomea?
Vastaus suomessa ei voi välttyä oppimasta suomea, koska se tarttuu suomenkielisestä ympäristössä mikäli ei ole peräkammarin lapsi.
Ruotsinkielen pakko opettelua ei ole, koska suomessa kaikki ovat vapaita valitsemaan sitä mitä haluaa, ketään ei poisteta oppivelvoillisuuslain perusteella missään tapauksessa, se on vain ruotsinkielisten ja sitä tukevien tulkintaa menneistä eduista.
Tuleeko muuten omenoita, mitä kieltä he kuiskivatkaan, kun ovat perinteistä suomalaista sukua.