Kuinka tyypillistä on ohittaa toinen sisarus..

PK 6:3.3
[Lakiosaa määrättäessä] Pesän varoihin on lisättävä /.. /, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen /../ antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi.

PK 6:8.1
Jollei perillinen /../ voi saada lakiosaansa, on se, jolle perittävä eläessään on antanut 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua omaisuutta, /../ velvollinen vastaamaan sen täyttämisestä, mitä lakiosasta puuttuu /../.

PK 6:10
Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.

"Näin poika käytännöllisesti katsoen peri kaiken."

Olisit ehkä voinut vaatia veljeltäsi lakiosan täydennystä.

Esimerkki: Vanhempien reaalinen jäämistö 20.000, minkä tytär ja poika perivät puoliksi: tytär 10.000 ja poika 10.000. Jos pojan saama mökki, arvo 100.000 katsottaisiin tarkoituksensa puolesta testamenttiin rinnastettavaksi lahjaksi tai ns. suosiolahjaksi (PK 6:3.3), sen arvo lisättäisiin reaaliseen jäämistöön, jolloin laskennallinen jäämistö olisi ollut 120.000 ja tästä laskettu tyttären lakiosa (120.000 : 2 : 2 =) 30.000. Tällöin, mikäli tytär olisi vaatinut veljeltään lakiosan täydennystä, hän olisi saanut tältä lakiosasta puuttuvan osan 20.000 (= 30.000 - 10.000). Lopputulos: Tytär saisi lakiosan 30.000, poika saisi (10.000 100.000 - 20.000 =) 90.000.

Ja mitenkäs sisarukset?
Kun joutuvat maksajan puolelle tälle yhdelle sisaruksista.
Jos ja kun se tulee yllätyksenä lopullisessa jaossa niille.
Jotka on saaneet lahjana osansa vanhemmiltaan.

Tuo on tyypillinen teko saaha perheriitaa keskenään!