Äitini oli naimisissa lapsettoman miehen, "Pekan" kanssa, jonka ensimmäinen puoliso "Pirkko" oli kuollut noin 25 vuotta sitten. He eivät tehneet perinnönjakoa tuolloin. Nyt äitini on dementoitunut ja hänen miehensä kuoli parisen vuotta sitten. Perintöasiat ovat vielä täysin avoinna koska olemme lakimieheni kanssa metsästäneet äitini puolison kaukaisia sukulaisia, joita ovat siis nämä äitini miehen aikaisemmin kuolleen vaimon sisarusten lapset tai lapsenlapset, tai sitäkin kauemmat.
Pekka on tehnyt testamenti, jolla hän testamenttaa kaiken omaisuutensa äidilleni. Pekan ja Pirkon perinnönjako pitää myös tehdä ja siihen kuuluu talo ja kesämökki. Nyt olen tarjonnut näille kaukaisille sukulaisille jompaa kumpaa eli siis myisin jomman kumman kiinteistön ja siinä olisi edesmenneen Pirkon osuus silloisesta kuolinpesästä. Tämä ei sovi näille sukulaisille vaan he tahtovat puolet kaikista rahavaroista, jotka Pekka ja äitini ovat vuosien kuluessa säästäneet.
Miten ihmeessä tämä menee? Olen äitini edunvalvoja ja tuntuu hullulta, että vaikka Pekka on testamentannut kaiken äidilleni, pitäisi Pirkon sukulaisten jälkeläisille antaa toisen kiinteistön lisäksi vielä puolet säästöistä, jotka on kuitenkin testamentattu äidilleni, joka on hoitokodissa ja tarvitsee hyvinkin yhteiset säästönsä.
Mitä voin tehdä? Minulla on lakimies mutta on alkanut tuntua, että tämä meidän tapaus on hänelle niin pieni juttu, ettei hän paneudu tähän kunnolla ja on itse asiassa taipumassa näiden sukulaisten tahtoon. Sukulaisten, jotka eivät luultavasti edes tienneet Pekan ja hänen edesmenneen vaimonsa olmassa olosta.
Onko vastaavanlaisia tapauksia?
Pekka on tehnyt testamenti, jolla hän testamenttaa kaiken omaisuutensa äidilleni. Pekan ja Pirkon perinnönjako pitää myös tehdä ja siihen kuuluu talo ja kesämökki. Nyt olen tarjonnut näille kaukaisille sukulaisille jompaa kumpaa eli siis myisin jomman kumman kiinteistön ja siinä olisi edesmenneen Pirkon osuus silloisesta kuolinpesästä. Tämä ei sovi näille sukulaisille vaan he tahtovat puolet kaikista rahavaroista, jotka Pekka ja äitini ovat vuosien kuluessa säästäneet.
Miten ihmeessä tämä menee? Olen äitini edunvalvoja ja tuntuu hullulta, että vaikka Pekka on testamentannut kaiken äidilleni, pitäisi Pirkon sukulaisten jälkeläisille antaa toisen kiinteistön lisäksi vielä puolet säästöistä, jotka on kuitenkin testamentattu äidilleni, joka on hoitokodissa ja tarvitsee hyvinkin yhteiset säästönsä.
Mitä voin tehdä? Minulla on lakimies mutta on alkanut tuntua, että tämä meidän tapaus on hänelle niin pieni juttu, ettei hän paneudu tähän kunnolla ja on itse asiassa taipumassa näiden sukulaisten tahtoon. Sukulaisten, jotka eivät luultavasti edes tienneet Pekan ja hänen edesmenneen vaimonsa olmassa olosta.
Onko vastaavanlaisia tapauksia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tekstistäsi voi päätellä että Pirkko ei ollut tehnyt testamenttia Pekan hyväksi, vaan Pekka peri hänet koska Pirkko oli lapseton, ja Pekka oli Pirkon aviopuoliso.
Nimenomaan siksi, että testamenttia ei ollut, toimitaan Pekan kuoltua niin, että hänen koko pesänsä puolitetaan. Toisen puolen perii hänen nykyinen vaimonsa; toisen puolen perivät Pirkon sukulaiset.
Tuohon Pekan pesään kuuluu kaikki hänen omaisuutensa. Ja hänen omaisuutensahan muodostaa hänen ja äitisi omaisuus yhteenlaskettuna ja puolitettuna (oletan että heillä ei ole avioehtoa). Tosin, jos äitisi on varakkaampi, hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa puolisonsa perillisille.
Ei siis riitä että annat Pirkon sukulaisille vain talon tai kesämökin (niiden arvohan voi olla vaikka kuinka alhainen).
Niin ja Pekan ja Pirkon perinnönjakoa ei ole aikanaan voitukaan tehdä, koska Pekka on ollut ainoa perillinen. Eikä sitä voi tehdä tässä vaiheessakaan.
"Tuohon Pekan pesään kuuluu kaikki hänen omaisuutensa. Ja hänen omaisuutensahan muodostaa hänen ja äitisi omaisuus yhteenlaskettuna ja puolitettuna (oletan että heillä ei ole avioehtoa)."
Väärin.
Ensin tehdään pesänjako Pirkko/Pekka. Pekan pesään EI kuulu mitään osuutta "Äidin" omaisuudesta. Pekan pesään siten kuuluu Pekan omistama omaisuus eli talo ja kesämökki (jos lainhuudot olivat Pekalla) sekä Pekan omat rahavarat ja osuus mahdollisesta Pekan ja "Äidin" yhteisestä (yhdessä hankitusta) omaisuudesta. Jos pankkitili on yhteinen, se lähtökohtaisesti puolitetaan. Sensijaan mitään "Äidin" omaisuutta ei pesänjakoon Pirkko/Pekka sekoiteta.
Pekan pesä puolitetaan Pirkon toissijaisten perillisten ja Pekan perillisen/testamentinsaajan ("Äidin") kesken. "Äiti" saa testamentilla täyteen omistukseensa Pekan puoliskon.
"Äidin" kuoltua hänen pesänsä lankeaa perintönä "Äidin" lapsille.
Ilman Pekan testamentti "Äidin" kuoltua hänen pesänsä olisi puolitettu Pekan toissijaisten perillisten (jos näitä "Äidin" kuollessa olisi) ja "Äidin" perillisten kesken.
Eikös tule ottaa huomioon myös se, mitä Pekalla oli, kun Pirkko kuoli? Ei kai Pirkon oikeudet ulotu sellaiseen omaisuuteen, jonka Pekka on saanut/hankkinut Pirkon kuoleman jälkeen?
"Ei kai Pirkon oikeudet ulotu sellaiseen omaisuuteen, jonka Pekka on saanut/hankkinut Pirkon kuoleman jälkeen?"
Kyllä ne Pirkon (toissijaisten perillisten) oikeudet lähtökohtaisesti ulottuvat sellaiseenkin omaisuuteen, jonka Pekka on saanut/hankkinut Pirkon kuoleman jälkeen. Kun puoliso on perinyt kuolleen puolison, kuten Pekka Pirkon, säännöt ovat toisenlaiset kuin siinä tapauksessa, että leski ei ole lain nojalla perinyt puolisoaan (kun perillisiä ovat olleet perittävän lapset).
Perintökaaren 3 luvun 1 pykälä:
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, =>puolet eloonjääneen puolison pesästä<=, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)"
Poikkeukset pääsäännöstä on kerrottu 2-4 pykälissä. Tässä keskeisin:
"Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on =>perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen<=.
Milloin omaisuus on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen 3 §:ssä mainituin tavoin vähentynyt, on tämä otettava huomioon, kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3
Kiitos vastauksista. Jotain selvisikin näistä vastauksistanne. Onko siis niin, että kun äitini on osallistunut esim. talon ylläpitoon ja kesämökin remonteihin, näitä asioita ei huomioida missään. Samoin hän on säästänyt pitkän pennin yhteiselle tililleen, useampia kymmeniä tuhansia, tätäkään ei huomioida muutoin kuin jakamalla tilit puoliksi.
Lisämaustetta tähän soppaan tuo nuo Pirkon perilliset jälkeläisineen; he eivät tunne toisiaan ja eivät pääse sopuun summista tai siitä, miten jako tehtäisiin. Toisille kelpaisi pelkkä raha, toiset haluavat enemmän. Kuinkahan kauan tulee odottaa heidän sopuaan?
ONpas monimutkaisia nämä nykymaailman jutut.
Ehkä tuosta selviäisi kaikki?
https://op.media/talous/Raha-ja-arki/Tiedatko-kuka-sinut-perii-Testamentti-kannattaa-tehda-ainakin-naissa-neljassa-tilanteessa-a1bea7ef8fe64eafa96a88c433e27d24
"Kaikki"? No ei varmasti selviä!
Kerroit kyllä, että äitisi on jo valitettavasti dementoitunut, mutta kysy kuitenkin lakimieheltä, voiko vielä tehdä osituksen äitisi ja hänen edesmenneen miehensä välillä ja nimenomaan niin, että äiti ei varakkaampana luovuttaisi tasinkoa puolisonsa pesään. Tarkoitan, että olisiko äitisi edunvalvojalla vielä nyt kun äitisi on elossa oikeus tehdä tämä äitisi nimissä, sehän olisi äitisi edun mukaista.
Kiitos, näin teen.
Mistähän päättelet, että ap:n äiti eli Pekan leski olisi Pekkaa varakkaampi?
Ap:
"Pekan ja Pirkon perinnönjako pitää myös tehdä ja siihen kuuluu talo ja kesämökki. Nyt olen tarjonnut näille kaukaisille sukulaisille jompaa kumpaa eli siis myisin jomman kumman kiinteistön ja siinä olisi edesmenneen Pirkon osuus silloisesta kuolinpesästä. Tämä ei sovi näille sukulaisille vaan he tahtovat puolet kaikista rahavaroista, jotka Pekka ja äitini ovat vuosien kuluessa säästäneet."
Ap:n kertoman perusteella Pekka taitaa olla varakkaampi osapuoli, senkin jälkeen, kun hänen pesänsä on puolitettu Pirkon toissijaisten perillisten ja Pekan oikeudenomistajan eli ap:n äidin kesken.
Ja luepa vielä ajatuksella, missä järjestyksessä jakoja tehdään.
Vaikea sanoa, äitini möi osakkeensa kun he muuttivat vuosikymmeniä sitten yhteen ja tästä myynnistä on pääosin rahavarat kertyneet. Tileillä on noin 150 000 euroa ja sitten on tuo kiinteä omaisuus, jonka ylläpitoon äitini on tasavertaisesti osallistunut ja myös satsannut rahojaan niiden korjauksiin yms. Äitini oli huomattavasti pidempään työelämässä kuin Pekka, joka oli viimeiset 15 vuotta eläkkeellä.