En tiennyt, että suhun sattuu. Et tiennyt, että myös muhun sattuu. Luulin, että et aio koskaan enään mua kuunnella, mutta niin teit koska sinut käskettiin kuuntelemaan. Se asia jonka sulle kerroin kevensi hieman hartioitani. Sain kerrottua sen, jonka halusin ja joka oli rakkaan ystäväni viimeinen toive jonka hän kertoi eräässä runossa jonka mulle jätti. Ne muutamat lauseet jotka sain sulle kertoa helpotti hieman mun tuskaa, mutta ei poistanut edes puoliakaan siitä mitä tahtoisin sulle vielä kertoa. Mutta en kerro, koska sillä ei ole enään mitään merkitystä.
Mutta se pieni hetki jonka sain eilen viettää kanssasi oli minulle tärkeä. Muutamista välikohtauksista johtuen maalasin piruja seinille, koska minua pelotti. Pelkäsin, että joudun kokemaan sen saman helvetin jonka koin yläasteella. Säikähdin myös sinua ja siitä tuli se kova pala jonka purin sulle. Opin eilen sen että riidat ja muut kuuluvat jokaisen elmään eikä niitä tarvitse pelätä.
Joskus aikoinaan kun vietimme ne pienet hetket yhdessä opin sulta monia asioita ja niistä kiittää sua saan.
En koskaan halunnut sua satuttaa tai suututtaa
koska merkitset silti minulle jotain..vaikka sillä ei enää merkitystä ole. En koskaan halunnut loukata ja ärsyttää vaan tietämättäni niin tein ja sitä saan katua. Kadun kaikkea sitä pahaa jota tein sulle. Tunnen syyllisyyttä, masenusta, koska tein sulle pahaa satutin sua. Jota ajattelin, että en varmasti tee! Vaikka eilen juteltiin se helpotti hieman, mutta jotenkin olisin voinut vuodattaa koko taakan sulle, mutta en viitsinyt. En halua valittaa ja siksi useimmiten pidän asiat sisälläni. Ja opin sen, että kaikki asiat on pidettävä sisällään..niistä ei saa ainakaan koulussa puhua.. Tästä kaikesta saisi jälleen yhden syyn miksi tappaisin itseni. Mutta en sitä tee, koska pelkään sitä kipua jonka veitsi tms. aiheuttaa. Olen sen verran heikko että en pysty tekemään sitä. Olin sulle rasittava pentu. Ja tiedän/ osaan kuvitella mitä ajattelet. En halunnut meistä vihollisia tms. niin kävi, mutta eiköhän kaikki meistä tee virheitä ja niistä opitaan.
Mitä sulta opin joskus aikoinaan?
Opin sen että asioita voi sanoa suoraan.Opin sen ettei kaikissa asioissa tarvitse ujostella. Opin myös sen että mielikuvituksen takia maalasin jälleen piruja seinille ihan syyttä. Jännitin sun kohtaamista ihan tavattomasti. Miksi? Koska pelkäsin, että sä raivostut, alat kenties huutaa tai jotain vastaavaa. Tajusin eilen sen, että ystäviä tarvitaan aina. Mutta eilen sain huomata jälleen mun ei sua tarvitse pelätä kunhan pidän suuni kiinni.
Kiitos, että sain sulle kertoa ne mitkä mieltäni painasi se pieni taakka joka hävisi teki tilaa taas uusille murheille tai iloille joita ennen eilistä ei mahtunut. Mun sydämmeni on melkein äyräitä myöten täynnä asioita joista haluaisin puhua. Puolet asioista pitäisi kertoa sulle, mutta en viitsi. En halua sua ärsyttää, mutta jos haluat kuunnella tule vaan luokseni niin kerron. Mutta ole hyvällä tuulella tai edes yhtä rauhallinen kuin eilen.
Mutta se pieni hetki jonka sain eilen viettää kanssasi oli minulle tärkeä. Muutamista välikohtauksista johtuen maalasin piruja seinille, koska minua pelotti. Pelkäsin, että joudun kokemaan sen saman helvetin jonka koin yläasteella. Säikähdin myös sinua ja siitä tuli se kova pala jonka purin sulle. Opin eilen sen että riidat ja muut kuuluvat jokaisen elmään eikä niitä tarvitse pelätä.
Joskus aikoinaan kun vietimme ne pienet hetket yhdessä opin sulta monia asioita ja niistä kiittää sua saan.
En koskaan halunnut sua satuttaa tai suututtaa
koska merkitset silti minulle jotain..vaikka sillä ei enää merkitystä ole. En koskaan halunnut loukata ja ärsyttää vaan tietämättäni niin tein ja sitä saan katua. Kadun kaikkea sitä pahaa jota tein sulle. Tunnen syyllisyyttä, masenusta, koska tein sulle pahaa satutin sua. Jota ajattelin, että en varmasti tee! Vaikka eilen juteltiin se helpotti hieman, mutta jotenkin olisin voinut vuodattaa koko taakan sulle, mutta en viitsinyt. En halua valittaa ja siksi useimmiten pidän asiat sisälläni. Ja opin sen, että kaikki asiat on pidettävä sisällään..niistä ei saa ainakaan koulussa puhua.. Tästä kaikesta saisi jälleen yhden syyn miksi tappaisin itseni. Mutta en sitä tee, koska pelkään sitä kipua jonka veitsi tms. aiheuttaa. Olen sen verran heikko että en pysty tekemään sitä. Olin sulle rasittava pentu. Ja tiedän/ osaan kuvitella mitä ajattelet. En halunnut meistä vihollisia tms. niin kävi, mutta eiköhän kaikki meistä tee virheitä ja niistä opitaan.
Mitä sulta opin joskus aikoinaan?
Opin sen että asioita voi sanoa suoraan.Opin sen ettei kaikissa asioissa tarvitse ujostella. Opin myös sen että mielikuvituksen takia maalasin jälleen piruja seinille ihan syyttä. Jännitin sun kohtaamista ihan tavattomasti. Miksi? Koska pelkäsin, että sä raivostut, alat kenties huutaa tai jotain vastaavaa. Tajusin eilen sen, että ystäviä tarvitaan aina. Mutta eilen sain huomata jälleen mun ei sua tarvitse pelätä kunhan pidän suuni kiinni.
Kiitos, että sain sulle kertoa ne mitkä mieltäni painasi se pieni taakka joka hävisi teki tilaa taas uusille murheille tai iloille joita ennen eilistä ei mahtunut. Mun sydämmeni on melkein äyräitä myöten täynnä asioita joista haluaisin puhua. Puolet asioista pitäisi kertoa sulle, mutta en viitsi. En halua sua ärsyttää, mutta jos haluat kuunnella tule vaan luokseni niin kerron. Mutta ole hyvällä tuulella tai edes yhtä rauhallinen kuin eilen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko tuo runo??
No joo ehkä se ei ole ihan runo, mutta ajattelin, että se sopis ehkä tänne. Toi on ehkä jonkun runon ja viestin välimuoto heh..joku sellanen..