Ilmastointi

Kuinkahan paljon mondeon ilmastointilaitteen käyttö vaikuttaa kulutukseen?
Pidän ilmastointia päällä lähes aina, myös talvisin. Muuten ikkunat huurtuvat vähän turhankin helposti. Miten muut käyttävät ilmastointilaitetta talvisin? Onko päällä koko ajan vai vain tietyissä olosuhteissa?
479510
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 47

Vanhimmat

Ei se kompura pyöri pakkasella, ainoastaan yli 5 asteen lämpötiloissa. Siis vaikka se a/c-valo manuaalisesta tai a/c asento automaattisessa ilmastoinnissa on päällä eli ei vaikutusta kulutukseen.
Itse olen pitänyt päällä, niin pyörähtääpähän kompura silloin tällöin vähän lämpöisissä parkkihalleissa käydessä. Sitähän olisi vähintään kerran kuussa syytä pyörittää ettei stefat kuiva.

Äänestä
  • Kyselin itsekin tuosta kompuran käynnistymisestä talvella huollosta. Insinööri sanoi kompuran menevän päälle talvellakin, kun pistää huurteen poiston päälle. Kuivaa kuulemma sisään tulevaa ilmaa. Tämä siis automaattisessa ilmastoinnissa.

    Äänestä

  • jeps kirjoitti:

    Kyselin itsekin tuosta kompuran käynnistymisestä talvella huollosta. Insinööri sanoi kompuran menevän päälle talvellakin, kun pistää huurteen poiston päälle. Kuivaa kuulemma sisään tulevaa ilmaa. Tämä siis automaattisessa ilmastoinnissa.

    Ainakaan minulla ei kompura käynnisty pakkasella vaikka huurteenpoistoasennon laittaa päälle. Yli 5 asteessa se kyllä käynnistyy huurteenpoistoasennossa. Mulla siis automaatti-ilmastointi. Ja tuon kompuran käynnistyksen pyörinnänhän näkee moottoritilassa edessä olevasta hihnapyörästä. Jos kompura ei pyöri ei hihnapyörän keskiö pyöri ja jos kompura pyörii on magneettikytkin napannut keskiön pyörimään. (Tai suunnilleen noin..)

    Äänestä

  • Mondeo -04 kirjoitti:

    Ainakaan minulla ei kompura käynnisty pakkasella vaikka huurteenpoistoasennon laittaa päälle. Yli 5 asteessa se kyllä käynnistyy huurteenpoistoasennossa. Mulla siis automaatti-ilmastointi. Ja tuon kompuran käynnistyksen pyörinnänhän näkee moottoritilassa edessä olevasta hihnapyörästä. Jos kompura ei pyöri ei hihnapyörän keskiö pyöri ja jos kompura pyörii on magneettikytkin napannut keskiön pyörimään. (Tai suunnilleen noin..)

    Itselläni huurteenpoiston kytkennän yhteydessä huomaa että jotain todella kytkeytyy päälle. Tämän huomaa lievänä hetkellisenä kierrosten laskuna. Olen myös katsonut pellin alle ja kyllä se alkaa kompuraa pyörittämään jopa 20-asteen pakkasessa. Ohjekirjassa kyllä sanotaan ettei toimisi alle 4-asteen mutta ihmeesti se huurre pois lähtee. Ohjekirjassa myös todetaan että kompuraa tulisi käyttää myös talvella.

    Äänestä

  • ei varmaan kiinnosta ketään kirjoitti:

    Itselläni huurteenpoiston kytkennän yhteydessä huomaa että jotain todella kytkeytyy päälle. Tämän huomaa lievänä hetkellisenä kierrosten laskuna. Olen myös katsonut pellin alle ja kyllä se alkaa kompuraa pyörittämään jopa 20-asteen pakkasessa. Ohjekirjassa kyllä sanotaan ettei toimisi alle 4-asteen mutta ihmeesti se huurre pois lähtee. Ohjekirjassa myös todetaan että kompuraa tulisi käyttää myös talvella.

    Et muuten tiedä oikeasti katsomalla koska kompressori on käynnissä. Hihnapyörä pyörii tietenkin aina mutta kompressorin kytkin on sisäpuolella. Se liittää voimansiirtolinjan magneettikykimen käskemänä kompressorin akselille.
    Komressori lähtee käyntiin koska tahansa, mutta vain hetkeksi jos on liian kylmä.

    Lueppa tarinoita eteenpäin.

    Äänestä

  • rautalanganvääntäjä kirjoitti:

    Et muuten tiedä oikeasti katsomalla koska kompressori on käynnissä. Hihnapyörä pyörii tietenkin aina mutta kompressorin kytkin on sisäpuolella. Se liittää voimansiirtolinjan magneettikykimen käskemänä kompressorin akselille.
    Komressori lähtee käyntiin koska tahansa, mutta vain hetkeksi jos on liian kylmä.

    Lueppa tarinoita eteenpäin.

    Olet varmaan lukenut myös omia juttujani pidemmälle. Sanoinkin että kompura pyörähtää. Senhän huomaa mm. välillisenä kierrosten laskuna kun ilmastoinnin kytkee päälle. Sitä en ole alkanut seuraamaan kauanko kompura pyörii, talvella käytän autoa ihan muuhun tarkoitukseen kuin siihen että testaisin systeemeiden toimivuutta. Kun paine kehittyy ilastoinnille niin kyllä se sen kennon jäähdyttää niin että kosteus saadaan sidottua ilmastointikanavan osalta. Pakkasilman kuivuus hoitelee sitten lopun huurteenpoiston.

    Äänestä

Minun Mondeossani, VM -97, ikkunoiden huurtumiseen vaikutti todella huonossa kunnossa ollut raitisilmasuodatin. Kannattaa tarkistaa sen kunto. Tästä mallista se löytyy pelkääjän puolelta, lasinpyyhkimen varren alla olevan suojamuovin alta.

Äänestä
  • Auto on vm 2003 ja tätä huurtumisongelmaa on ollut alusta alkaen.

    Äänestä

ilmastointi ei toimi jos ulkona on pakkasta -4 astetta tai enemmän.
Mutta se kosteudenpoisto toimii.

Mitä järkeä on käyttää talvella toimintoa (ilmastointi) jonka tarkoitus on viilentää sisälämpötilaa????? :))

Äänestä
  • Muistaakseni mondeon ohjekirjassakin neuvotaan laittamaan ilmastointi päälle ja lämmöt täysille jos ikkunat huurtuvat. Ainakin kosteus katoaa silloin paljon nopeammin talvellakin. Lisäksi auton sisäilma on silloin paljon parempaa. Ilmastointilaitteesta on siis paljon hyötyä muulloinkin kuin vain kesäkuumalla.

    Äänestä

  • http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/1999/10/30/teemat/kunto/juttu2/sivu.html

    http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=liikenne&osannimi=puskuri_arkisto&jutunid=1396

    "Meidän tehtävämme on muistuttaa asiakkaalle, että ilmastointi ei ole vain hellevaruste, vaan sitä pitää jo sen kestävyydenkin vuoksi käyttää tasaisesti ympäri vuoden. Ilmastointi poistaa autosta talvella kosteutta ja näin huurteen poisto laseista käy todella kätevästi.
    Ennakkoluulot yleensäkin ovat ilmastoinnin lisääntymisen suurin jarru. Etenkin moni ikääntyneempi autonostaja epäilee, että autossa on sitten jatkuvasti liian kylmä."

    Äänestä

  • reepa kirjoitti:

    http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/1999/10/30/teemat/kunto/juttu2/sivu.html

    http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=liikenne&osannimi=puskuri_arkisto&jutunid=1396

    "Meidän tehtävämme on muistuttaa asiakkaalle, että ilmastointi ei ole vain hellevaruste, vaan sitä pitää jo sen kestävyydenkin vuoksi käyttää tasaisesti ympäri vuoden. Ilmastointi poistaa autosta talvella kosteutta ja näin huurteen poisto laseista käy todella kätevästi.
    Ennakkoluulot yleensäkin ovat ilmastoinnin lisääntymisen suurin jarru. Etenkin moni ikääntyneempi autonostaja epäilee, että autossa on sitten jatkuvasti liian kylmä."

    Mikään, siis ei mikään auto-ilmastoinnin kompressori
    käynnisty pakkasella, koska se jäätyisi.
    Siksi kaikissa kompuroissa on esto ulkolämpötilan mukaan. Talvella kompura käynnistyy vain jos auto on esim lämpimässä autotallissa.
    Kyllä minulla auton huoltokirja kertoo , että ilmastointi auttaa talvella huurteen poistossa, mutta totuus on, ettei kompura käynnisty.
    Lämmöt täysille ja puhallusta laseille on ainoa tapa saada huurretta pois talvella. Koittekee jo tajuta.

    Äänestä

  • ei tajuu kirjoitti:

    Mikään, siis ei mikään auto-ilmastoinnin kompressori
    käynnisty pakkasella, koska se jäätyisi.
    Siksi kaikissa kompuroissa on esto ulkolämpötilan mukaan. Talvella kompura käynnistyy vain jos auto on esim lämpimässä autotallissa.
    Kyllä minulla auton huoltokirja kertoo , että ilmastointi auttaa talvella huurteen poistossa, mutta totuus on, ettei kompura käynnisty.
    Lämmöt täysille ja puhallusta laseille on ainoa tapa saada huurretta pois talvella. Koittekee jo tajuta.

    Niin ja se A/C nappulasta painaminen vielä siihen lisäksi niin huurteet lähtee vielä paljon nopeammin. Huurteenpoistostahan yritin alunperinkin kysyä. Se on minulle ihan sama käynnistyykö kompura vai ei, olen vain todennut että kun painan ilmastoinnin päälle niin huurteet poistuvat paljon nopeammin kuin pelkkää puhallinta käytettäessä. Eipä oikein tullut vastauksia, että pitääkö moni ilmastointia päällä talvellakin (käynnistyy se kompura tai ei). Tässä tapauksessa muuten ei ole kyseessä automaattinen ilmastointi, unohdin mainita sen tuolla alussa.

    Äänestä

  • HKO kirjoitti:

    Muistaakseni mondeon ohjekirjassakin neuvotaan laittamaan ilmastointi päälle ja lämmöt täysille jos ikkunat huurtuvat. Ainakin kosteus katoaa silloin paljon nopeammin talvellakin. Lisäksi auton sisäilma on silloin paljon parempaa. Ilmastointilaitteesta on siis paljon hyötyä muulloinkin kuin vain kesäkuumalla.

    Fordin ilmastointi ei toimi pakkasessa. -4 tai enemmän.
    Huurteenpoisto toimii.

    Lukekaa autonne manuaalit. Sieltä se selviää.

    Äänestä

  • Tapio kirjoitti:

    Niin ja se A/C nappulasta painaminen vielä siihen lisäksi niin huurteet lähtee vielä paljon nopeammin. Huurteenpoistostahan yritin alunperinkin kysyä. Se on minulle ihan sama käynnistyykö kompura vai ei, olen vain todennut että kun painan ilmastoinnin päälle niin huurteet poistuvat paljon nopeammin kuin pelkkää puhallinta käytettäessä. Eipä oikein tullut vastauksia, että pitääkö moni ilmastointia päällä talvellakin (käynnistyy se kompura tai ei). Tässä tapauksessa muuten ei ole kyseessä automaattinen ilmastointi, unohdin mainita sen tuolla alussa.

    Ilmastointi ei voi toimia, jollei kompura käynnisty...
    a/c nappulaa talvella painettaessa ei tapahdu muuta kuin a/c valo syttyy...
    Ilmastointia kannattaa käyttää talvella aina pikkasen kun on mahdollisuus esim lämpimässä parkkihallissa, niin kompurakin käynnistyy ja alkaa kierrättäämään nesteitä a/c järjestelmässä...

    Äänestä

  • vaan... kirjoitti:

    Ilmastointi ei voi toimia, jollei kompura käynnisty...
    a/c nappulaa talvella painettaessa ei tapahdu muuta kuin a/c valo syttyy...
    Ilmastointia kannattaa käyttää talvella aina pikkasen kun on mahdollisuus esim lämpimässä parkkihallissa, niin kompurakin käynnistyy ja alkaa kierrättäämään nesteitä a/c järjestelmässä...

    Joo kyllä olet Tapio nyt ymmärtänyt väärin tuon ilmastoinnin toiminnan. Tuo kompressori on ilmastoinnin ydin. Jos kompressori ei ole päällä niin eihän silloin ilmastointikaan voi olla päällä. Se merkkivalo ei tosiaan kerro onko ilmastointi todellisuudessa päällä vai ei. Eli huurteenpoistoa ei ilmastoinnin avulla tapahdu jos kompressori ei pyöri!

    Äänestä

  • Tomppa kirjoitti:

    Joo kyllä olet Tapio nyt ymmärtänyt väärin tuon ilmastoinnin toiminnan. Tuo kompressori on ilmastoinnin ydin. Jos kompressori ei ole päällä niin eihän silloin ilmastointikaan voi olla päällä. Se merkkivalo ei tosiaan kerro onko ilmastointi todellisuudessa päällä vai ei. Eli huurteenpoistoa ei ilmastoinnin avulla tapahdu jos kompressori ei pyöri!

    huurteenpoisto on oma toimintonsa.

    Ulkona 20 astetta pakkasta. Kytket A/C toiminnon päälle. Kompura ei käynnisty, mutta lasit kirkastuvat huomattavasti nopeammin kuin olis tapahtunut ilman A/C systeemiä.

    Äänestä

  • Fordisti kirjoitti:

    huurteenpoisto on oma toimintonsa.

    Ulkona 20 astetta pakkasta. Kytket A/C toiminnon päälle. Kompura ei käynnisty, mutta lasit kirkastuvat huomattavasti nopeammin kuin olis tapahtunut ilman A/C systeemiä.

    No nyt on pakko jo avautua. Ei ole olemassa mitään erillistä huurteenpoistolaitetta, vaan se (huurteenpoisto) on ilmastointilaitteen ominaisuus. Silloin kun ilmastointi toimii, se myös kuivattaa sisään tulevaa ilmaa sitomalla jäähdytyskennoon kosteutta.Tämä kuivempi ilma voi sitten sitoa itseensä kosteutta auton sisäpuolelta. On fysiikanlakien vastaista että ilmastointilaite voisi toimia pakkasella, sillä se jäädyttäisi itsensä toimintakyvyttömäksi ja menisi rikki. Sen takia laitteisto on suojattu lämpötilakytkimellä. Jos autossa on jokin huurteenpoistotoiminto se, tarkoittaa sitä että käytetään yleensä maksimipuhallusta suunnattuna esim. yksinomaan tuulilasille. Ilmastointi on tässä apuna MIKÄLI sillä on ulkoisten olosuhteiden puolesta edellytykset käynnistyä, mitä ei tapahdy esim VW:ssä alle -5 asteen, Fordeissa raja on 4 astetta.

    Äänestä

  • rautalangan vääntäjä kirjoitti:

    No nyt on pakko jo avautua. Ei ole olemassa mitään erillistä huurteenpoistolaitetta, vaan se (huurteenpoisto) on ilmastointilaitteen ominaisuus. Silloin kun ilmastointi toimii, se myös kuivattaa sisään tulevaa ilmaa sitomalla jäähdytyskennoon kosteutta.Tämä kuivempi ilma voi sitten sitoa itseensä kosteutta auton sisäpuolelta. On fysiikanlakien vastaista että ilmastointilaite voisi toimia pakkasella, sillä se jäädyttäisi itsensä toimintakyvyttömäksi ja menisi rikki. Sen takia laitteisto on suojattu lämpötilakytkimellä. Jos autossa on jokin huurteenpoistotoiminto se, tarkoittaa sitä että käytetään yleensä maksimipuhallusta suunnattuna esim. yksinomaan tuulilasille. Ilmastointi on tässä apuna MIKÄLI sillä on ulkoisten olosuhteiden puolesta edellytykset käynnistyä, mitä ei tapahdy esim VW:ssä alle -5 asteen, Fordeissa raja on 4 astetta.

    Olen fordistin kanssa samaa mieltä. Kun A/C napista painaa vaikka pakkasella, niin huurre ja kosteus poistuu huomattavasti nopeammin kuin pelkkää puhallinta käyttäen (Mondeo 2002 farkku ja manuaalinen ilmastointi).

    Äänestä

  • RTO kirjoitti:

    Olen fordistin kanssa samaa mieltä. Kun A/C napista painaa vaikka pakkasella, niin huurre ja kosteus poistuu huomattavasti nopeammin kuin pelkkää puhallinta käyttäen (Mondeo 2002 farkku ja manuaalinen ilmastointi).

    Osaatko kertoa miten se on mahdolista, kun kompura ei kuitenkaan käy.

    Äänestä

  • RTO kirjoitti:

    Olen fordistin kanssa samaa mieltä. Kun A/C napista painaa vaikka pakkasella, niin huurre ja kosteus poistuu huomattavasti nopeammin kuin pelkkää puhallinta käyttäen (Mondeo 2002 farkku ja manuaalinen ilmastointi).

    Se on mahdollista että kompressori käynnistyy hetkeksi auton paikallaan ollessa, jolloin moottoritilassa voi olla lämpimämpää. Mutta kuten sanoin jo aiemmin, ei jäähdytys/kuivauslaitteisto voi toimia pakkasella, sillä lauhduttimen kenno voi napsahtaa jäähän ajoviimasta, mikä tarkoittaa laitteistolle suurinpiirtein samaa kuin jos kuljettaja saisi valtimotukoksen kesken ajon. Juuri tuosta syystä järjestelmä on suojattu lämpö/painerajakytkimellä.

    Äänestä

  • rautalangan vääntäjä kirjoitti:

    Se on mahdollista että kompressori käynnistyy hetkeksi auton paikallaan ollessa, jolloin moottoritilassa voi olla lämpimämpää. Mutta kuten sanoin jo aiemmin, ei jäähdytys/kuivauslaitteisto voi toimia pakkasella, sillä lauhduttimen kenno voi napsahtaa jäähän ajoviimasta, mikä tarkoittaa laitteistolle suurinpiirtein samaa kuin jos kuljettaja saisi valtimotukoksen kesken ajon. Juuri tuosta syystä järjestelmä on suojattu lämpö/painerajakytkimellä.

    Kyllä vaan kosteudenpoisto toimii vaikka kompura ei toimisikaan.

    Siinä systeemissä on kaksi toimintoa A tarkoittaa kosteudenpoistoa ja C ilmastointia (saat kesäkuumalla sisätilat viileiksi).
    Katkaisijassa lukee A/C juuri tuon kaksitoimisuuden takia.

    Äänestä

  • A+C= ilmastointi kirjoitti:

    Kyllä vaan kosteudenpoisto toimii vaikka kompura ei toimisikaan.

    Siinä systeemissä on kaksi toimintoa A tarkoittaa kosteudenpoistoa ja C ilmastointia (saat kesäkuumalla sisätilat viileiksi).
    Katkaisijassa lukee A/C juuri tuon kaksitoimisuuden takia.

    ...AC tule sanoista Air Compressor?

    Äänestä

  • Tomppa kirjoitti:

    ...AC tule sanoista Air Compressor?

    Air Condition

    Äänestä

  • Trend kirjoitti:

    Air Condition

    tapauksessa homma menee näin:

    A = Air

    C = Cooler =

    Äänestä

  • Asijantuntija Nro:1 kirjoitti:

    tapauksessa homma menee näin:

    A = Air

    C = Cooler =

    Noh, A/C tarkoittaa ihan simppelisti Air Conditioning, Merkintätapa tulee kaukaa 50-60 luvun USAsta, sen ajan autoista joissa ilmastointi oli varusteena. A/C on vain jäänyt elämään merkintätapana.

    Ja edelleen: EI OLE olemassa mitään erillistä ilmankuivainlaitteistoa, se on vain ilmastoinnin ominaisuus. Jos kylmäaine ei kierrä, ei myöskään ilmaa voi kuivattaa. Käykää opiskelemassa jossain asiaa käsittelevillä nettisivuilla aihetta. Hakekaa googlella. Ei sitten tarvitse viisastella täällä vajailla tiedoilla. Omat oletukset eivät muuta tosiasioita.

    PS. Jos joku _tietää_ kuinka jääkaappi toimii, niin on jo pitkällä, sillä toimintaperiaate on täsmälleen sama kuin auton ilmastoinnissa.

    Äänestä

  • rautalanganvääntäjä kirjoitti:

    Noh, A/C tarkoittaa ihan simppelisti Air Conditioning, Merkintätapa tulee kaukaa 50-60 luvun USAsta, sen ajan autoista joissa ilmastointi oli varusteena. A/C on vain jäänyt elämään merkintätapana.

    Ja edelleen: EI OLE olemassa mitään erillistä ilmankuivainlaitteistoa, se on vain ilmastoinnin ominaisuus. Jos kylmäaine ei kierrä, ei myöskään ilmaa voi kuivattaa. Käykää opiskelemassa jossain asiaa käsittelevillä nettisivuilla aihetta. Hakekaa googlella. Ei sitten tarvitse viisastella täällä vajailla tiedoilla. Omat oletukset eivät muuta tosiasioita.

    PS. Jos joku _tietää_ kuinka jääkaappi toimii, niin on jo pitkällä, sillä toimintaperiaate on täsmälleen sama kuin auton ilmastoinnissa.

    että jääkaapissa ei ole kosteudenpoistoa.

    Muuten AC = vaihtovirta.

    P.S. Pari-, kolmevuotta sitten Ford jakoi myymälöissään asiakkailleen Focuksen ilmastointilaitteen käyttöohjeita talvikäytön suhteen.

    Noissa ohjeissa mainittiin tuo erikseen toimiva kosteudenpoisto.

    Äänestä

  • ACDC kirjoitti:

    että jääkaapissa ei ole kosteudenpoistoa.

    Muuten AC = vaihtovirta.

    P.S. Pari-, kolmevuotta sitten Ford jakoi myymälöissään asiakkailleen Focuksen ilmastointilaitteen käyttöohjeita talvikäytön suhteen.

    Noissa ohjeissa mainittiin tuo erikseen toimiva kosteudenpoisto.

    Aivan oikein, jääkaapissa ei ole kosteudenpoistoa. Se johtuu siitä että siellä ei ole mitään kennoa jonka läpi puhallettaisiin ilmaa. Muuten jääkaapissakin olisi kosteudenpoisto. Ilmastoinnin ilmaa kuivaava ominaisuus perustuu seuraavaan: Kun kylmän kennoston läpi puhalletaan ilmaa, siihen tiivistyy kosteus läpipuhalletusta ilmasta. Tämä kosteus ilmenee mm. kesäkelillä auton alle ilmestyvästä lätäköstä. Se on juuri sitä ilmasta poistettua kosteutta. Yksi edellytys tälle toiminnolle vielä on, nimittäin jäähdytyskennon läpi tulevan ilman on oltava lämpimämpää kuin kenno itse. Hyvin yksinkertaista fysiikkaa.

    AC on vaihtovirta, totta. Mutta tässä yhteydessä ei kukaan ole sitä maininnut, sillä nyt puhutaan A/C -merkinnästä, joka on ihan eri asia. Tarkkuutta luetun ymmärtämiseen!

    Autoliike on varmasti ihan oikeassa, joskin erillistä kosteudenpoistolaitetta ei ole. Jos lämpötila-edellytykset täyttyvät, toimii ilmastointi myös talvella oikein hyvin.

    Siinä Fordin ohjeessa on ihan varmasti mainittu että tarvittaessa ilmastointia on käytettävä vaikka lämpimässä tallissa että se voisi käynnistyä ja siten saada voitelua kompressorille, ellei ulkoläpötila salli laitteen käynnistyä.

    Nyt kun tässä ollaan asioiden ytimessä, niin kertokaapa minulle mikä on autossa kosteudenpoistolaite, miten se toimii ja mistä se saa käyttövoimansa?

    Äänestä

  • ACDC kirjoitti:

    että jääkaapissa ei ole kosteudenpoistoa.

    Muuten AC = vaihtovirta.

    P.S. Pari-, kolmevuotta sitten Ford jakoi myymälöissään asiakkailleen Focuksen ilmastointilaitteen käyttöohjeita talvikäytön suhteen.

    Noissa ohjeissa mainittiin tuo erikseen toimiva kosteudenpoisto.

    Jatketaan. Itseasiassa jääkaapissa on kosteudenpoisto. Nimittäin kondenssivesi jota kertyy jääkappiin sisäpuolelle, varsinkin lämmönsiirtolevyihin, on ihan sama asia kuin jos autossa ilmastointi kuivaa sisääntulevaa tai kierrätettävää ilmaa.

    Näin.

    Äänestä

  • ACDC kirjoitti:

    että jääkaapissa ei ole kosteudenpoistoa.

    Muuten AC = vaihtovirta.

    P.S. Pari-, kolmevuotta sitten Ford jakoi myymälöissään asiakkailleen Focuksen ilmastointilaitteen käyttöohjeita talvikäytön suhteen.

    Noissa ohjeissa mainittiin tuo erikseen toimiva kosteudenpoisto.

    talviaikana pakkasella siinä määrin, mitä on nolla asteen tienoilla ja siitä lämpötilan noustessa ylöspäin. Ilmastointilaite on siten hyvin hyödyllinen, kun lämpötila nousee nollan yläpuolelle, jolloin kompressorikin lähtee pyörimään ja samalla poistaa ulkoa tulevasta ilmasta kosteutta pois.

    Meillä Suomessahan varsinkin kesät ovat hyvin kosteita ja tietenkin myös syksyt. Keväällä taas kosteuspitoisuudet ulkona tosi alhaalla, vanha kansa ymmärsi sen jo aikoinaan ja sanoi, että kevätahava kuivattaa puut yms.

    Mitä talvella tuleviin ikkunanhuurtumiseen tulee, niin kyllä kai se suurin syyllinen on ulkoa tuleva lumi sisälle (jaloista) ja siitä muodostuva kosteus -> ikkunanhuurtuminen.

    Äänestä

  • kosteutta kirjoitti:

    talviaikana pakkasella siinä määrin, mitä on nolla asteen tienoilla ja siitä lämpötilan noustessa ylöspäin. Ilmastointilaite on siten hyvin hyödyllinen, kun lämpötila nousee nollan yläpuolelle, jolloin kompressorikin lähtee pyörimään ja samalla poistaa ulkoa tulevasta ilmasta kosteutta pois.

    Meillä Suomessahan varsinkin kesät ovat hyvin kosteita ja tietenkin myös syksyt. Keväällä taas kosteuspitoisuudet ulkona tosi alhaalla, vanha kansa ymmärsi sen jo aikoinaan ja sanoi, että kevätahava kuivattaa puut yms.

    Mitä talvella tuleviin ikkunanhuurtumiseen tulee, niin kyllä kai se suurin syyllinen on ulkoa tuleva lumi sisälle (jaloista) ja siitä muodostuva kosteus -> ikkunanhuurtuminen.

    Kylläpä juuri näin. Toisaalta jos autossa ei ole ylenpalttisesti kosteutta materiaaleissa ( verhoilu, raitisilmasuodatin ), kylmä pakkasilma itsessään on jo valmiiksi riittävän kuivaa toimiakseen kosteudenpoistajana. Tämä taas on riipuvainen auton ilmavaihdosta, kuinka hyvin sieltä voidaan poistaa ilmaa ja miten paljon sitä saadaan sisälle.

    Äänestä

  • Kuten jo aiemmin sanoin, kyllä se kompura pyörii eli ilmastointi toimii. Kylmemmällä ilmalla jäähdytyskennon kylmyys ei vaan riitä viilentämään sisään imettävää ilmaa. Kosteus poistuu juuri samaisen jäähdytyskennon läpi virtaavasta ilmasta koska kosteus tiivistyy jäähdytyskennolle. Kun kuivempaa ilmaa ajetaan autoon sisään niin poistuuhan sieltä osa kosteudesta poistoventtiilienkin kautta. Ei vaan tule enempää kosteaa ilmaa sisään. A/C = Air Conditioning ei tarkoita ilman jäähdytystä vaan ilman käsittelyä, pääasiassa kuivaa ilmaa mutta samalla viilentää sitä kun kenno on kesällä suhteessa paljon kylmempi kuin talvella.

    Äänestä

  • A+C= ilmastointi kirjoitti:

    Kyllä vaan kosteudenpoisto toimii vaikka kompura ei toimisikaan.

    Siinä systeemissä on kaksi toimintoa A tarkoittaa kosteudenpoistoa ja C ilmastointia (saat kesäkuumalla sisätilat viileiksi).
    Katkaisijassa lukee A/C juuri tuon kaksitoimisuuden takia.

    A/C = Air Conditioning
    Air = ilma
    Conditioning = käsittely

    Mitään erillistä kosteudenpoistoa ei ole. Kosteus poistuu sisäänvirtaavasta ilmasta siinä vaiheessa kun ilma jäähtyy ilmastoinnin jäähdytinkennolla. Kuiva ilma sitten sitoo kosteammasta ilmasta kosteutta ja kuljettaa sitä auton ilmanpoistoventtiilien kautta ulos. Kokeilla voit tätä laittamalla mehutiivistettä lasiin ja laskemalla siihen vettä. Mehutiiviste kuvaa kosteaa ilmaa ja vesi kuivaa ilmaa. Kun jatkat veden laskemista niin että lasin reunoilta valuu tarpeeksi vesi mehu -seosta yli huomaat että lopulta lasissa ei paljoa mehutiivistettä ole jäljellä. Samalla tavalla kuivaa ilmaa autoon sisään puhaltamalla saadaan autosta kosteutta pois.

    Jos olet keksinyt jonkin toisen keinon millä kosteus mekaanisesti otetaan pois ilmasta, kuin ilman jäähdyttäminen, niin kannattaisi myydä se keino esim. Saudi-Arabiaan, olisit miljonääri.

    Äänestä

  • Asijantuntija Nro:1 kirjoitti:

    tapauksessa homma menee näin:

    A = Air

    C = Cooler =

    Monenlaista arvausta on noista kirjainten merkityksestä mutta kyllä se tarkoittaa suomeksi ilman käsittelyä eli Air Conditioning.

    Äänestä

  • rautalanganvääntäjä kirjoitti:

    Noh, A/C tarkoittaa ihan simppelisti Air Conditioning, Merkintätapa tulee kaukaa 50-60 luvun USAsta, sen ajan autoista joissa ilmastointi oli varusteena. A/C on vain jäänyt elämään merkintätapana.

    Ja edelleen: EI OLE olemassa mitään erillistä ilmankuivainlaitteistoa, se on vain ilmastoinnin ominaisuus. Jos kylmäaine ei kierrä, ei myöskään ilmaa voi kuivattaa. Käykää opiskelemassa jossain asiaa käsittelevillä nettisivuilla aihetta. Hakekaa googlella. Ei sitten tarvitse viisastella täällä vajailla tiedoilla. Omat oletukset eivät muuta tosiasioita.

    PS. Jos joku _tietää_ kuinka jääkaappi toimii, niin on jo pitkällä, sillä toimintaperiaate on täsmälleen sama kuin auton ilmastoinnissa.

    Tuon A/C:n ja toimintatavan suhteen olet aivan oikeassa. Kysynpä vaan että miksi jääkaappi toimii ulkotiloissa, esim. katoksessa tai ulkovarastossa, vaikka on pakkasta? Kompressori toimii kyllä. Olen asiaa tarkastellut ja kyllä kompura pyörähtää sen verran että jäähdytyskenno ilmakanavassa viilenee. Ei se samaan tapaa kyllä käy kuin kesällä mutta toimii, kun putkistoon tulee tarvittava paine niin kenno kylä pysyy talvioloissa sen verran aikaa viileänä että kanavassa ollut kosteus tiivistyy sen pinnoille. Ulkoilmahan täällä on aika kuivaa 20-asteen pakkasilla joten sitä ei kauan tarvita. Ohjekirjan teksti lähinnä tarkoittaa ettei sisään tuleva ilma viilene enää alle neljän asteen lämpötilassa, kosteutta saadaan kyllä tiivistymään aika pienellä kompuran käytöllä.

    Äänestä

  • ACDC kirjoitti:

    että jääkaapissa ei ole kosteudenpoistoa.

    Muuten AC = vaihtovirta.

    P.S. Pari-, kolmevuotta sitten Ford jakoi myymälöissään asiakkailleen Focuksen ilmastointilaitteen käyttöohjeita talvikäytön suhteen.

    Noissa ohjeissa mainittiin tuo erikseen toimiva kosteudenpoisto.

    Ei ole mitään erillistä kosteudenpoistoa. Jos Ford on sellaisen keksinyt niin miksei se rikastu myymällä tätä "konstia" niihin maihin joissa vedestä on pulaa? Viittaan aiempaan tekstiini ilmastointilaitteen toiminnasta. Ja kyllä se jääkaappikin tiivistää kosteutta eli poistaa sitä ilmasta. Lue vaikka jääkaappisi ohjekirjaa.

    AC = vaihtovirta (Altenating Current)
    A/C = ilman käsittely (Air Conditioning)

    Äänestä

  • rautalangan vääntäjä kirjoitti:

    Se on mahdollista että kompressori käynnistyy hetkeksi auton paikallaan ollessa, jolloin moottoritilassa voi olla lämpimämpää. Mutta kuten sanoin jo aiemmin, ei jäähdytys/kuivauslaitteisto voi toimia pakkasella, sillä lauhduttimen kenno voi napsahtaa jäähän ajoviimasta, mikä tarkoittaa laitteistolle suurinpiirtein samaa kuin jos kuljettaja saisi valtimotukoksen kesken ajon. Juuri tuosta syystä järjestelmä on suojattu lämpö/painerajakytkimellä.

    Kommenttina vielä tähän keskusteluun ja kysymyksenä sinulle. Jäähdytinaine R134A jota nykyisin käytetään freonin tilalla ei varmaa näissä kotimaan oloissa jäädy kennoon. Yleisimmät kyseisen standardin mukaiset aineet kiehuvat (haihtumispiste) -30 asteessa celciusta. Jäätymispiste on yleensä -100 - -115 astetta celsiusta. Nämä luvut siis normaalipaineessa. Voinhan olla väärässäkin mutta en ihan helpolla usko että sisäisesti tapahtuisi jäätymistä.

    Äänestä

  • ei varmaan kiinnosta ketään kirjoitti:

    Kommenttina vielä tähän keskusteluun ja kysymyksenä sinulle. Jäähdytinaine R134A jota nykyisin käytetään freonin tilalla ei varmaa näissä kotimaan oloissa jäädy kennoon. Yleisimmät kyseisen standardin mukaiset aineet kiehuvat (haihtumispiste) -30 asteessa celciusta. Jäätymispiste on yleensä -100 - -115 astetta celsiusta. Nämä luvut siis normaalipaineessa. Voinhan olla väärässäkin mutta en ihan helpolla usko että sisäisesti tapahtuisi jäätymistä.

    On siis r134a, kysymys ei ole standardista vaan saman aineen lyhyestä ja pitkästä nimestä. Sulamispisteenä käytetään -101 C° ja kiehumispisteenä -26,5 C°. Luvut on esitetty normaalilämpötilassa ( 20°) jolloin kaasunpaine on 4.7 bar. Tämä tilannehan ei toteudu kuin tuossa huoneenlämmössä.

    Kuten kaikki kaasut, myös r134a:n kiehumis- ja sulamispiste muuttuvat lämpötilan muuttuessa, siis puhutaan ulkoisesta lämpötilasta. Noilla luvuilla pelataan siis kesäkelissä, mutta talvellapa onkin pakkasta tai ainakin reilusti viileämpää kuin kesällä, eli ulkoinen lämpötila on alhaisempi. Tämä taas saa kaasun ( r134a on nestemäisessä muodossa olevaa kaasua ) ominaisuudet heilahtamaan siten että aiemmin mainitut lämpötilarajat nousevat, kuten myös paine laskee. Juuri tuota kaasun painettahan kylmäkoneessa valvotaan, korkeapainepuolella. Jos siellä ei ole riittävää painetta, ei prosessilla ole toimintaedellytyksiä. Eli: Jos kaasunpaine on liian alhainen ei nestetys/hörystysprosesi lähde käyntiin. Paine saadaan nousemaan juuri siten että ( tässä ) autoon sisälle tuleva ilma nostaa jäädytyskennossa olevan kylmäaineen lämpötilaa, ja se alkaa höyrystyä. Jos lämpötila on alhaisempi kuin kylmäaineen, ei lämpöenergiaa voida sitoa --> höyrystymistä ei tapahdu. Riittävän alhaisella paineella kenno voi siis teoriassa karahtaa jäähän. Saakohan tästä nyt mitään selvää?

    Äänestä

  • rautalanganvääntäjä kirjoitti:

    On siis r134a, kysymys ei ole standardista vaan saman aineen lyhyestä ja pitkästä nimestä. Sulamispisteenä käytetään -101 C° ja kiehumispisteenä -26,5 C°. Luvut on esitetty normaalilämpötilassa ( 20°) jolloin kaasunpaine on 4.7 bar. Tämä tilannehan ei toteudu kuin tuossa huoneenlämmössä.

    Kuten kaikki kaasut, myös r134a:n kiehumis- ja sulamispiste muuttuvat lämpötilan muuttuessa, siis puhutaan ulkoisesta lämpötilasta. Noilla luvuilla pelataan siis kesäkelissä, mutta talvellapa onkin pakkasta tai ainakin reilusti viileämpää kuin kesällä, eli ulkoinen lämpötila on alhaisempi. Tämä taas saa kaasun ( r134a on nestemäisessä muodossa olevaa kaasua ) ominaisuudet heilahtamaan siten että aiemmin mainitut lämpötilarajat nousevat, kuten myös paine laskee. Juuri tuota kaasun painettahan kylmäkoneessa valvotaan, korkeapainepuolella. Jos siellä ei ole riittävää painetta, ei prosessilla ole toimintaedellytyksiä. Eli: Jos kaasunpaine on liian alhainen ei nestetys/hörystysprosesi lähde käyntiin. Paine saadaan nousemaan juuri siten että ( tässä ) autoon sisälle tuleva ilma nostaa jäädytyskennossa olevan kylmäaineen lämpötilaa, ja se alkaa höyrystyä. Jos lämpötila on alhaisempi kuin kylmäaineen, ei lämpöenergiaa voida sitoa --> höyrystymistä ei tapahdu. Riittävän alhaisella paineella kenno voi siis teoriassa karahtaa jäähän. Saakohan tästä nyt mitään selvää?

    "Sulamispisteenä käytetään -101 C° ja kiehumispisteenä -26,5 C°. Luvut on esitetty normaalilämpötilassa ( 20°) jolloin kaasunpaine on 4.7 bar."

    Sulamispiste ja kiehumispiste eivät ole riippuvaisia mistään normaalilämpötilasta vaan nimenomaan paineesta. Osaatko sanoa mitkä lukemat olisivat normaalissa ilmanpaineessa? Kaasunahan se haihtuisi aika nopeasti jos itse menee päästämään luonnontilaan.

    "Tämä taas saa kaasun ( r134a on nestemäisessä muodossa olevaa kaasua )"

    Aine siis on joko kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen. Ei nestemäisessä muodossa olevaa kaasua, vai mitä? Olosuhteet on sitten eri asia eli tarkoittanet että 20 lämpötilassa ja normaalissa ilmanpaineessa tämä aine on kaasua tietyssä ja taas nestemäistä tietyssä paineessa.

    Meniköhän oikein mutta ymmärsin tekstistäsi että tämän aineen sulamispiste nousee ilmastointilaitteen paineistetussa tilassa sen verran ylös että pakkaskelillä saattaa ulkoilman kylmyys saada laitteistossa olevan paineistetun nesteen kiinteytymään (jäätymään).

    Äänestä

  • Ei varmaan kiinnosta ketään kirjoitti:

    "Sulamispisteenä käytetään -101 C° ja kiehumispisteenä -26,5 C°. Luvut on esitetty normaalilämpötilassa ( 20°) jolloin kaasunpaine on 4.7 bar."

    Sulamispiste ja kiehumispiste eivät ole riippuvaisia mistään normaalilämpötilasta vaan nimenomaan paineesta. Osaatko sanoa mitkä lukemat olisivat normaalissa ilmanpaineessa? Kaasunahan se haihtuisi aika nopeasti jos itse menee päästämään luonnontilaan.

    "Tämä taas saa kaasun ( r134a on nestemäisessä muodossa olevaa kaasua )"

    Aine siis on joko kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen. Ei nestemäisessä muodossa olevaa kaasua, vai mitä? Olosuhteet on sitten eri asia eli tarkoittanet että 20 lämpötilassa ja normaalissa ilmanpaineessa tämä aine on kaasua tietyssä ja taas nestemäistä tietyssä paineessa.

    Meniköhän oikein mutta ymmärsin tekstistäsi että tämän aineen sulamispiste nousee ilmastointilaitteen paineistetussa tilassa sen verran ylös että pakkaskelillä saattaa ulkoilman kylmyys saada laitteistossa olevan paineistetun nesteen kiinteytymään (jäätymään).

    Sulamispiste ja kiehumis piste ovat, ihan oikein, riippuvaisia paineesta. Mutta, tämä paine vaihtelee kulloisenkin ympäristölämpötilan mukana.

    Kaasujen tekniset tiedot esitetään ns. normaalilämpötilassa joka on 20°. Tämä on standardoitu tapa esittää ko. asiat. Jos kaasunpaine normaalilämpötilassa olisi sama kuin ilmakehän, ei haihtumista tapahtuisi. Mitä matalampi lämpötila --> pienempi kaasunpaine.

    Asiaa ei esitetä paineen, vaan lämpötilan kautta. Kyseessä on todellakin nesteytetty kaasu, laita googleen hakusanaksi R134a safety data sheet niin saat tietoa aineesta. Tämä aine saavuttaa ilmakehää vastaavan kaasunpaineen n. -10 asteen lämpötilassa. Tässä vaiheessa ollaan sellaisissa olosuhteissa ettei enää käytännön luonnonlämpötiloissa voida ylläpitää höyrystymis-nesteytysprosessia. Kaasujen ominaisuudet esitetään siis ambienttilämpötilassa, jossa ne ovat stabiileja.

    Kaikki ne aineet jotka ovat kaasumaisia normaalilämpötilassa eli 20°:tta ovat kaasuja. Jos aine on jossain muussa tilassa em. olosuhteissa, on se silloin jotain muuta.

    R134a on kaasu, jota käyttötilassaan kutsutaan 'nesteytetyksi kaasuksi'.

    Äänestä

  • Tomppa kirjoitti:

    ...AC tule sanoista Air Compressor?

    A/C tulee englanninkielisestä sana hirviöstä AIR CONDITIONING SYSTEMS

    Äänestä

KYLLÄPÄS TÄMÄ KYSYMYS ON HERÄTTÄNYT PALJON KESKUSKESTELUA, NIINHÄN SEN PITÄÄKIN TÄLLÄ PALSTALLA.
MUTTA KUKAAN EI OLE VOINUT SELITTÄÄ SITÄ TOSIASIAA, ETTÄ MIKSI TALVELLA IKKUNOITTEN HUURUISUUS POISTUU PAREMMIN A/C ASENNOSSA. TOIMI KOMPURA TAI EI.
OLEN HUOMANNUT SAMAN ASIAN, ETTÄ KUN A/C ON PÄÄLLÄ NIIN IKKUNAT EI HUURRU TALVELLA. JOS A/C EI PÄÄLLÄ NIIN IKKUNAT HUURTUU.
KERTOKAA NYT JOKU VIISAS MISTÄ TÄMÄ JOHTUU !!
RAUTALANKAMIES VOISI KERTOA KUN TUNTUU TIETÄVÄN AINAKIN KOMPURAN TOIMINNAN MUTTEI EHKÄ SELITYSTÄ TÄLLE....

Äänestä
  • Ilmeisesti A/C napin painallus tekee muutakin kuin käynnistää ilmastoinnin, ehkäpä se avaa tai sulkee jonkun räppänän ja ilmankierto muuttuu vähän erilaiseksi. Ilmastointilaitteen kompressori ei takuuvarmasti käynnisty liian kylmällä ilmalla - se on fakta eikä muuksi muutu vaikka kuinka väitellään.

    Äänestä

  • Piti ihan rekisteröityä niin saa jatkossakin vääntää juttuja rautalangasta.

    Varmaan tulee hetkiä jolloin esim. liikennevaloihin pysähtyessä ilmastoinnin ulkolämpötilan anturi, joka sijaitsee muuten ihan lauhduttimen tykönä, saa moottorin puolelta sen verran lämmintä että kompura pyörähtää hetken. Mutta sitten meillä on vielä yksi ongelma. Ihan fysiikan lakeja seuraten ( termodynanikkaa tässä ) ei kosteutta voi tiivistyä jos kennon lämpötila on sama tai lämpimämpi kuin sen läpi kulkeva ilma. Silloin ei voi ilmaa myöskään kuivattaa.

    Mutta, toisaalta kylmäaine jäähdyttää jäähdytyskennon hieman pakkasen puolelle. Teoriassa niin kauan kuin talvinen pakkasilma joka kennon läpi kulkee, pysyy lämpimämpänä kuin kenno, kuivautuu se lisää ja ilmasta erotetaan kosteutta. Tämä tietysti edellyttää sitä että prosessi toimii, ts. kompura pyörii.

    Sitten jos unohdetaan lämpötilarajakytkin ja oletetaan että ilmastointi toimii aina lämpötilasta riippumatta. Jäähdytyskenno saavuttaa aina tietyn lämpötilan hieman pakkasen puolelle. Ulkoa tuleva ilma on kylmempää kuin kenno. Tällöin ilmastointilaite ei voi siirtää nesteytys-höyrystymisprosessin avulla lämpöä lauhduttimelle. Jäähdytyskennon lämpötila alkaisi tällöin laskemaan niin kauan että se yksinkertaisesti jäätyisi umpeen ja halkeaisi. Eli ei onnistu ilmastoinnin avulla kuivaus pakkasella.

    Edellä kuvattu tilanne on onneksi nykyautoissa suojattu paine-eron valvonnalla. Jos Höyrystimen paine alkaa muuttumaan toiminnan kannalta epäedulliseksi, laitteisto kytkee itsensä pois päältä. Tämä on lämpötilavalvonnan varmistustoiminto.

    Jääkaapissa homma toimii ihan samalla tavalla, tai pakastimessakin. Kaappi ei ole absoluutisen lämpöäeristävä koska sitä auotaan ja sen rakenteet siirtävät lämpöenergiaa jonkin verran. Paine-eroa valvotaan ja termostaatti valvoo koska sitten tarvitaan taas jäähdytystä.

    Vanhoissa jenkkiautoissahan järjestelmä toimii aika rajulla tavalla, kesällä saa halutessaan ikkunat jäähän. Se miksi näin ei tapahdu nykyautoissa, johtuu siitä että käytännössä ilmastointi on säädetty jäähdyttämään ilma noin 2-5 asteeseen plussan puolelle maksimiteholla. Tämä matkustajien mukavuuden ja energiankulutuksen takia. Kesällä jokainen voi testata tämän mittaamalla suuttimista tulevan ilman lämpötilaa kun ilmastointi on kytketty.

    Äänestä

  • rautalanganvääntäjä kirjoitti:

    Piti ihan rekisteröityä niin saa jatkossakin vääntää juttuja rautalangasta.

    Varmaan tulee hetkiä jolloin esim. liikennevaloihin pysähtyessä ilmastoinnin ulkolämpötilan anturi, joka sijaitsee muuten ihan lauhduttimen tykönä, saa moottorin puolelta sen verran lämmintä että kompura pyörähtää hetken. Mutta sitten meillä on vielä yksi ongelma. Ihan fysiikan lakeja seuraten ( termodynanikkaa tässä ) ei kosteutta voi tiivistyä jos kennon lämpötila on sama tai lämpimämpi kuin sen läpi kulkeva ilma. Silloin ei voi ilmaa myöskään kuivattaa.

    Mutta, toisaalta kylmäaine jäähdyttää jäähdytyskennon hieman pakkasen puolelle. Teoriassa niin kauan kuin talvinen pakkasilma joka kennon läpi kulkee, pysyy lämpimämpänä kuin kenno, kuivautuu se lisää ja ilmasta erotetaan kosteutta. Tämä tietysti edellyttää sitä että prosessi toimii, ts. kompura pyörii.

    Sitten jos unohdetaan lämpötilarajakytkin ja oletetaan että ilmastointi toimii aina lämpötilasta riippumatta. Jäähdytyskenno saavuttaa aina tietyn lämpötilan hieman pakkasen puolelle. Ulkoa tuleva ilma on kylmempää kuin kenno. Tällöin ilmastointilaite ei voi siirtää nesteytys-höyrystymisprosessin avulla lämpöä lauhduttimelle. Jäähdytyskennon lämpötila alkaisi tällöin laskemaan niin kauan että se yksinkertaisesti jäätyisi umpeen ja halkeaisi. Eli ei onnistu ilmastoinnin avulla kuivaus pakkasella.

    Edellä kuvattu tilanne on onneksi nykyautoissa suojattu paine-eron valvonnalla. Jos Höyrystimen paine alkaa muuttumaan toiminnan kannalta epäedulliseksi, laitteisto kytkee itsensä pois päältä. Tämä on lämpötilavalvonnan varmistustoiminto.

    Jääkaapissa homma toimii ihan samalla tavalla, tai pakastimessakin. Kaappi ei ole absoluutisen lämpöäeristävä koska sitä auotaan ja sen rakenteet siirtävät lämpöenergiaa jonkin verran. Paine-eroa valvotaan ja termostaatti valvoo koska sitten tarvitaan taas jäähdytystä.

    Vanhoissa jenkkiautoissahan järjestelmä toimii aika rajulla tavalla, kesällä saa halutessaan ikkunat jäähän. Se miksi näin ei tapahdu nykyautoissa, johtuu siitä että käytännössä ilmastointi on säädetty jäähdyttämään ilma noin 2-5 asteeseen plussan puolelle maksimiteholla. Tämä matkustajien mukavuuden ja energiankulutuksen takia. Kesällä jokainen voi testata tämän mittaamalla suuttimista tulevan ilman lämpötilaa kun ilmastointi on kytketty.

    Vastaus on asiantunteva ja tarkka. Kuitenkin,ainakin 2002 Mondeossa ikkunoiden huurtuminen on aika lailla rajumpaa jos ei pidä A/C:tä päällä kuin silloin kun sen pitää päällä. Siinä on huima ero, johtuu sitten mistä johtuu.

    Äänestä

  • Kuitenkin kirjoitti:

    Vastaus on asiantunteva ja tarkka. Kuitenkin,ainakin 2002 Mondeossa ikkunoiden huurtuminen on aika lailla rajumpaa jos ei pidä A/C:tä päällä kuin silloin kun sen pitää päällä. Siinä on huima ero, johtuu sitten mistä johtuu.

    No, itse en omista III-koppaista Mondeota vaan -99:n. Omassa autossani tiedän tasan varmasti että ilmastointi ei kytkeydy toimintaan kuin lämpimän puolella, pakkasella juuri mainitsemani hetken kompressori pyörähtää mutta siihen se jää. Ohjekirja sanoo sen +4 astetta rajaksi mutta koska anturi sijaitsee lauhduttimen läheisyydessä saa se varsinkin paikallaan ollessa lämpöä kun moottori on käyntilämmin. Voihan olla että toimintarajat on kuitenkin asetettu tehtaalla kylmemmälle kuin mitä ohjekirja speksaa ja vaikka on kysymys teollisesti sarjavalmistetusta tuotteesta, pieniä vaihteluja yksilöiden välillä ilmenee.

    Mistään taikalaatikostahan ei kuitenkaan ole kyse, vaan lämmönvaihtimen toiminta perustuu termodynamiikan lakeihin. Kun kerran noin moni kertoo ilmastoinnin toimivan kylmemmälläkin, pakkohan se on uskoa. Laittaisin sen sitten valmistustoleranssien piikkiin. Ei tähän pysty 100% vastausta varmaan edes Ford antamaan?

    Äänestä

  • rautalanganvääntäjä kirjoitti:

    No, itse en omista III-koppaista Mondeota vaan -99:n. Omassa autossani tiedän tasan varmasti että ilmastointi ei kytkeydy toimintaan kuin lämpimän puolella, pakkasella juuri mainitsemani hetken kompressori pyörähtää mutta siihen se jää. Ohjekirja sanoo sen +4 astetta rajaksi mutta koska anturi sijaitsee lauhduttimen läheisyydessä saa se varsinkin paikallaan ollessa lämpöä kun moottori on käyntilämmin. Voihan olla että toimintarajat on kuitenkin asetettu tehtaalla kylmemmälle kuin mitä ohjekirja speksaa ja vaikka on kysymys teollisesti sarjavalmistetusta tuotteesta, pieniä vaihteluja yksilöiden välillä ilmenee.

    Mistään taikalaatikostahan ei kuitenkaan ole kyse, vaan lämmönvaihtimen toiminta perustuu termodynamiikan lakeihin. Kun kerran noin moni kertoo ilmastoinnin toimivan kylmemmälläkin, pakkohan se on uskoa. Laittaisin sen sitten valmistustoleranssien piikkiin. Ei tähän pysty 100% vastausta varmaan edes Ford antamaan?

    Itse tuossa pe-la päivinä testailin kaupoissa käydessäni, että milloin se toimii. Oli lämpimässä parkkihallissa noin tunnin ja kun tulin laitoin auton pyörimään ja katsoin pyöriikö kompressori. Se ei lähtenyt pyörimään automaattiasennossakaan itsekseen, vaan sitten kun laitoin tuulilasille tulevan puhalluksen päälle, jolloin normaaliolosuhteissakin menee autom. ilmastointi myös päälle, rupesi kompressoriki pyörimään. Auton mittari näytti ulkolämpötilaa 7°C, mutta kun tuulilasin puhallukselta otin pois ei pelkällä A/C ollessa päällä enää se pyörinytkään. Lieneekö ollut normaalitoimintaa näin.

    Reilun varttitunnin pyörittämisen jälkeen ajoin ulos ja eri kaupan ulkoparkkiin ja tunnin päästä autooni tullessani tarkistin pyöriikö kompressori -1°C ulkolämpötilassa, niin eipä pyörinyt kummallakaan tavalla.

    Itse epäilen, ettei tuo kompressori kovin herkästi lähde pyörimään, kun lämpötila laskee 4°C tuntumaan. Kylmässä autotallissani näytti autoni ulkolämpötilaa 1°C, eikä kompressoria saanut pyörimään kummallakaan tavalla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tapio kirjoitti:

Kuinkahan paljon mondeon ilmastointilaitteen käyttö vaikuttaa kulutukseen?
Pidän ilmastointia päällä lähes aina, myös talvisin. Muuten ikkunat huurtuvat vähän turhankin helposti. Miten muut käyttävät ilmastointilaitetta talvisin? Onko päällä koko ajan vai vain tietyissä olosuhteissa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu