Mikä neuvoksi?

Kiitän palautteesta

Selvennän vielä asiaa:

Taloyhtiön talousarviototeutumissa 2015 ja 2016 korjauskulut olivat yhteensä 101 069 euroa ja sisälsivät yhtiön pesutilojen samanaikaisen saneerauksen. Isännöitsijällä oli prokura saneerausaikaiseen luotollisen tilin käyttöön. Hän lähetti kesken tilikauden 2016 osakkaille maksettavaksi 90 471 euron lainosuuslaskelman.

Osakkaat maksoivat korjauskuluja 31.12.2016 mennessä 2015 hoitovastikkeella
22 816 euroa 2016 vastaavasti 6 583 euroa isännöitsijän lainaosuuslaskelmalla 90 471 euroa eli yhteensä 119 870 euroa. Se on 18 801 euroa ENEMMÄN KUIN KAIKKI TALOUSARVIOTOTEUTUMIEN MUKAISET KORJAUSKULUT OLIVAT OLLEET 2015 JA 2016 YHTEENSÄ.

18 801 euron kupru johtui siitä, että osakkaat maksoivat 2015 ja 2016 samoja korjauskuluja ensin hoitovastikkeella 29 399 euroa ja niiden lisäksi rahoitusvastikkeella 90 471 euroa eli yhteensä 119 870 euroa.

Pohjanemäntä kirjoitti:

Kiitän palautteesta

Selvennän vielä asiaa:

Taloyhtiön talousarviototeutumissa 2015 ja 2016 korjauskulut olivat yhteensä 101 069 euroa ja sisälsivät yhtiön pesutilojen samanaikaisen saneerauksen. Isännöitsijällä oli prokura saneerausaikaiseen luotollisen tilin käyttöön. Hän lähetti kesken tilikauden 2016 osakkaille maksettavaksi 90 471 euron lainosuuslaskelman.

Osakkaat maksoivat korjauskuluja 31.12.2016 mennessä 2015 hoitovastikkeella
22 816 euroa 2016 vastaavasti 6 583 euroa isännöitsijän lainaosuuslaskelmalla 90 471 euroa eli yhteensä 119 870 euroa. Se on 18 801 euroa ENEMMÄN KUIN KAIKKI TALOUSARVIOTOTEUTUMIEN MUKAISET KORJAUSKULUT OLIVAT OLLEET 2015 JA 2016 YHTEENSÄ.

18 801 euron kupru johtui siitä, että osakkaat maksoivat 2015 ja 2016 samoja korjauskuluja ensin hoitovastikkeella 29 399 euroa ja niiden lisäksi rahoitusvastikkeella 90 471 euroa eli yhteensä 119 870 euroa.

Lue lisää

Lainaosuuslaskelmassa pn plussaa tuon erotuksen verran, ei siinä kummempaa. Todennäkäisesti seuraavan lyhennyksen yhteydessä lyhennetään lainaa tuolla ylijäämällä.
Eri asia jos rahat ovat kadonneet tililtä kokonaan...

Pohjanemäntä kirjoitti:

Kiitän palautteesta

Selvennän vielä asiaa:

Taloyhtiön talousarviototeutumissa 2015 ja 2016 korjauskulut olivat yhteensä 101 069 euroa ja sisälsivät yhtiön pesutilojen samanaikaisen saneerauksen. Isännöitsijällä oli prokura saneerausaikaiseen luotollisen tilin käyttöön. Hän lähetti kesken tilikauden 2016 osakkaille maksettavaksi 90 471 euron lainosuuslaskelman.

Osakkaat maksoivat korjauskuluja 31.12.2016 mennessä 2015 hoitovastikkeella
22 816 euroa 2016 vastaavasti 6 583 euroa isännöitsijän lainaosuuslaskelmalla 90 471 euroa eli yhteensä 119 870 euroa. Se on 18 801 euroa ENEMMÄN KUIN KAIKKI TALOUSARVIOTOTEUTUMIEN MUKAISET KORJAUSKULUT OLIVAT OLLEET 2015 JA 2016 YHTEENSÄ.

18 801 euron kupru johtui siitä, että osakkaat maksoivat 2015 ja 2016 samoja korjauskuluja ensin hoitovastikkeella 29 399 euroa ja niiden lisäksi rahoitusvastikkeella 90 471 euroa eli yhteensä 119 870 euroa.

Lue lisää

Et vieläkään saanut sanottua mikä on ongelma?

tilintarkastaja kirjoitti:

Et vieläkään saanut sanottua mikä on ongelma?

Ongelma on, että rahaa on kerätty liikaa, mutta kuten sanoin se tulisi näkyä ylijäämänä lainaosuuslaskelmassa

Gldmgmgö kirjoitti:

Ongelma on, että rahaa on kerätty liikaa, mutta kuten sanoin se tulisi näkyä ylijäämänä lainaosuuslaskelmassa

Eikös tuo ole positiivinen ongelma.

tilintarkastaja kirjoitti:

Et vieläkään saanut sanottua mikä on ongelma?

Ongelmahan näyttä olevan siinä, että osakkaat maksoivat samoja korjauskuluja sekä hoito- että rahoitusvastikkeella? Kyllä kai yhtiössä oli muitakin korjauskuluja kuin pesutilojen remppa. Menettely johti siihen, että osakkaat joutivat maksamaan korjauskuluja toteutuneita kuluja enemmän. Talousarviototeutuma kertoo oikean rahoitusvastikkeen tarpeen.

Yhtiön maksamat kulut tulevat osakkaiden maksujen kautta. Ei yhtiö saa ulkopuolista rahaa, vaan maksajana on aina osakkaat!