puhuivat että lottia ei arvostettu

Lotat ovat jo kuolleet.
Siirryhän nykyisiin naisiin.

H.

Sodan aikana aluksi varmasti arvostettiin, mutta niinkuin aina naisten joukossa oli upseerien suhteen reittä pitkin kiipijöitä, jotka pilasivat muidenkin maineen.

Eihän Lotta ole mikään virallinen ammatti vaan sodan aiheuttama nais-apu järjestö jotka toimivat tuuliviireinä vähän kaikessa, ehkä seksissäkin.

Rauha

Lotta svärd käskettiin lopettaa. Käskettiin muuten lopettaa suojeluskunnatkin. Se oli osa vapauden hinnasta. Tuo lottien ivaaminen, se kotimasita kommunistipropagandaa. Kommarit uskals ivata lottia, koska suojeluskuntalaisia ei uskaltaneet.

Kyse perinteisestä sukupuolirasismista.

Tais olla eka kerta ikinä, kun Niinistön aikana oli linnankutsuilla lottapukuun pukeutunut nainen kättelyjonossa. Voin olla väärässä, näin muistelen. Kuitenkin, suomessa on mm. lottamuseo, edelleenkin elossa olevia lottia. Sotaveteraaneista puhutaan edelleen, lottista ei ole puhuttu oikein koskaan.

Noh, ei ole juu suojeluskuntaa, ei lottiakaan. Mutta on kodinurvajoukkoja, vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Mukana myös naisia. Sitäpaitsi, naiset pystyvät käymään armeijankin nykyisin.

Kyllä se niin, ei kukaan enää pilkkaa lottia, muuten turpa turpoaa, Kommarit kaivautukoot korsuihinsa.

Niinno, mulla tossa päänyläpuolella seinällä mm. lottasvärd lautanen tässä kirjoittaessani. Äitini oli pikkulotta.

=DW=

Tähän ketjuun kirjoittaneiden kannattaisi käydä vaikka lottamuseossa päivittämässä tietonsa.

Ei niitä sotaveteraanejakaan kovin kummosestu arvostettu seitkytluvulla. Nyt kun ne kauimmin sotineet ja pahiten haavoittuneet on kuolleet, niin arvostus on noussut pilviin.
Nyt näihin sotaveteraaneihin haalitaan jäseniksi kaikki pikkulotakin,, jotka on olleet viistoistavuotiaita, kun sota on päättynyt, ja neuloneet sukkia sotijoille.
Nyt nämä pääsee kerran vuodessa sotaveteraanikuntoutukseen, ei siinä mitään.
Isä oli kahden sodan veteraani, kahdesti haavoittunut, kuntoutusta neljän vuoden välein.
Itse maksoi sotaveteraanikuntoutusta 800 mk/päivä väliin aina, kun oli kuitenkin hyväksi.
Tiukilla ne on muutkin olleet sodanaikaan ns, siviilielämässä, mutta ei niistä suuria sankaritarinoita saa aikaan
Paljon olen sotaveteraanien kanssa ollut ja töitäkin tehnyt, ei ne turhista kitissyt, niin kuin nyt kitistään. Eikä valmista odotettu.

Ainahan on ollut niin, ettei nainen ei saa olla ihminen.

Jo edesmennyt tätini oli lotta ja sai sotaveteraanien jäähyväiset hautaustilaisuudessaan. Vaikka olin ollut tekemisissä hänen kanssaan ihan lapsesta emme koskaan oikein keskustelleet hänen kokemuksistaan lotan työstä. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan sodasta ja evakkoon lähdöstä ja aion yrittää saada käsikirjoituksen haltuuni, koska asia kiinnostaa. Tiedän vain että hän oli ylpeä osallistumisestaan ja en oikeastaan ollut edes tietoinen siitä että lottajärjestö oli lopetettu poliittisin ja historiallisin perustein koska se oli osa suojeluskuntajärjestöä joka oli taas selkeästi fasistinen ja saksalaismielinen järjestö. Ajan ihanteet peilautuivat selvästi tätini olemuksessa ja ajattelutavassa: suoraryhtinen, notkea, urheilija ja voimistelija, hyvä uimaan ja pyöräili vielä melkein sokeana vanhuksena yli kymmenen kilometrin matkoja. Rakas ja hyvä täti meille veljiensä lapsille (hän ei koskaan avioitunut eikä hänellä ollut omia lapsia) hän oli ja nyt vasta vanhempana olen tullut ymmärtämään hänen erittäin oikeistolaista, lähes fasistista ajatusmaailmaansa. (Keveät mullat hänen haudalleen.)
***
Kyllä lotat varmasti tekivät hyvin tärkeää työtä sodassa. Heidän työpanoksensa vapautti 25 000 miestä aseellisiin tehtäviin. Ideahistoriallisesti lottasvärd-ihanteet kuuluvat menneeseen maailmaan: nyt koulutetaan tytöt ja nuoret naiset sotilaiksi samoin kuin pojatkin ja puolustamaan maataan miesten rinnalla. Peukutan sukupuolineutraalia maanpuolustusta.

Kiitos kirjavinkistä, hunksz. Tarvii etsiä mistä sen saa netistä tilattuna.
Punapäällikköäkin odotan vielä adlibrisistä.