Voisikohan olla mahdollista, että tietyt asiat keskuudessamme, esim. jotkut hahmot, jotka esitetään meille satuhahmoina piirroselokuvissa jne, niin niiden alkuperät saattavat löytyä jostain päin ulkoavaruudesta, joista ei olla kerrottu meille suoraan mitään?
Eräs ajatus
756486
3122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Maahiset, menninkäiset, keijut, merenneidot, haltiat, peikot, isojalat, lumimiehet. kääpiöt,
jättiläiset, luonnonhenget ym.
Lapset usein näitä näkevät, mutta aikuisen tietoisuutemme, meidän tajuntamme, yltääkö se siihen.......
Tunsin henkilön, joka lapsena oli nähnyt riihitontun. Sen yhden kerran.
Se oli seissyt vilja-aitan kynnyksellä, pieni olento, tuiman näköisenä,
eikä hän ollut uskaltanut mennä aittaan.
Mistä me tiedämme, mitä on ympärillämme, yltääkö tietoisuutemme siihen?
Yksi lapsi kerran ihmetteli, miksi maapallolla on niin paljon erinäköisiä ja värisiä ihmisiä.
Ehkäpä joskus, käykin niin, että unet muuttuvat tosiksi,
ja "todellisuus" uneksi.
Eorzean Ul'dah aavikko-, lähde- ja puutarhaympäristöineen muistuttaa paljon Maldekin toista kaupunkivaltiota. Ikäänkuin jotain hyvin vanhaa basaarimaista ja modernia sekaisin. Kaikkein modernimmat pilvenpiirtäjät vain puuttuu Hongkongin tyyliin. Kaikki piti rakentaa kauniisti ja populaation piti olla kaunista, kauneus oli lähes itseisarvo. Ei noita ympäristöjä varmaan tarkoituksella esiin tuoda jonain muinaismuistoina, ovatpahan kollektiivisessa tajunnassa. Uskon ett alitajuisesti historia toistaa itseään ainakin jollain tavalla ja tätä historiaa nähdään arkkitehtuurissa ja tekniikassa. Noita esiin nousevia mielikuvia sitten toteutetaan yhä uudelleen ja uudelleen. Peleihin voi vapaammin tuoda ideoita esille ja niissä nää alitajuiset kollektiivisetkin impulssit näkyy ehkä parhaiten.
Leffamaailmasta taasen jedileffojen aavikkoplaneetta Tatooine aiheutti samanlaisen deja vu -efektin. Aina sama yhdistelmä: aavikko ja pilvenpiirtäjäkaupunki sen lähellä basaareja hassuine heppuineen. Asiaan kuuluu että lehmätkin lentää kulkuvälineiden ohella. Ja ihmisten ohella. Ponnistettiin itseasiassa ameebamaisesti ulos kehosta ja lähettiin visiitille tarvittaessa projektiokehossa. Olen ajatellut ett Maldekin ihmiset olivat ehkä 3/4 osaltaan eetteritasolla ja 1/4 osaltaan karkeamman materian tasolla, kun nykyään tuo suhde on arviolta toisinpäin. Tuo nykyinen ihmisten materialistuminen noin keskimäärin selittää lennokkuuden vähenemisen. Materialistuminen on se "syntiinlankeemus".
Pelien ja leffojen avulla voidaan asioita demonstroida. Siinä mielessä hyviä opetusvälineitä arkkitehtuurin, rotujen, kulttuurien ja scifin tutkijoiden piirissä. Yhden kirjailijan olen jo tavannut ideoita saamasta noissa peliympäristöissä, joita ite sanon historian havinoiksi.