Tämän viestin ei ole tarkoitus aiheuttaa suuria vihanpurkauksia toisessa ihmisessä, kerroin vain sillä oman tarinan.
Itse olen koko teini-iän elänyt ilman seksiä. Vanhempien eron jälkeen vietin paljon isän kanssa aikaa, sillä olihan äiti pettänyt toisen ihmisen kanssa ja mustamaalausta jatkui lähes koko varhaisikäni. En koskaan katsellut naisia seksuaalisessa mielessä asioita kuten: rintoja, pyllyjä, jotka muita ns. "heteroita" voisivat kiihottaa. Minulle oli jo kotona opetettu, että aina, kun TV:stä tuli seksiä - kanava oli käännettävä. Kotona turvauduin itsetyydytyksen pariin. Käyttäydyin aina kohteliaasti, ja seksin tyrkyttämineen ei minuun iskenyt.
Myöhemmin vietin aikaa tietokoneen kanssa, aloin ottamaan itsestäni alastonkuvia ja levittelin niitä homosivuille. Sentään jokin osapuoli piti minua hoikkaa seksikkäänä. Olin tavannut monia tyttöjä, tosin seksiä en heidän kanssa harrastanut. Tuntui, että en ollut kenenkään seksuaalinen mielikuva, jokainen ihminen haluaa tulla hyväskytyksi.
Kaksi kuukautta sitten olin laivalla ja ajattelin, että mitäpä jos kokeilisi homoseksiä. Siitä ainakin vanhat ukot tykkäisi, kun saisivat nuoren 18 vuotiaan vartaloa ihailla ja nauttia siitä. Leikki ei jäänyt kauaksi, mutta silti itse en alkanut kyseiseen touhuun. Kun sitten viikkoa myöhemmin tapasin ihastuttavan tytön, joka kerrankin piti minua seksikkäänä mielikuvat alkoivat vaihtumaan hieman. Ensimmäisenä päivänä ihastuneeseen tyttöön ei mikään onnistunut, pelkäsin kullin olevan liian pieni, vartaloni olevan liian lihaksiton hänelle - niinkuin yleensä naiset ovatkin vaativia. Hän taas katsoi tämän positiiviseksi. Kolmantena päivänä teki niin mieli nussia hänen kanssaan ja nykyään seksuaaliset mielikuvatkin pyörivät vain tekemisissään mitä hänen kanssa voi toteuttaa - olen ymmärtänyt naisten olemuksen. Nykyään katsonkin homopornon sijaan heteropornoa, koska se kiihottaa minua. Ajatus homoseksistä ei saa minua syttymään ja vähitellen ajatukset siitäkin kaikkoavat pois. Uskallankin väittää, että homokokemuksiin onkin vaikuttanut enemmän kasvatus ja elämänkokemus kuin se, että olisin geeneissä saanut "homogeenit".
Terveisin, nykyinen hetero.
Itse olen koko teini-iän elänyt ilman seksiä. Vanhempien eron jälkeen vietin paljon isän kanssa aikaa, sillä olihan äiti pettänyt toisen ihmisen kanssa ja mustamaalausta jatkui lähes koko varhaisikäni. En koskaan katsellut naisia seksuaalisessa mielessä asioita kuten: rintoja, pyllyjä, jotka muita ns. "heteroita" voisivat kiihottaa. Minulle oli jo kotona opetettu, että aina, kun TV:stä tuli seksiä - kanava oli käännettävä. Kotona turvauduin itsetyydytyksen pariin. Käyttäydyin aina kohteliaasti, ja seksin tyrkyttämineen ei minuun iskenyt.
Myöhemmin vietin aikaa tietokoneen kanssa, aloin ottamaan itsestäni alastonkuvia ja levittelin niitä homosivuille. Sentään jokin osapuoli piti minua hoikkaa seksikkäänä. Olin tavannut monia tyttöjä, tosin seksiä en heidän kanssa harrastanut. Tuntui, että en ollut kenenkään seksuaalinen mielikuva, jokainen ihminen haluaa tulla hyväskytyksi.
Kaksi kuukautta sitten olin laivalla ja ajattelin, että mitäpä jos kokeilisi homoseksiä. Siitä ainakin vanhat ukot tykkäisi, kun saisivat nuoren 18 vuotiaan vartaloa ihailla ja nauttia siitä. Leikki ei jäänyt kauaksi, mutta silti itse en alkanut kyseiseen touhuun. Kun sitten viikkoa myöhemmin tapasin ihastuttavan tytön, joka kerrankin piti minua seksikkäänä mielikuvat alkoivat vaihtumaan hieman. Ensimmäisenä päivänä ihastuneeseen tyttöön ei mikään onnistunut, pelkäsin kullin olevan liian pieni, vartaloni olevan liian lihaksiton hänelle - niinkuin yleensä naiset ovatkin vaativia. Hän taas katsoi tämän positiiviseksi. Kolmantena päivänä teki niin mieli nussia hänen kanssaan ja nykyään seksuaaliset mielikuvatkin pyörivät vain tekemisissään mitä hänen kanssa voi toteuttaa - olen ymmärtänyt naisten olemuksen. Nykyään katsonkin homopornon sijaan heteropornoa, koska se kiihottaa minua. Ajatus homoseksistä ei saa minua syttymään ja vähitellen ajatukset siitäkin kaikkoavat pois. Uskallankin väittää, että homokokemuksiin onkin vaikuttanut enemmän kasvatus ja elämänkokemus kuin se, että olisin geeneissä saanut "homogeenit".
Terveisin, nykyinen hetero.
Vastaukset 11
Vanhimmat
=) Näin sitä pitää. Tekee juuri sitä miltä ittestään SILLÄ HETKELLÄ hyvältä tuntuu. Hyvä lukea että joku yritti kokeilla homoseksiä. Jos kyseinen seksin muoto ei sytkänny niin kokeillaan heteroseksiä. On hyvä löytää "itsensä" kokeilemalla. Tällöin tietää paikkansa tasan tarkkaan. Tiedän useita "heteroita" jotka vain ovat heteroita. Olleet "heteroita" koko ikänsä. He ovat naisia nussineet vuosikausia. Heillä ei siis ole vertailukohtaa. Seksi voi tuntua puisevalta jnejne. Tiedän erään kaverin joka eräänä iltana "erehtyi" miehen kanssa sänkyyn, eli homoseksiin. Kaiken tuskailun jälkeen, hän sanoi että se oli maailman mahtavin kokemus! "Ei mitenkään rinnastettavissa naisen kanssa petissä oloon". Tällöin hän löysi vertailukohdan. Itselläni kävi vähän vastaavalla tavalla. Olin nuorempana selkeä BI. Molemmat sukupuolet kiinnostivat. Kun ensimmäisen kerran päädyin naisen kanssa petiin, ihan kokeilumielessä. Kyllä seksi "teknisesti" onnistui hienosti. Mällit lensi jnejne. Mutta tunnepuolella se ei oikein sytyttänyt. Se ei vaan tuntunu siltä jutulta. Miehen kanssa touhu on täysin erilaista :D Mälliä lentää kolme kertaa enemmän ja siitä nauttii täysin rinnoin. Tämä tietysti kumoaa vähän tätä threadin aloittajan väittämää, että homoksi "kasvetaan". Kyllä munkin tunnepuoli täytyy geeneissä olla. Naisen kanssa kun sitä tunnetta ei ole, miehen kanssa on. Ja näin on aina ollut. Useimmat "tietyn lokeron nimiin" vannovat vaan eivät välttämättä koskaan saa tietää sitä "omaa juttuaan" ennenkuin kokeilevat MOLEMPIA. Tällöin minun mielestäni ihminen on koko elämänsä haaskannut. Eli on koko elämänsä "hukassa" tietämättä että parempaakin SAATTAISI olla saatavilla, ehkä! Olen neuvonut kaikkia kavereita KOKEILEMAAN, jos vähänkin ajatus pilkahtaa päässä, niin kannattaa kokeilla. Se kyllä palkitsee sitten vaivan. Sitten tietää paikkansa (: Kokeilua ei tietysti tartte koskaan viedä loppuun asti, jos iljetys tulee ennenkuin touhut alkaa. Lopettaa kokeilun. Yksinkertaista. Näin threadin aloittajakin teki. Onnea vain kaikille. Älkää haaskatko elämäänne! Olkaa sitten homoja, hetskuja, bissejä tai ihan mitä tahansa (:
Puhut varmasti totta, mutta ei kannata tehdä liian suuria yleistyksiä. En osaa esittää faktoja: moni asia voi vaikuttaa homouteen, hmmm. mitenkäs tuo homous määritellään tässä...
Seksuaalinen suuntautuminen ja sen muuttuminen eri ikäkausina on yksilöllistä ja vahvasti perintötekijöistä johtuvaa. Tämä on myös tieteellisesti todistettu. Itse ei voi eikä varsinkaan toinen vaikuttaa asiaan kuin poikkeustapauksissa. tämä tulee muistaa kun määrittelee suhtautumistaan ns. eheyttäjiin.
Minä on ole ainakaan minkään oppimisen tai kasvamisen välityksellä tullut homoksi. Kun 11-vuotiaana aloin kypsyä mieheksi ja sain ensimmäisen siemensyöksyn, ajattelin vain toisia poikia, en koskaan tyttöjä.
Sinä ja tarinasi olette ainutlaatuisia. Se ei ole mikään yleinen homojen tarina.
Herää kysymys, kuinka "homo" olet ylipäätään ollut?
Tämän keskustelun alkutarina oli sinänsä hyvä, mutta tämä Hanskin kysymys "kuinka homo olet ylipäätään ollut" on oleellinen. Tarinasta ilmenee vain tavanomaiset teini-iän epävarmuudet omasta suuntautumisesta ennen kuin asia käytännössä ratkeaa kokemuksen kautta.
Tässäpä kaunis nuoren miehen kasvutarina, jossa pojan murrosiän kehitystä ovat varjostaneet vanhempien rikkinäinen parisuhde, pettäminen, keskinäinen syyttely ja manipulointi. Vaikka poika ei ehkä saanut vanhemmiltaan kaipaamaansa hyväksyntää, tukea ja keskinäisen kunnioituksen mallia, hän löysi lopulta omien etsikkovaiheidensa kautta oman seksuaalisen identiteettinsä - tässä tapauksessa heteromiehenä. Jokainen meistä lienee käy murrosiässä läpi samansuuntaisia kehitysvaiheita ja oman minuuden pohdintaa. Oma seksuaalinen identiteetti on toisilla selvä jo lapsena, toiset joutuvat etsimään itseään pitempään. Toiset syntyy homoina, toiset heteroina, toiset bisseinä ja niin edelleen. Kiitos mukavasta kirjoituksesta ja nauti elämästäsi sellaisena kuin olet!
En ollenkaan usko sitä, että homoksi kasvatetaan. Meitä on kuusi vejestä, ja minä olen ainut homo. Meistä on tehty vai erilaisia. Mitä vikaa homoudessa on - se on ihan kiva juttu!
huhhhui. eiköhän jo ole aika lopettaa moiset puheet. me olemme sitä mitä me olemme - eikä minkään kasvatuksen tulos.
Mutta voihan homous myös olla elämän vaihekin murrosiässä.Ei se tarvitsi välttämättä olla lopullista jos kokee homomaisia ajatuksia murkkuna...
onneksi kerkesit tulla järkiisi.
Olen samaa mieltä, homoksi ei synnytä.