Naispapeille yhteinen nimittäjä on hempeys. He ovat turmelleet kristinuskon jättämällä siitä pois totuuden ja lain sekä saarnan synnistä ja tuomiosta.
Sen sijaan he ovat ymmärtäneet kristillisyydessä olevan kyseen hempeästä ja naisellisesta rakkaudesta, eräänlaisesta puidenhalailusta ja kaikenhyväksymisestä. Mutta yhtälö ei toimi vaan kääntyy itseään vastaan: kun he koettavat makeilla joka suuntaan ja yrittävät laupeilla silmillä ja naaman ilmeillään sulkea siirappisen kaiken hyväöksyvän hellän äidillisen "rakkaudellisuuden" hempeään sylkkyyn kaikki maailman ihmiset ja sanovat että kaikki uskot ovat yhtä oikeita, niin he tulevat samalla kironneeksi kristinuskon.
Äiti- ammamainen maailmansyleily on yhtä kaukana Kristuksen, apostolien ja profeettojen perustamasta uskosta kuin yö on päivästä.
Mutta monia se tämmöinen sokerinen synnin luvallisuuden laastareilla peittäminen viehättää. Eihän siinä tarbvitse parannusta tekemöäön eikä ahtaan portin läpi. Ne jäävät tässä mehu-versiossa pois. Rusinat vain pullasta otetaan. Sitten aletaan puhua "Minun jumalastani" että "minun jumalani ei sitä eikä tätä..."
Kirkon usko ja Raamattu ei kelpaa, naispapit veistelevät omia jumalankuviaan joita asettavat kaiken kansan eteen palvottaviksi. Ne lupaavat yhdeksä hyvää ja kahdeksan kaunista mutteivät tuomitse ihmistä synnistä vaan jättävät hänet luonnolliseen tilaansa, väärään rauhaan.
Loppu näillä sokeilla sokeain taluttajilla tulee olemaan kauhistuttava. Elämme hyvin pimeää aikaa eikä sitä ole paljon enää jäljellä.
Muistakaa: "hetkenä jona ette odota"...
Naispapit ja hempeys
68
674
Vastaukset
- tulkaapapituskoon
Vasta viime vuosina minullekin on alkanut paljastua kuinka turmiollinen kirkolle olikaan naispappeus. Kirkkoon tuli romanttinen runous, kauniit ilmeet ja eleet, tyhjiä kauniita sanoja, tarinat pienistä pojista ja pienistä tytöistä, Jeesuksen muovaaminen mieleisekseen, "minun jumalani" tuli kirkkoon samaan tyyliin kuin Israelissa aikoinaan nämä kotijumalat, ...
Mutta karmeinta tässä on se tyhjyys, mikä suorastaan huutaa vasten ihmisten kasvoja. Tämä tulee esiin lukemattomien ihmisten kertomina, kun ovat käyneet papin pakeilla hätäänsä kertomassa ja sitten tulevat yhtä tyhjinä pois ja kääntyvät vapaiden suuntien ja Pirkko Jalovaaran ym. puoleen aitoa rukous- ja sielunhoitoapua saamaan.
Lopuksi täytyy todeta kuitenkin, että on myös uskovia naispappeja, jotka ovat sisariamme (ja veljiämme - meinasin kirjoittaa :))) ). Heidän kauttaan ihmiset saavat Pyhän Hengen (= Jeesuksen) kosketuksen elämäänsä.Niin, kun kirkkomme v 1986 luopui Jumalan käskystä, se sai mitä tilasi. On turha luulla että Jumala turhaan käskyjään antaa eikä rankaise niiden noudattamatta jättämisestä. Nyt me juomme sitä ckirouksen lientä joka naispappeuspäätöksellä pyydettiin kirkkoomme.
usko.vainen kirjoitti:
Poikkesin tänään Askolan fb:saa ja voihan runoilut .....
Voin hyvin kuvitella. Itselläni on niin herkkä vatsa etten voi edes vierailla siellä. Melkein jo pelkkä ajatuskin oksettaa...
EvLut kirjoitti:
Voin hyvin kuvitella. Itselläni on niin herkkä vatsa etten voi edes vierailla siellä. Melkein jo pelkkä ajatuskin oksettaa...
"Kesävilkutus teille, joiden kesä jo hyrisee ilona, odotuksena ja energiana.
Kesävilkutus teille, joilla pelko siitä, miten ristiriitaisten vaatimusten keskellä jaksaa ja kestää.
Kesävilkutus teille, joilta kaipuu ja tuska on riistänyt ilon.
Arkinen armo on läsnä; kaikessa ja kaikenlaisessa kesässä. Onnellisessa ja onnettomassa.
Ps. FBni jää nyt kesälomalle. Omiin kesätunnelmiinsa tutustumaan…"- grlwichs
EvLut kirjoitti:
Niin, kun kirkkomme v 1986 luopui Jumalan käskystä, se sai mitä tilasi. On turha luulla että Jumala turhaan käskyjään antaa eikä rankaise niiden noudattamatta jättämisestä. Nyt me juomme sitä ckirouksen lientä joka naispappeuspäätöksellä pyydettiin kirkkoomme.
Tarkoitatko ihan oikeasti, ettet hyväksy sitä kristinuskoa jota kirkkomme tunnustaa?
Ja toiwon asiallisempia kommentteja ilman henkilöerittelyitä, kuin tässä keskustelussa tähän mennessä olet tuonut esiin. - Naiset.seurakunnassa
Tarkoitatko, että naisten usko on kevyempää kuin miesten? Seurakunnassa suurin osa kuulijoista on naisia. Eivätkö he usko samalla tavoin kuin mies?
Jos niin on, eikö ole jo aika naisten saada kuulla sitä sananjulistusta, joka on heidän uskonsa mukaista? Kuinka paljon on ollutkaan vuosisatojen kuluessa hätääntyneitä naisia, joiden usko on ollut koetuksella miespappien puheiden jälkeen! Ny he kuulevat sitä Sanaa, johon heidän olemuksensa ja käsityslykynsä sopii.
Salli se heille vihdoin. - oksettaa.minuakin
EvLut kirjoitti:
Voin hyvin kuvitella. Itselläni on niin herkkä vatsa etten voi edes vierailla siellä. Melkein jo pelkkä ajatuskin oksettaa...
Ilkeys ei pue uskovaista.
oksettaa.minuakin kirjoitti:
Ilkeys ei pue uskovaista.
Silti moni uskova ei elä uskosta, vaan ilkeilystä.
- grlwichs
Kiinnitin huomiota miten usko vaikuttaa kommentissasi välittyvän sinulle naispappien silmien ja ilmeiden katselemisesta? Onko purkauksesi lopunperäinen syy kuitenkin vain oman itsesi tarkastelun wähäisyys?
Millä tavoin naispapin Usko on erilaista kuin sinun uskosi? Kirjoituksesi idea vaikutti lähinnä omalta mielipiteeltäsi kermaisine kuorrutuksineen, unohtamatta ankaruutta mielipiteestäsi poikkeamisesta. Onko mahdollista tai mahdotonta olla riippuvainen omista mielipiteistään ja mistä silloin mielestäsi on kysymys? - ftkjh
Helvetillä pelottelu ei enää tehoa, olivatpa pelottelijat sitten miehiä tai naisia. Harvat tietysti haluaisivat, että tehoaisi, mutta ei se enää ole uskottavaa. Elämme nykyaikaa. Siihen on mielestään oikeauskoisen aloittajankin alstuttava.
Kun ei helvettikään enää pelota, täytyy viimeisen päivän olla jo hyvin lähellä. Toivottavasti sinulle tämä pelko tulee jo ennenkuin vasta helvetin reunalla seisoessasi.
- grlwichs
EvLut kirjoitti:
Kun ei helvettikään enää pelota, täytyy viimeisen päivän olla jo hyvin lähellä. Toivottavasti sinulle tämä pelko tulee jo ennenkuin vasta helvetin reunalla seisoessasi.
Miksi toivot niin? Meidän tulisi käsittääkseni toiwoa ja rukoilla jokaiselle mahdollisuutta ikuiseen elämään.
grlwichs kirjoitti:
Miksi toivot niin? Meidän tulisi käsittääkseni toiwoa ja rukoilla jokaiselle mahdollisuutta ikuiseen elämään.
Sitähän minä sinulle juuri toivoinkin. Etkö sinä sokea tajua että ilman synnintuntoa ja tunnustamista ei sinulla ole tarvetta armollekaan? Jos et pelkää helvettiä syntiesi takia etkä ole sitä mieltä että sen anasitsisit, miten sinä silloin armoa ja evankeliumia tarvitset?
Vai meinaatko tulla lammastarhaan sisälle varkain muurin yli eikä ahtaasta portista?
Et sinä voi taivaaseen yhtäkään salasyntiäsi salakuljettaa.- grlwichs
EvLut kirjoitti:
Sitähän minä sinulle juuri toivoinkin. Etkö sinä sokea tajua että ilman synnintuntoa ja tunnustamista ei sinulla ole tarvetta armollekaan? Jos et pelkää helvettiä syntiesi takia etkä ole sitä mieltä että sen anasitsisit, miten sinä silloin armoa ja evankeliumia tarvitset?
Vai meinaatko tulla lammastarhaan sisälle varkain muurin yli eikä ahtaasta portista?
Et sinä voi taivaaseen yhtäkään salasyntiäsi salakuljettaa.Ai miten ihanasti ilmaiset väkewiä ja woimallisia ajatuksiasi. Kiitos omasta puolestani, unohditko jo kommentin esittäjän "ftkjh ", jolle väkevyydessäsi toiwoit pelastusta ilman rukouksen voimaa.
- ftkjh
grlwichs kirjoitti:
Ai miten ihanasti ilmaiset väkewiä ja woimallisia ajatuksiasi. Kiitos omasta puolestani, unohditko jo kommentin esittäjän "ftkjh ", jolle väkevyydessäsi toiwoit pelastusta ilman rukouksen voimaa.
Uskonnon maailmassa oleileva ei edes tajua, kuinka harvinainen hän on. Suurin osa ihmisistä ajattelee aivan muita asioita. Taviksista ei juuri kukaan edes osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, ja silloinkin kun osallistuvat, on kyseessä kaste, rippikoulun päätös, häät tai hautajaiset, jonka uskonnolliselle sisällölle kansa sanoo piut paut. Ne ovat tavikselle juhlallisia riittejä. Me ihmiset olemme hyvin taipuvaisia riitteihin.
Uskonnollisia henkilöitä on vähän, näistä vanhoillisia ja fundamentalisteja vielä vähemmän. Hengellisille kesäpäivillekin kokoontuneista parista prosentista ihmisiä suuri osa ei edes usko sen mukaan, mitä liikkeen johtajat opettavat, mutta siellä voi tavata tuttuja, joilla on saman liikkeen tausta.
Aktiivisesti uskonnollinen ei todellakaan voi kuvitella, mitä taviksen elämään kuuluu: hyvin vähän uskonnollisuutta, hyvin harvoin tai ei ollenkaan uskonnollisessa seurassa käymisiä, paljon televisiota, paljon lehtiä, paljon työtä, lomareissuja ynnä muuta. Suurin osa taviksista ei edes vaivaa päätänsä kuolemanjälkeisellä elämällä. Helvetiä pitää todellisena vain vähemmistö edes uskonnollisista.
Näköalaharhaa. Todellisuus rakentuu oman mikroilmaston mukaan, eikä näe, kuinka pieni se on. EvLut kirjoitti:
Sitähän minä sinulle juuri toivoinkin. Etkö sinä sokea tajua että ilman synnintuntoa ja tunnustamista ei sinulla ole tarvetta armollekaan? Jos et pelkää helvettiä syntiesi takia etkä ole sitä mieltä että sen anasitsisit, miten sinä silloin armoa ja evankeliumia tarvitset?
Vai meinaatko tulla lammastarhaan sisälle varkain muurin yli eikä ahtaasta portista?
Et sinä voi taivaaseen yhtäkään salasyntiäsi salakuljettaa.Toivottavasti muistat, ettet sinäkään voi yhtäkään salasyntiäsi taivaaseen tuoda. Näistä julkisynneistä puhumattakaan.
- kui2
EvLut kirjoitti:
Sitähän minä sinulle juuri toivoinkin. Etkö sinä sokea tajua että ilman synnintuntoa ja tunnustamista ei sinulla ole tarvetta armollekaan? Jos et pelkää helvettiä syntiesi takia etkä ole sitä mieltä että sen anasitsisit, miten sinä silloin armoa ja evankeliumia tarvitset?
Vai meinaatko tulla lammastarhaan sisälle varkain muurin yli eikä ahtaasta portista?
Et sinä voi taivaaseen yhtäkään salasyntiäsi salakuljettaa.Siis, Pitää ensin vapisten peljätä helwettiä että vois saada armoa ja päästä taivaaseen, niinkö että ihmisen on hirmuisesti peljättävä ensin eli pelko välttämätön pakko että voisi saada jotakin hyvääkin.
Pelkäät ja siksi uskot ja palkkioksi pelkäämisestä pääset armoihintai tottelet koska pelkäät, sinua siis pelottaa ja sekö on "oikiaa uskoa" ?
Aika synkkää kuvaa maalaat siitä että pitää pelottaa, pelotteletko lapsiasikin kaikenaikaa?
Tyyliin : Iskä hakkaa ja antaa selkään kun tulee kotiin, jos on tuhma - noinko se oikeasti menee.
Rakastaako lapsi oikeasti hakkavaa isää jota pitää kaiken aikaa pelätä ja olla varpaillaan, koskaan ei voi vapaasti hengittää, vaan pieni pelko jäytää rinnan alla kaiken aikaa osaako olla tarpeeksi mieliksi.
Tuommosta kuvaa sinä maalaat 'oikeasta kristillisyydestä' - ei houkuttele. - Synnintunnossa
EvLut kirjoitti:
Sitähän minä sinulle juuri toivoinkin. Etkö sinä sokea tajua että ilman synnintuntoa ja tunnustamista ei sinulla ole tarvetta armollekaan? Jos et pelkää helvettiä syntiesi takia etkä ole sitä mieltä että sen anasitsisit, miten sinä silloin armoa ja evankeliumia tarvitset?
Vai meinaatko tulla lammastarhaan sisälle varkain muurin yli eikä ahtaasta portista?
Et sinä voi taivaaseen yhtäkään salasyntiäsi salakuljettaa.Toivottavasti elät yksin , oman uskosi kanssa.
Jos elämäsi on niin täynnä syntejä, olisi rinnallasi raskasta kulkea, kun joudut kaiken aikaan tunnustamaan ja anomaan anteeksiantoa.
Moni uskova rukoilee voimaa voidakseen välttää tilanteita, joissa joutuisi "salasyntien" tekijäksi. Tosiuskovainen pysyy totuudessa, rehellisyydessä, antaa anteeksi niille, jotka ovat häntä vastaan rikkoneet, rakastaa vihollisiaan ja kääntää toisen posken. Ymmärrän, että tämä ei sinulle käy, ja siksi toivot voimakasta saarnaa voimallisen miespapin rintaäänellä.
- taaasttä..samaa
" ...naispapit veistelevät omia jumalankuviaan joita asettavat kaiken kansan eteen palvottaviksi."
Hätkähdin aika tavalla kun luterilaisuudessa naispapit tekevät käsin puusta tai kivestä jumalia ihmisten palvottavaksi.
Jos noin on, niin pitkällepä on päästy. En ole kurkistanut kirkkoon joten en tiedä, onko veistetyt jumalat palvottavina ja onko ne ehkä syksyn sesonkia varten vaihdettu. Sen, minkä olen kristinuskosta tiennyt," veistetyt jumalat joita kansa palvoo" on aikamoinen syytös.
Kirjoittaja siis väittää vakavissaan, että ev. lut Kirkko palvelee naispappien veistämiä jumalankuvia. Palsta on keskustelupalsta joten toivon, että tämä puheenvuoro. jonka Ev. lut kirjoitti, saisi olla paikallaan ja joku asiantuntija tulisi paikalle kertomaan, mikä on totuus. Voiko kertoa tuollaista ellei osoita väitteen olevan totta. Jos se ei ole totta, tuleeko siitä seurauksia? Jos, millaisia?
Minua ihmisenä ei heilauta mitä kirkossa on, mutta "veistetyt epäjumalat" nostavat mieleen kuvia, jotka eivät ole vitsi. Ihmettelen, kuinka kristittynä esiintyvä ja muita opettamaan haluava kirjoittaa tuollaista. Asia on yhtä vakava, onpa väite totta tai valhetta. Jos se on valhetta, näkeekö Ev lut harhoja? Hempeyden vastakohta on raakuus. Onko siis julistettava raakuuksia tai raakalaismaisella tavalla?
Minulle on jo aika päiviä sitten selvinnyt se, että joillakin on vaikeuksia ymmärtää mitään muuta kuin oman kapean näkökulmansa. Kun asioita katsoo ohuen putken läpi , näkee vain pienen osan todellisuutta.
Mutta sille ei aina voi mitään. Kun se ohut putki on juuttunut silmiin ja korvatkin ovat lukitut, lopputulos on aika surullinen, kuten tästäkin aloituksesta näkee.Jos ajatuksella lukee aloituksen, huomaa että se on törkeää totuuden vääristelyä. Siinä aloittaja "selittää" tökeröllä tavalla naispappein ajatuksia ja tekojen motiiveja. Hän lausuu ihan surutta, ilmeisesti, väärän todistuksen lähimmäisestää.
Harvoin minä menen sanattomaksi, mutta tuon aloituksen edessä menen. Se on niin kohtuuton, yleistävä, luultavasti ei mihinkään perustuva, hän tuskin tuntee kaikkia naispappeja....käsittämätöntä.....- torre11
Piakkoin ehkä tapaan naispapin matkalla pohjoiseen. Ennakolta hän vaikuttaa hyvin mukavalta. Hänen miehensä on pappi, jonka tunnen jo nuoruudesta.
torre11 kirjoitti:
Piakkoin ehkä tapaan naispapin matkalla pohjoiseen. Ennakolta hän vaikuttaa hyvin mukavalta. Hänen miehensä on pappi, jonka tunnen jo nuoruudesta.
Koska minä olen nainen ja hempeä, en sano ihan kaikkea, mitä aloitus herätti
. Tunnen itse muutamia naispappeja ja kyllä he ihan hienoja ihmisiä ovat ja sanaa julistavat ihan niin kuin sanaa tuleekin julistaa.
Kovuus ja kylmyyshän ei ole mikään mukava piirre ihmisessä, ei papissa eikä lukkarissa, penkissäistujasta puhumattakaan.
Antoisia keskusteluja teille."Hän lausuu ihan surutta, ilmeisesti, väärän todistuksen lähimmäisestää. "
Kyllä, eikä näemmä se tuota minkäänlaisia tunnon tuskia, saati synnintuntoa.mummomuori kirjoitti:
"Hän lausuu ihan surutta, ilmeisesti, väärän todistuksen lähimmäisestää. "
Kyllä, eikä näemmä se tuota minkäänlaisia tunnon tuskia, saati synnintuntoa.Se onkin aika surullista. Jos itse on aina virheetön ja toiset virheellisiä, saakin olla jo satavarma,että on sokea itselleen.
Sakarjassa sanotaan 1: 14-15
Minä rakastan palavasti Jerusalemia, minä puolustan Sionia. Mutta minä vihaan kansoja, jotka kerskuvat olevansa turvassa. Kun minä hetkeksi vihastuin omalle kansalleni, nuo kansat tekivät sen kärsimyksen raskaaksi.Katsokaa, että minä, minä olen, eikä ole yhtäkään jumalaa minun rinnallani. Minä kuoletan ja minä teen eläväksi. Minä lyön ja minä parannan; eikä ole sitä, joka pelastaa minun kädestäni. Näin sanoo Israelin kuningas ja sen lunastaja, JHWH Sebaot: Minä olen ensimmäinen ja minä olen viimeinen ja paitsi minua ei ole yhtäkään jumalaa. "
" Eivät ne mitään ymmärrä, jotka kantavat puukuviansa ja rukoilevat jumalaa, joka ei voi auttaa."- vetoan.läheisiiin
Sairaus ei suinkaan ole vain lääkärin antama diagnoosi. Jos henkilö käyttäytyy kovin sairaasti, totta kai yhteiskunta pitää häntä sairaana.
Varsinkin mielenterveyden häiriöissä on aivan tavallista, että henkilö itse pitää muita vinksahtaneina ja itseään terveenä. Mielisairaalat ovat täynnään mielestään terveitä henkilöitä. Aloittaja näyttää menneen rajan yli, mutta ei hän sitä itse usko.
En kuitenkaan usko, että hän saattaa tehdä palstalla vahinkoa. Kyllä terveet osaavat häneen suhtautua. Apua hän kyllä tarvitsisi, mutta sitä emme voi palstalla antaa. Pyydämme vain, että hänen läheisensä veisivät hänet hoitoon ja pitäisivät huolen, että avohoidon koittaessa hän varmasti ottaisi lääkärin määrämän lääkityksen.- homottajalle
Vain heikot ihmiset alkavat herjata toisten mielenterveydestä. Sinä olet heikko ja mitätön kirjoittaja. Ilmeisesti olet homottajakin?
homottajalle kirjoitti:
Vain heikot ihmiset alkavat herjata toisten mielenterveydestä. Sinä olet heikko ja mitätön kirjoittaja. Ilmeisesti olet homottajakin?
On kuitenkin sopivaa käyttää täällä tuhat kertaa nimimerkkiä "olet.mielisairas" ilman että yksikään tosiuskova lausuu moitteen sanaa.
RepeRuutikallo kirjoitti:
On kuitenkin sopivaa käyttää täällä tuhat kertaa nimimerkkiä "olet.mielisairas" ilman että yksikään tosiuskova lausuu moitteen sanaa.
Tuo on hyvä havainto ja niin totta, että tekisi mieli sanoa "totisestiaaameen" kuten muuan oikeauskoinen sanoo kaikkiin typeryksiinkin, mutta en kuitenkaan sano, koska en tiedä onko se laajemmastikin otettuna sopivaa.
EvLut, naisvihamielisyytesi on kyllä jo huomattu aikaa sitten. Olen sinulle kirjoittanut ennenkin oivallisen neuvon, jolla olosi helpottuu hetkessä. Tule rohkeasti ulos kaapista ja hyväksy itsesi, maailma on katsos jo kauan sitten hyväksynyt myös kaltaisesi, enempi miehistä pitävät hemmot. Sinun ei tavitse olla vihainen ja katkera, voit olla gay.
- hillitön.kurvi
On sekin mahdollisuus, että hän taistelee seksuaalista suuntautumistaan vastaan, mutta itse pidä todennäköisempänä hänen naisvihamielisyytensä johtuvan nykyajan naisten pelosta. Toisin sanoen hän on vätys.
Tällekin päivälle on hyvä muistaa Raamatun sanat.
Gal 1:10
Pyrinkö olemaan ihmisille mieliksi? Jos vielä pyrkisin miellyttämään ihmisiä, en olisi Kristuksen palvelija.- hyutlk
Jos olemalla kielteisiä ihmisiä kohtaan tulee Kristuksen palvelijaksi, paljonpa on hänen palvelijoitaan. Aina löytyy Raamatusta sopivat sanat puolustamaan vaikka kuinka alhaista käytöstä. Juuri tällä tavalla hurskastelijat työntävät luotaan etsivät sielut.
Jeesushan ei käskenyt olemaan hänen palvelijansa, vaan käski palvelemaan ihmisiä. Jos niin ei tee, niin turha toivoa paikkaa Jumalan valtakunnassa.
No, tiedämme jo vanhastaan, että Paavalin ohjeilla mennään eri suuntaan kuin Jeesuksen ohjeilla.torre12 kirjoitti:
Jeesushan ei käskenyt olemaan hänen palvelijansa, vaan käski palvelemaan ihmisiä. Jos niin ei tee, niin turha toivoa paikkaa Jumalan valtakunnassa.
No, tiedämme jo vanhastaan, että Paavalin ohjeilla mennään eri suuntaan kuin Jeesuksen ohjeilla.Tuosta, että Paavalin ohjeilla mennään eri suuntaan kuin Jeesuksen ohjeilla olen samaa mieltä ja kun olen joskus yrittänyt asiasta uskovien kanssa keskustella, niin todella töykeät uhkailut olen saanut aikaan päälleni.
- LuotaJeesukseen
Gal 1:10
Pyrinkö olemaan ihmisille mieliksi? Jos vielä pyrkisin miellyttämään ihmisiä, en olisi Kristuksen palvelija.
Ja kuinka inhottavaa onkaan mielinkielin lässytys, siinä maksimoituu imelyys, mitä suomalainen luonne eniten inhoaa.
Uskovan ei tule pyrkiä miellyttämään ihmisiä, sillä he vihaavat joka tapauksessa, koska Jumala on näin säätänyt. Eikä nämä ihmiset voi edes ateisteina evätä Jumalan säätämyksiä.
Meidän tulee olla rohkeita Kristuksen palvelijoita ja luottaa siihen, että se rakkaus minkä Jeesus meihin asettaa sitten tekee tehtävänsä. Kristus-minussa kyllä osaa rakastaa ja toimia lähimmäistemme hyväksi ja Jumala antaa myös tähän meille voimaa jokaiseen päivään täysin riittävästi. Amen sage8 kirjoitti:
Tuosta, että Paavalin ohjeilla mennään eri suuntaan kuin Jeesuksen ohjeilla olen samaa mieltä ja kun olen joskus yrittänyt asiasta uskovien kanssa keskustella, niin todella töykeät uhkailut olen saanut aikaan päälleni.
Ei kukaan UT:a avoimin silmin lukeva voi tulla muuhunjohtopäätökseen, kuin että Jeesus ja Paavali ovat hyvin eri linjoilla opetuksessaan. Paavali ei tunnu itse asiassa tietävän hönkäsen pöläystä Jeesus Nasaretilaisen opetuksesta, vaan kehittelee aivan omiaan ylösnousseen hallusinaationsa ympärille.
Aivot.Hoi kirjoitti:
Ei kukaan UT:a avoimin silmin lukeva voi tulla muuhunjohtopäätökseen, kuin että Jeesus ja Paavali ovat hyvin eri linjoilla opetuksessaan. Paavali ei tunnu itse asiassa tietävän hönkäsen pöläystä Jeesus Nasaretilaisen opetuksesta, vaan kehittelee aivan omiaan ylösnousseen hallusinaationsa ympärille.
Näinhän se on mutta luulisi edes teologiaa lukeneitten pappien tämän havainneen mutta kun ei. Voihan se olla, että nuo pappikontaktit ovat minulla jääneet niin vähiksi ettei havaintoja sen takia asiasta olekaan
LuotaJeesukseen kirjoitti:
Gal 1:10
Pyrinkö olemaan ihmisille mieliksi? Jos vielä pyrkisin miellyttämään ihmisiä, en olisi Kristuksen palvelija.
Ja kuinka inhottavaa onkaan mielinkielin lässytys, siinä maksimoituu imelyys, mitä suomalainen luonne eniten inhoaa.
Uskovan ei tule pyrkiä miellyttämään ihmisiä, sillä he vihaavat joka tapauksessa, koska Jumala on näin säätänyt. Eikä nämä ihmiset voi edes ateisteina evätä Jumalan säätämyksiä.
Meidän tulee olla rohkeita Kristuksen palvelijoita ja luottaa siihen, että se rakkaus minkä Jeesus meihin asettaa sitten tekee tehtävänsä. Kristus-minussa kyllä osaa rakastaa ja toimia lähimmäistemme hyväksi ja Jumala antaa myös tähän meille voimaa jokaiseen päivään täysin riittävästi. AmenSuomalaisen lienee toivotonta päästä taivaaseen luonteensa takia. Jos kohtelee ihmisiä kylmästi, niin Jeesus ei katso sinuun päin.
Jeesus ei käskenyt itseään palvelemaan, vaan koki olevansa itse ihmisten palvelija,- tiedetään
sage8 kirjoitti:
Näinhän se on mutta luulisi edes teologiaa lukeneitten pappien tämän havainneen mutta kun ei. Voihan se olla, että nuo pappikontaktit ovat minulla jääneet niin vähiksi ettei havaintoja sen takia asiasta olekaan
Teologiaa lukeneilla on hyvin selvä kuva siitä, että UT:n kuvaama Jeesus oli tyystin eri linjalla kuin Paavali. Sama pätee muihinkin kirjoihin. Synoptiset evankeliumit riitelevät jo keskenään, mutta Johanneksen evankeliumi antaa Jeesuksesta aivan erilaisen kuvan kuin synoptiset.
VT:n kirjat ovat jo keskenään ristiriitaisia, mutta koska niillä on UT:n kirjoihin n. 600 vuoden aikaero, ja ne ovat syntyneet eri kulttuurissa ja osin eri uskonnon piirissä, ero on huikea. Kyllä kaikki teologiaa lukeneet tämän tietävät, vaikka olisivat harmonisoinninkin kannalla. Harvat ovat.
Jo Luther opetti, että Raamattua tulee katsella Kristus-silmälasien läpi, ts. etsiä sieltä lämpöä ja rakkautta. Ei oppi ole mihinkään muuttunut, mutta lahkolaiset tyrkyttävät oppiaan, jonka mukaan Raamattu olisi kauttaaltaan erehtymätöntä jumalansanaa. "Uusi voimallinen oppi" ei ole luterilaisuuden mukainen, mutta ei se ole voimallinenkaan.
Lutheria en pyri puolustamaan. Hän oli täydellisen iljettävä sika, mutta saattaa sokeakin kana löytää jyvän. sage8 kirjoitti:
Tuosta, että Paavalin ohjeilla mennään eri suuntaan kuin Jeesuksen ohjeilla olen samaa mieltä ja kun olen joskus yrittänyt asiasta uskovien kanssa keskustella, niin todella töykeät uhkailut olen saanut aikaan päälleni.
Minun on vaikea nähdä, että Paavali ja Jeesus opettaisivat eri teitä.
Oma ymmärrykseni on kyllä se, että tie on sama. Saatan ehkä aavistaa, mistä tässä on kyse,mutta varmuuden vuoksi kysyn, mitä tarkoitat sillä, että heidän opetuksensa on eri suuntiin menevää?Eerikatässämoi kirjoitti:
Minun on vaikea nähdä, että Paavali ja Jeesus opettaisivat eri teitä.
Oma ymmärrykseni on kyllä se, että tie on sama. Saatan ehkä aavistaa, mistä tässä on kyse,mutta varmuuden vuoksi kysyn, mitä tarkoitat sillä, että heidän opetuksensa on eri suuntiin menevää?Vastaan heti kun satuin paikalle. Minusta Jeesus antaa selvän kuvan, että muutkin seikat kuin hänen ristinkuolemansa vaikuttavat ihmisen pelastukseen mutta Paavali ei näin tee.
Lisäksi Paavali ei siteeraa Jeesusta missään kohdassa niinkuin luonnollista ilmeisesti olisi ollut ja se minua kummastuttaa. Tässä omat käsitykseni lyhyesti.tiedetään kirjoitti:
Teologiaa lukeneilla on hyvin selvä kuva siitä, että UT:n kuvaama Jeesus oli tyystin eri linjalla kuin Paavali. Sama pätee muihinkin kirjoihin. Synoptiset evankeliumit riitelevät jo keskenään, mutta Johanneksen evankeliumi antaa Jeesuksesta aivan erilaisen kuvan kuin synoptiset.
VT:n kirjat ovat jo keskenään ristiriitaisia, mutta koska niillä on UT:n kirjoihin n. 600 vuoden aikaero, ja ne ovat syntyneet eri kulttuurissa ja osin eri uskonnon piirissä, ero on huikea. Kyllä kaikki teologiaa lukeneet tämän tietävät, vaikka olisivat harmonisoinninkin kannalla. Harvat ovat.
Jo Luther opetti, että Raamattua tulee katsella Kristus-silmälasien läpi, ts. etsiä sieltä lämpöä ja rakkautta. Ei oppi ole mihinkään muuttunut, mutta lahkolaiset tyrkyttävät oppiaan, jonka mukaan Raamattu olisi kauttaaltaan erehtymätöntä jumalansanaa. "Uusi voimallinen oppi" ei ole luterilaisuuden mukainen, mutta ei se ole voimallinenkaan.
Lutheria en pyri puolustamaan. Hän oli täydellisen iljettävä sika, mutta saattaa sokeakin kana löytää jyvän.Ok sanon sinulle vain koska nyt on mentävä.
Eerikatässämoi kirjoitti:
Minun on vaikea nähdä, että Paavali ja Jeesus opettaisivat eri teitä.
Oma ymmärrykseni on kyllä se, että tie on sama. Saatan ehkä aavistaa, mistä tässä on kyse,mutta varmuuden vuoksi kysyn, mitä tarkoitat sillä, että heidän opetuksensa on eri suuntiin menevää?Paavali ei taida kertaakaan viitata Jeesus Nasaretilaisen opetukseen. Ainoa Jeesus joka Paavalille on tärkeä, ja josta hän tuntuu oikeastaan mitään tietävän, on ylösnoussut Kristus. Jeesuksen teloitus ristillä oli tietenkin hänen juutalaisille seuraajilleen kova paikka, oikeastaan koko Jeesus Nasaretilaisne hankkeen valuminen tyhjiin ja joutuminen Jumalan kiroamaksi. Paavalin teologiset kehitelmät selittelivät tätä ongelmaa hänen oman "ylösnousemuskokemuksensa" läpi peilattuna.
Jeesus Nasaretilaisen sanomaan oppi hänen kuolemastaan ihmisten syntien sovittajana ei ole kuulunut. Hänen sanomansa on ollut hyvin tämänpuoleinen ja yhteiskunnallinenkin, jotakin joka sai roomalaiset varpailleen ja hoitamaan hänet pois päiväjärjestyksestä, ihan varmuuden vuoksi. Vaikeaa on kuvitella että Jeesus olisi ylipäätään opettanut ihmisen pelastumisesta tavalla, jolla Paavali siitä opettaa tai kirkko myöhemin. Jeesus on toki odottanut jonkinlaista pikaista historian käännettä ja Jumalan puuttumista historiaan jollakin konkreettisella tavalla, tavalla joka ei roomalaista miehittäjää miellyttänyt. Paavalilla tuo pikaisen käänteen odotus muodostui tarkoittamaan Kristuksen pikaisen paluun odotusta, odotusta jok aedelleen tuntuisi joillakin jatkuvan. Odotuksen pitkittyessä pelastuskin on nyt jotakin abstraktia tuonpuoleista ikuista autuutta. Jeesuksen opetuksen kanssa tällä on tuskin mitään tekemistä.- tiedetään
sage8 kirjoitti:
Vastaan heti kun satuin paikalle. Minusta Jeesus antaa selvän kuvan, että muutkin seikat kuin hänen ristinkuolemansa vaikuttavat ihmisen pelastukseen mutta Paavali ei näin tee.
Lisäksi Paavali ei siteeraa Jeesusta missään kohdassa niinkuin luonnollista ilmeisesti olisi ollut ja se minua kummastuttaa. Tässä omat käsitykseni lyhyesti.Ihan oikein olet havainnut. Jeesuksen puheet (sellaisena kuin hänet evankeliumeissa mainitaan) ovat moniselkoiset, jopa vailla selvää linjaa. Kyllä Paavalikin joutuu välillä syrjäpoluille saarnatessaan selvää tekohurskautta, mutta kyllä hänellä on linjakin: Jeesuksen ristinkuolema oli syntien sijaissovitus. Nykyajan ihmisille tietysti outo motiivi, mutta juutalaisuuden pohjalta täysin käsitettävä.
Alkuseurakunnassa ei näytä olleen yhteistä näkemystä Jeesuksen asemasta. Eikä sitä silloin vielä tarvittukaan. Seurakuntaan kuului heterogeeninen joukko, joka vain halusi siihen kuulua. Myöhemmin sitten luotiin oppeja Jeesuksesta. Osan kirkolliskokoukset hylkäsivät, osan hyväksyivät.
Varhaiskristillisyydessä ei ollut vielä ongelmaa, onko Jeesus tasaveroinen vai alistettu Isä-Jumalaan nähden. Eivät varhaisimmat kirjalliset lähteet eli UT siitä mainitse. Kehitys kävi kahtaalle, areiolaisuuteen ja katolisuuteen. Mutta se oli paljon myöhempi juttu. - tiedetään
tiedetään kirjoitti:
Ihan oikein olet havainnut. Jeesuksen puheet (sellaisena kuin hänet evankeliumeissa mainitaan) ovat moniselkoiset, jopa vailla selvää linjaa. Kyllä Paavalikin joutuu välillä syrjäpoluille saarnatessaan selvää tekohurskautta, mutta kyllä hänellä on linjakin: Jeesuksen ristinkuolema oli syntien sijaissovitus. Nykyajan ihmisille tietysti outo motiivi, mutta juutalaisuuden pohjalta täysin käsitettävä.
Alkuseurakunnassa ei näytä olleen yhteistä näkemystä Jeesuksen asemasta. Eikä sitä silloin vielä tarvittukaan. Seurakuntaan kuului heterogeeninen joukko, joka vain halusi siihen kuulua. Myöhemmin sitten luotiin oppeja Jeesuksesta. Osan kirkolliskokoukset hylkäsivät, osan hyväksyivät.
Varhaiskristillisyydessä ei ollut vielä ongelmaa, onko Jeesus tasaveroinen vai alistettu Isä-Jumalaan nähden. Eivät varhaisimmat kirjalliset lähteet eli UT siitä mainitse. Kehitys kävi kahtaalle, areiolaisuuteen ja katolisuuteen. Mutta se oli paljon myöhempi juttu.Jatketaan vielä hiukan.
Varhaiskritityillä näyttää olleen yksi yhteinen piirre, pikaisen lopun odotus. Jeesuksenhan kerrotaan virittäneen kuulijansa näihin odotuksiin. Odotukset näyttävät kohdistuneen maalliseen ihanneyhteiskuntaan, jossa Jeesus olisi ollut kuningas eli voideltu, kr. Khistós, josta sana Kristus tulee. Useat lienevät ajatelleet, että hän olisi jollakin tavalla jumalallinen, mutta tuskin monet ajattelivat, että hän olisi itse Jumala. sage8 kirjoitti:
Vastaan heti kun satuin paikalle. Minusta Jeesus antaa selvän kuvan, että muutkin seikat kuin hänen ristinkuolemansa vaikuttavat ihmisen pelastukseen mutta Paavali ei näin tee.
Lisäksi Paavali ei siteeraa Jeesusta missään kohdassa niinkuin luonnollista ilmeisesti olisi ollut ja se minua kummastuttaa. Tässä omat käsitykseni lyhyesti.En ole koskaan tullut ajatelleeksi asiaa noin. Evankeliumit ovat sitä ilosanomaan, Paavalin opetukset seurakuntaa varten tai siis uskossa elämistä ja kasvamista varten. Ehkä minun pitääkin tuosta näkökulmasta lueskella Paavalin kirjeitä. Itse jotenkin niin itsestään selvästi näen Uudessa Testamentissa evankeluimin, etten ole kiinnittänyt huomiota siihen, ettei joku kenties näekään sitä niin.
- ArtoTTTT
tiedetään kirjoitti:
Jatketaan vielä hiukan.
Varhaiskritityillä näyttää olleen yksi yhteinen piirre, pikaisen lopun odotus. Jeesuksenhan kerrotaan virittäneen kuulijansa näihin odotuksiin. Odotukset näyttävät kohdistuneen maalliseen ihanneyhteiskuntaan, jossa Jeesus olisi ollut kuningas eli voideltu, kr. Khistós, josta sana Kristus tulee. Useat lienevät ajatelleet, että hän olisi jollakin tavalla jumalallinen, mutta tuskin monet ajattelivat, että hän olisi itse Jumala.Koska näköjään kommenttini saanut taas monenlaisia vastauksia niin otetaan tähän suora esimerkki Jeesuksen opetuksesta, aika kaukana nykyliberaalien opetuksesta.
Matt: 18
15 "Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. 16 Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä 'jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla'. 17 Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin.
Sen lisäksi kehoituksen ja varoituksen sana Pietarin kirjeestä.
2 Piet. 3:
Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia.
17 Kun siis te, rakkaat ystävät, olette ennalta selvillä tästä kaikesta, niin olkaa varuillanne. Älkää antako jumalattomien johtaa itseänne harhaan, niin että putoatte omalta varmalta pohjaltanne. Sage...kirjoitat näin "Vastaan heti kun satuin paikalle. Minusta Jeesus antaa selvän kuvan, että muutkin seikat kuin hänen ristinkuolemansa vaikuttavat ihmisen pelastukseen mutta Paavali ei näin tee."
Mitä tarkoitat tuolla, mitkä muut seikat? En nyt saa kiinni ajatuksestasi. Taidan käydä jotenkin hitaalla.Eerikatässämoi kirjoitti:
Sage...kirjoitat näin "Vastaan heti kun satuin paikalle. Minusta Jeesus antaa selvän kuvan, että muutkin seikat kuin hänen ristinkuolemansa vaikuttavat ihmisen pelastukseen mutta Paavali ei näin tee."
Mitä tarkoitat tuolla, mitkä muut seikat? En nyt saa kiinni ajatuksestasi. Taidan käydä jotenkin hitaalla.Et käy hitaalla. Nyt en oikein kyllä tiedä mitä sanoisin etten luokkaisi eikä tulisi kuvaa, että yrittäisin olla tietävä uskonasioista. Mutta yritän sanoa jotain.
Jeesushan minun mielestäni ei useinkaan painottanut eikä antanut sellaista kuvaa, että hänen ristinkuolemansa olisi ainut pelastukseen johtava seikka. Esim. Matt. 25: 31-45 antaa sellaisen käsityksen, että pitää jotenkin toimiakin ja että teoillakin on merkityksensä. Ja on niitä muitakin kohtia jotka kertoo vähän samaan tapaan. Miksi muuten kirjoitettaisiin Raamatussa, että noudata käskyjä?
Tiedän hyvin, että monet raamatunjakeet kumoavat tämän ja yleinen uskovien käsitys on, ettei teoilla vaan ainoastaan armolla on merkitystä. Sehän on evl.kirkonkin käsitys ja liberaalisten pappienkin käsitys.
Se on minusta myös minusta yksistään Paavalin markkinoima käsitys mutta minun päähäni se ei vaan mene.
Tekis mieli pyytää anteeksi tyhmiä puheitani mutta suomalainen mies harvoin siihen sortuu enkä sorru siihen minäkään.sage8 kirjoitti:
Et käy hitaalla. Nyt en oikein kyllä tiedä mitä sanoisin etten luokkaisi eikä tulisi kuvaa, että yrittäisin olla tietävä uskonasioista. Mutta yritän sanoa jotain.
Jeesushan minun mielestäni ei useinkaan painottanut eikä antanut sellaista kuvaa, että hänen ristinkuolemansa olisi ainut pelastukseen johtava seikka. Esim. Matt. 25: 31-45 antaa sellaisen käsityksen, että pitää jotenkin toimiakin ja että teoillakin on merkityksensä. Ja on niitä muitakin kohtia jotka kertoo vähän samaan tapaan. Miksi muuten kirjoitettaisiin Raamatussa, että noudata käskyjä?
Tiedän hyvin, että monet raamatunjakeet kumoavat tämän ja yleinen uskovien käsitys on, ettei teoilla vaan ainoastaan armolla on merkitystä. Sehän on evl.kirkonkin käsitys ja liberaalisten pappienkin käsitys.
Se on minusta myös minusta yksistään Paavalin markkinoima käsitys mutta minun päähäni se ei vaan mene.
Tekis mieli pyytää anteeksi tyhmiä puheitani mutta suomalainen mies harvoin siihen sortuu enkä sorru siihen minäkään.Hei Sage, ei mitään hätää, eikä mitään tarvetta pyytää anteeksi. Eikä sinun tarvitse pelätä sitäkään, että loukaisit.Eikä sinun puheesi tyhmiä ole.
Tämä on mielenkiintoista ja olen aina valmis juttelemaan näistä uskon asioita. toivon, ettet sensuroi kirjoittamistasi siksi , että pelkäisit loukkaavasi minua.
sainkohan minä kiinni ajatuksestasi? Tarkoitatko sitä, että Jeesuksen ristinkuolema ei ole ainut tie pelastukseen? Että olisi tie, joka ei ikään kuin kävisi ristinkuoleman kautta?
Noista teoistahan käydään keskustelua paljonkin. Itse lähestyn asiaa rakkauden näkökulmasta. Eli kun minä rakastan Jumalaa , tietysti Jumala on ensin rakastanut minua ja saanut rakkauden heräämään minussakin, se vaikuttaa tekoja. Kun rakastaa jotakuta, haluaa tehdä asioita, joista tietää rakkaansa ilahtuvan, eikö....vaikka kiiruhtavan sinne puolison luo kutsun kuullessaan...?
Ne teot tulevat siis siinä ohessa, kun on kokenut ehdottoman ja hyväksyvän rakkauden.
Armo taas käsittääkseni tulee siihen tilanteeseen, kun kuitenkaan emme muutu täydellisiksi, vaikka rakastamme. Paavali kuvaa sitä tilannetta hyvin roomalaiskirjeessä.
Room. 7 :14. Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15. Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16. Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17. Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18. Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19. sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
Siihen tulee se armo. Ilman armoa ei jaksa sitä tietoisuutta, että kompastelee koko ajan.
Ajattelen myös niin, että taas pelkät teot eivät riitä ilman uskoa. Tai niin minä tämän tarinan ymmärrän. Kukaan ihminenhän ei voi lakia täyttää kokonaan. Jos voisi , se riittäisi kyllä. Mutta kun ei voi, on tämä toinen tie, Jeesuksen sovituksen kautta kulkeva tie.
Minä toivon myös etten loukkaa sinua. Vaikka kerron oman käsitykseni tästä uskon tiestä, olen hyvin selvillä siitä, että minulla ei ole perimmäistä totuutta. Sanon usein ihmisille ja olen sitä tainnut täälläkin toistaa, ettei toisen ihmisen käsitysten varaan voi uskoa ripustaa. Se kaatuu aina. Vain Raamattuun tukeutumalla voi löytää pohjan, joka kestää. Raamattuun kun vertaa omia käsityksiään ja pyytää viisautta ymmärtää, minusta se on se suunta, johon kannattaa kulkea. Minulla on niin kova luottamus kaikkivaltiaaseen Jumalaan, että uskallan suositella sitä suuntaan, jos ihmisten opetukset eivät tunnu omilta. Sanon aina myös sitä, että jos itsellä on levottomuus jonkin ihmisten sanoman edessä, kannattaa ottaa kiinni siitä levottomuudesta ja miettiä mistä se johtuu. Se voi johtua siitä, että sana tulee liian lähelle, mutta se voi johtua myös siitä, että toinen opettaa jotain, mikä ei ole ihan linjassa Raamatun kanssa.
Itse olen oppinut noissa kohdin luottamaan omaan levottomuuteen ja etsimään vastausta siihen Jumalalta. Ja aina vastaus on tavalla tai toisella tullut. Joskus heti, joskus ajan kanssa.Eerikatässämoi kirjoitti:
Hei Sage, ei mitään hätää, eikä mitään tarvetta pyytää anteeksi. Eikä sinun tarvitse pelätä sitäkään, että loukaisit.Eikä sinun puheesi tyhmiä ole.
Tämä on mielenkiintoista ja olen aina valmis juttelemaan näistä uskon asioita. toivon, ettet sensuroi kirjoittamistasi siksi , että pelkäisit loukkaavasi minua.
sainkohan minä kiinni ajatuksestasi? Tarkoitatko sitä, että Jeesuksen ristinkuolema ei ole ainut tie pelastukseen? Että olisi tie, joka ei ikään kuin kävisi ristinkuoleman kautta?
Noista teoistahan käydään keskustelua paljonkin. Itse lähestyn asiaa rakkauden näkökulmasta. Eli kun minä rakastan Jumalaa , tietysti Jumala on ensin rakastanut minua ja saanut rakkauden heräämään minussakin, se vaikuttaa tekoja. Kun rakastaa jotakuta, haluaa tehdä asioita, joista tietää rakkaansa ilahtuvan, eikö....vaikka kiiruhtavan sinne puolison luo kutsun kuullessaan...?
Ne teot tulevat siis siinä ohessa, kun on kokenut ehdottoman ja hyväksyvän rakkauden.
Armo taas käsittääkseni tulee siihen tilanteeseen, kun kuitenkaan emme muutu täydellisiksi, vaikka rakastamme. Paavali kuvaa sitä tilannetta hyvin roomalaiskirjeessä.
Room. 7 :14. Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15. Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16. Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17. Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18. Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19. sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
Siihen tulee se armo. Ilman armoa ei jaksa sitä tietoisuutta, että kompastelee koko ajan.
Ajattelen myös niin, että taas pelkät teot eivät riitä ilman uskoa. Tai niin minä tämän tarinan ymmärrän. Kukaan ihminenhän ei voi lakia täyttää kokonaan. Jos voisi , se riittäisi kyllä. Mutta kun ei voi, on tämä toinen tie, Jeesuksen sovituksen kautta kulkeva tie.
Minä toivon myös etten loukkaa sinua. Vaikka kerron oman käsitykseni tästä uskon tiestä, olen hyvin selvillä siitä, että minulla ei ole perimmäistä totuutta. Sanon usein ihmisille ja olen sitä tainnut täälläkin toistaa, ettei toisen ihmisen käsitysten varaan voi uskoa ripustaa. Se kaatuu aina. Vain Raamattuun tukeutumalla voi löytää pohjan, joka kestää. Raamattuun kun vertaa omia käsityksiään ja pyytää viisautta ymmärtää, minusta se on se suunta, johon kannattaa kulkea. Minulla on niin kova luottamus kaikkivaltiaaseen Jumalaan, että uskallan suositella sitä suuntaan, jos ihmisten opetukset eivät tunnu omilta. Sanon aina myös sitä, että jos itsellä on levottomuus jonkin ihmisten sanoman edessä, kannattaa ottaa kiinni siitä levottomuudesta ja miettiä mistä se johtuu. Se voi johtua siitä, että sana tulee liian lähelle, mutta se voi johtua myös siitä, että toinen opettaa jotain, mikä ei ole ihan linjassa Raamatun kanssa.
Itse olen oppinut noissa kohdin luottamaan omaan levottomuuteen ja etsimään vastausta siihen Jumalalta. Ja aina vastaus on tavalla tai toisella tullut. Joskus heti, joskus ajan kanssa.Hyvä, vastaan tuohon mitä kysyit. Minusta Jeesus itse antoi muitakin kriteereitä taivaaseen pääsylle kuin ristinkuolemansa. Hän jopa puhui niistä enempi kuin ristinkuolemastaan. Sitä olen ihmetellyt ja kysynyt itseltäni, että onko Paavali jotenkin ottanut pääroolin taivaaseen pääsemisen ehdoista eli ylittänyt ja osin jopa mitätöinyt Jeesuksen käsitykset.
Eerikatässämoi kirjoitti:
Hei Sage, ei mitään hätää, eikä mitään tarvetta pyytää anteeksi. Eikä sinun tarvitse pelätä sitäkään, että loukaisit.Eikä sinun puheesi tyhmiä ole.
Tämä on mielenkiintoista ja olen aina valmis juttelemaan näistä uskon asioita. toivon, ettet sensuroi kirjoittamistasi siksi , että pelkäisit loukkaavasi minua.
sainkohan minä kiinni ajatuksestasi? Tarkoitatko sitä, että Jeesuksen ristinkuolema ei ole ainut tie pelastukseen? Että olisi tie, joka ei ikään kuin kävisi ristinkuoleman kautta?
Noista teoistahan käydään keskustelua paljonkin. Itse lähestyn asiaa rakkauden näkökulmasta. Eli kun minä rakastan Jumalaa , tietysti Jumala on ensin rakastanut minua ja saanut rakkauden heräämään minussakin, se vaikuttaa tekoja. Kun rakastaa jotakuta, haluaa tehdä asioita, joista tietää rakkaansa ilahtuvan, eikö....vaikka kiiruhtavan sinne puolison luo kutsun kuullessaan...?
Ne teot tulevat siis siinä ohessa, kun on kokenut ehdottoman ja hyväksyvän rakkauden.
Armo taas käsittääkseni tulee siihen tilanteeseen, kun kuitenkaan emme muutu täydellisiksi, vaikka rakastamme. Paavali kuvaa sitä tilannetta hyvin roomalaiskirjeessä.
Room. 7 :14. Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15. Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16. Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17. Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18. Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19. sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
Siihen tulee se armo. Ilman armoa ei jaksa sitä tietoisuutta, että kompastelee koko ajan.
Ajattelen myös niin, että taas pelkät teot eivät riitä ilman uskoa. Tai niin minä tämän tarinan ymmärrän. Kukaan ihminenhän ei voi lakia täyttää kokonaan. Jos voisi , se riittäisi kyllä. Mutta kun ei voi, on tämä toinen tie, Jeesuksen sovituksen kautta kulkeva tie.
Minä toivon myös etten loukkaa sinua. Vaikka kerron oman käsitykseni tästä uskon tiestä, olen hyvin selvillä siitä, että minulla ei ole perimmäistä totuutta. Sanon usein ihmisille ja olen sitä tainnut täälläkin toistaa, ettei toisen ihmisen käsitysten varaan voi uskoa ripustaa. Se kaatuu aina. Vain Raamattuun tukeutumalla voi löytää pohjan, joka kestää. Raamattuun kun vertaa omia käsityksiään ja pyytää viisautta ymmärtää, minusta se on se suunta, johon kannattaa kulkea. Minulla on niin kova luottamus kaikkivaltiaaseen Jumalaan, että uskallan suositella sitä suuntaan, jos ihmisten opetukset eivät tunnu omilta. Sanon aina myös sitä, että jos itsellä on levottomuus jonkin ihmisten sanoman edessä, kannattaa ottaa kiinni siitä levottomuudesta ja miettiä mistä se johtuu. Se voi johtua siitä, että sana tulee liian lähelle, mutta se voi johtua myös siitä, että toinen opettaa jotain, mikä ei ole ihan linjassa Raamatun kanssa.
Itse olen oppinut noissa kohdin luottamaan omaan levottomuuteen ja etsimään vastausta siihen Jumalalta. Ja aina vastaus on tavalla tai toisella tullut. Joskus heti, joskus ajan kanssa.Siis ArtoTTT- Jos veljesi tekee syntiä, eikä välitä mistään seurakunnan esityksistä, niin eiköhän aika moni ala muutenkin karttaa uskovia ja seurakuntaa?
Siis kirkko ei voi tuollaisiin vaikuttaa vaikka mitä esittäisi.sage8 kirjoitti:
Hyvä, vastaan tuohon mitä kysyit. Minusta Jeesus itse antoi muitakin kriteereitä taivaaseen pääsylle kuin ristinkuolemansa. Hän jopa puhui niistä enempi kuin ristinkuolemastaan. Sitä olen ihmetellyt ja kysynyt itseltäni, että onko Paavali jotenkin ottanut pääroolin taivaaseen pääsemisen ehdoista eli ylittänyt ja osin jopa mitätöinyt Jeesuksen käsitykset.
En taida nähdä Paavalin roolia noin kuin kirjoitat. Olen varmasti katsonut asiaa liikaa täältä omasta näkövinkkelistäni. Olen ajatellut Paavalin juuri opettavan sitä uskossa elämistä.
Raamattuhan sanoo, ja Jeesus sanoo, että usko on se juttu. Joka uskoo Jeesukseen ja Häneen, joka on Jeesuksen lähettänyt, on Jumalan lapsi. Nikodeemukselle Jeesus kertoi siitä uudstisyntymästä.
Paavalin tapa saarnata ristiinnaulittua Kristusta tulee varmaan juuri siitä, että hän opettaa seurakuntaa, uskovia.
Koko tarina, jos niin voi sanoa, lepää sen varassa, että on Jumala, jonka Poika syntyy ihmiseksi sovittaakseen ihmiskunnan synnit. Se merkitys ristillä on. Ja juuri siksi, että ihminen ei kyennyt lakia täyttämään. Eikä Jumala halua yhdenkään joutuvan kadotukseen.
Paavali on kyllä sikäli mielenkiintoinen ja ristiriitainen, että hän seurakuntaa opettaessaan opettaa asioita, jotka saavat nikottelemaan. On minullakin ollut kapinavaiheeni Paavalin kohdalla. Vaikuttaahan hän jopa naisvihaajalta.
Elämä kuitenkin kummasti opettaa ja nykyisin Paavalin opetukset eivät enää tunnukaan niin naisvihaajan opetuksilta. Ne ovat auenneet vähän eri näkökulmasta.
Jännä kyllä tuo Paavalista heittämäsi ajatus, että hän on ominut taivaaseen pääsyn ehdot. En ihan saa kiinni tuosta ajatuksesta mikä varmasti johtuu siitä, että katson sitä asiaa toisesta suunnasta, toisenlaisten lasien läpi. Minun pitänee pohtia tätä juttua.Eerikatässämoi kirjoitti:
En taida nähdä Paavalin roolia noin kuin kirjoitat. Olen varmasti katsonut asiaa liikaa täältä omasta näkövinkkelistäni. Olen ajatellut Paavalin juuri opettavan sitä uskossa elämistä.
Raamattuhan sanoo, ja Jeesus sanoo, että usko on se juttu. Joka uskoo Jeesukseen ja Häneen, joka on Jeesuksen lähettänyt, on Jumalan lapsi. Nikodeemukselle Jeesus kertoi siitä uudstisyntymästä.
Paavalin tapa saarnata ristiinnaulittua Kristusta tulee varmaan juuri siitä, että hän opettaa seurakuntaa, uskovia.
Koko tarina, jos niin voi sanoa, lepää sen varassa, että on Jumala, jonka Poika syntyy ihmiseksi sovittaakseen ihmiskunnan synnit. Se merkitys ristillä on. Ja juuri siksi, että ihminen ei kyennyt lakia täyttämään. Eikä Jumala halua yhdenkään joutuvan kadotukseen.
Paavali on kyllä sikäli mielenkiintoinen ja ristiriitainen, että hän seurakuntaa opettaessaan opettaa asioita, jotka saavat nikottelemaan. On minullakin ollut kapinavaiheeni Paavalin kohdalla. Vaikuttaahan hän jopa naisvihaajalta.
Elämä kuitenkin kummasti opettaa ja nykyisin Paavalin opetukset eivät enää tunnukaan niin naisvihaajan opetuksilta. Ne ovat auenneet vähän eri näkökulmasta.
Jännä kyllä tuo Paavalista heittämäsi ajatus, että hän on ominut taivaaseen pääsyn ehdot. En ihan saa kiinni tuosta ajatuksesta mikä varmasti johtuu siitä, että katson sitä asiaa toisesta suunnasta, toisenlaisten lasien läpi. Minun pitänee pohtia tätä juttua.Minäkin pohdin sitä mitä olet kirjoittanut. Muuten, minun käsitykseni Paavalista voi olla kaunaa tai traumaakin häntä kohtaankin koska vartuin v-lestadiolaisessa ympäristössä jossa ei koskaan puhuttu muusta kuin Paavalista joten sillaikin voi olla.
sage8 kirjoitti:
Minäkin pohdin sitä mitä olet kirjoittanut. Muuten, minun käsitykseni Paavalista voi olla kaunaa tai traumaakin häntä kohtaankin koska vartuin v-lestadiolaisessa ympäristössä jossa ei koskaan puhuttu muusta kuin Paavalista joten sillaikin voi olla.
Kyllä varmasti myös meidän taustamme vaikuttaa siihen, miten koemme jotkut asiat. Taustamme saattaa helpottaa tai vaikeuttaa joitakin asioita. Esim. Jumalan rakastava Isä rooli on vaikea heille, joilla ei isä ole ollut rakastava.
Sinä olet muuten hyvin oivaltava, kun ymmärrät tuon taustasi merkityksen tai sen mahdollisuuden, että se saattaa värittää joitain asioita. Kun oivaltaa, on mahdollista myös kasvaa ulos sellaisesta, minkä kokee taakaksi omassa historiassa.Eerikatässämoi kirjoitti:
Kyllä varmasti myös meidän taustamme vaikuttaa siihen, miten koemme jotkut asiat. Taustamme saattaa helpottaa tai vaikeuttaa joitakin asioita. Esim. Jumalan rakastava Isä rooli on vaikea heille, joilla ei isä ole ollut rakastava.
Sinä olet muuten hyvin oivaltava, kun ymmärrät tuon taustasi merkityksen tai sen mahdollisuuden, että se saattaa värittää joitain asioita. Kun oivaltaa, on mahdollista myös kasvaa ulos sellaisesta, minkä kokee taakaksi omassa historiassa.Ok, nyt on taas vaimon vuoro, joten hei hei, hymyillään kirjaimilla kun tavataan.
sage8 kirjoitti:
Ok, nyt on taas vaimon vuoro, joten hei hei, hymyillään kirjaimilla kun tavataan.
Juu hymyillään. Moikka :) Vaimolle, mikä vaimolle kuuluu :)
Tuosta aloittajan naisellisena pitämästä hempeydestä tuli mieleeni, että kun ihminen on uupunut taakkojensa alle, kipeä elämän iskuista, se syli taitaa olla aika etsitty paikka myös aikuiselle ihmiselle. Itse väitän, että myös miehisiin ominaisuuksiin kuuluu kyky tarjota syliä lohdutuksen paikaksi. En ole ihan varma mitä aloittaja hempeydellä itse asiassa tarkoittaa, mutta jos se tarkoittaa lempeyttä, ei lempeys ole mikään kammottava asia.
Hebr.4 :14. Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.
15. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
16. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.- taaasttä..samaa
tiedetään
17.7.2017 12:55
sage8 kirjoitti:
"Vastaan heti kun satuin paikalle. Minusta Jeesus antaa selvän kuvan, että muutkin seikat kuin hänen ristinkuolemansa vaikuttavat ihmisen pelastukseen mutta Paavali ei näin tee.
Lisäksi Paavali ei siteeraa Jeesusta missään kohdassa niinkuin luonnollista ilmeisesti olisi ollut ja se minua kummastuttaa. Tässä omat käsitykseni lyhyesti.
Näytä lisää
Ihan oikein olet havainnut. Jeesuksen puheet (sellaisena kuin hänet evankeliumeissa mainitaan) ovat moniselkoiset, jopa vailla selvää linjaa. Kyllä Paavalikin joutuu välillä syrjäpoluille saarnatessaan selvää tekohurskautta, mutta kyllä hänellä on linjakin: Jeesuksen ristinkuolema oli syntien sijaissovitus. Nykyajan ihmisille tietysti outo motiivi, mutta juutalaisuuden pohjalta täysin käsitettävä."
Minä en käsitä tätä:
"Kyllä Paavalikin joutuu välillä syrjäpoluille saarnatessaan selvää tekohurskautta, mutta kyllä hänellä on linjakin: Jeesuksen ristinkuolema oli syntien sijaissovitus. Nykyajan ihmisille tietysti outo motiivi, mutta juutalaisuuden pohjalta täysin käsitettävä."
Miten Jeesuksen ristinkuolema oli syntien sijaissovitus? Minulle se olisi täysin käsitettävä, mutta eipä ole. Voitko, juutalaisesta kulmasta selvittää asian minulle?- tiedetään
Juutalaisessa ajattelussa oli parikin asiaa, jotka puhuivat samaan suuntaan.
a) Uhrilla ajateltiin sovitettavan syntejä.
b) Autiomaahan lähetettiin "syntipukki", jonka ajateltiin kantavan ihmisten synnit.
Paavalin ajattelussa Jeesuksen kovakourainen ja mielivaltainen rangaistus muuttui uhriksi, ja hän kantoi sijaiskärsijänä - kuin syntipukki - maailman synnit. Motiivithan ovat nykyihmisille vieraita, vaikka ne tässä tapauksessa saattavat tuntua joistakin tutuilta paljon opetuksen vuoksi. Nykyiselle ajattelullehan sijaiskärsimys on vieras. - taaasttä..samaa
Etpä tiedä, vaikka nikillä niin väität.
Pelkkää puppua. Missähän Raamattukoulussa opetettu? - tiedetään
taaasttä..samaa kirjoitti:
Etpä tiedä, vaikka nikillä niin väität.
Pelkkää puppua. Missähän Raamattukoulussa opetettu?Olen muissakin keskusteluissa huomannut, että sinua vaivaa epäluuloisuus. Ei sille mitään voi.
- taaasttä..sama
Ei vaivaa epäluuloisuus. Sinua vaivaa tietämättömyys. Sille voisi jotain, mutta en viitsi tehdä mitään. Selaan vain läpi tietosi ja huomaan: ei taaskaan tietoa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2582810Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse992257Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä121960Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki841403- 681384
Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.181300TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi161138Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään901120Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos43974- 71973