Periikö myös leski

Kiitos vastauksesta.

No, jos oletetaan, että omaisuutta on pariskunnan yhteinen asuinkiinteistö (100 k€) ja vainajan henkilökohtaiset talletukset (90 k€) sekä lesken talletukset (10 k€), ja rintaperilliset haluavat perintönsä kuolinpesästä, niin miten se jako menee: Saako leski puolet asuinkiinteistöstä (50 k€:n osuus) ja puolet kaikista säästöistä (10 40 = 50 k€) loppujen jäädessä rintaperillisille? Vai onko niin, että leski ei saa vainajan säästöistä mitään (kuten ystäväni väittää)?

Säästövakuutuksesta tiedän vain sen, että edunsaajina on omaiset.

blondi.pihalla kirjoitti:

Kiitos vastauksesta.

No, jos oletetaan, että omaisuutta on pariskunnan yhteinen asuinkiinteistö (100 k€) ja vainajan henkilökohtaiset talletukset (90 k€) sekä lesken talletukset (10 k€), ja rintaperilliset haluavat perintönsä kuolinpesästä, niin miten se jako menee: Saako leski puolet asuinkiinteistöstä (50 k€:n osuus) ja puolet kaikista säästöistä (10 40 = 50 k€) loppujen jäädessä rintaperillisille? Vai onko niin, että leski ei saa vainajan säästöistä mitään (kuten ystäväni väittää)?

Säästövakuutuksesta tiedän vain sen, että edunsaajina on omaiset.

Lue lisää

Vainajan perillisten ja lesken välillä toimitetaan ensin avioliittolain mukainen OSITUS:
A. Vainajan varat
- puolet asunnosta 50.000
- rahavarat 90.000
- yhteensä 140.000
B. Lesken varat
- puolet asunnosta 50.000
- rahavarat 10.000
- yhteensä 60.000
A B 140.000 60.000 = 200.000
C. Kumpaisenkin avio-osa 200.000 : 2 = 100.000
D. Tasinko
- Vainajan perilliset antavat leskelle tasinkoa 100.000 - 60.000 = 40.000
E. Vainajan perilliset pitävät
- ½ asunnosta 50.000 rahavaroja 50.000 = 100.000
F. Leski pitää ja saa
- ½ asunnosta 50.000 omat rahavaransa 10.000 saa tasingon 40.000 = 100.000

Lasten kesken toimitetaan perintökaaren mukainen PERINNÖNJAKO
- lapsi X saa ½ asunnosta ja ½ rahavaroista = 50.000
- lapsi Y saa ½ asunnosta ja ½ rahavaroista = 50.000

Asunto (ja asuntoirtaimisto) jää lesken elinaikaiseen hallintaan.

Säästöhenkivakuutuksen, edunsaajana omaiset, korvausumma jakaantuu puoliksi vakuutuksenottajan lesken ja rintaperlillisten kesken. Siitä säädetään vakuutussopimuslain 50 §:ssä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940543#L6P50

blondi.pihalla kirjoitti:

Kiitos vastauksesta.

No, jos oletetaan, että omaisuutta on pariskunnan yhteinen asuinkiinteistö (100 k€) ja vainajan henkilökohtaiset talletukset (90 k€) sekä lesken talletukset (10 k€), ja rintaperilliset haluavat perintönsä kuolinpesästä, niin miten se jako menee: Saako leski puolet asuinkiinteistöstä (50 k€:n osuus) ja puolet kaikista säästöistä (10 40 = 50 k€) loppujen jäädessä rintaperillisille? Vai onko niin, että leski ei saa vainajan säästöistä mitään (kuten ystäväni väittää)?

Säästövakuutuksesta tiedän vain sen, että edunsaajina on omaiset.

Lue lisää

Vainajan perillisten ja lesken välillä toimitetaan ensin avioliittolain mukainen OSITUS:
A. Vainajan varat
- puolet asunnosta 50.000
- rahavarat 90.000
- yhteensä 140.000
B. Lesken varat
- puolet asunnosta 50.000
- rahavarat 10.000
- yhteensä 60.000
A B 140.000 60.000 = 200.000
C. Kumpaisenkin avio-osa 200.000 : 2 = 100.000
D. Tasinko
- Vainajan perilliset antavat leskelle tasinkoa 100.000 - 60.000 = 40.000
E. Vainajan perilliset pitävät
- ½ asunnosta 50.000 rahavaroja 50.000 = 100.000
F. Leski pitää ja saa
- ½ asunnosta 50.000 omat rahavaransa 10.000 saa tasingon 40.000 = 100.000

Lasten kesken toimitetaan perintökaaren mukainen PERINNÖNJAKO
- lapsi X saa ½ asunnosta ja ½ rahavaroista = 50.000
- lapsi Y saa ½ asunnosta ja ½ rahavaroista = 50.000

Asunto (ja asuntoirtaimisto) jää lesken elinaikaiseen hallintaan.

Säästöhenkivakuutuksen, edunsaajana omaiset, korvausumma jakaantuu puoliksi vakuutuksenottajan lesken ja rintaperlillisten kesken. Siitä säädetään vakuutussopimuslain 50 §:ssä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940543#L6P50

00530 kirjoitti:

Vainajan perillisten ja lesken välillä toimitetaan ensin avioliittolain mukainen OSITUS:
A. Vainajan varat
- puolet asunnosta 50.000
- rahavarat 90.000
- yhteensä 140.000
B. Lesken varat
- puolet asunnosta 50.000
- rahavarat 10.000
- yhteensä 60.000
A B 140.000 60.000 = 200.000
C. Kumpaisenkin avio-osa 200.000 : 2 = 100.000
D. Tasinko
- Vainajan perilliset antavat leskelle tasinkoa 100.000 - 60.000 = 40.000
E. Vainajan perilliset pitävät
- ½ asunnosta 50.000 rahavaroja 50.000 = 100.000
F. Leski pitää ja saa
- ½ asunnosta 50.000 omat rahavaransa 10.000 saa tasingon 40.000 = 100.000

Lasten kesken toimitetaan perintökaaren mukainen PERINNÖNJAKO
- lapsi X saa ½ asunnosta ja ½ rahavaroista = 50.000
- lapsi Y saa ½ asunnosta ja ½ rahavaroista = 50.000

Asunto (ja asuntoirtaimisto) jää lesken elinaikaiseen hallintaan.

Säästöhenkivakuutuksen, edunsaajana omaiset, korvausumma jakaantuu puoliksi vakuutuksenottajan lesken ja rintaperlillisten kesken. Siitä säädetään vakuutussopimuslain 50 §:ssä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940543#L6P50

Lue lisää

Paljon kiitoksia vaivannäöstäsi! Ymmärrän nyt osituksen ja perinnönjaon eron. :-)

%

Onnibonni

25.7.2017 20:27
Uusi
Hei,

Leski ei peri, %

Leski perii jos puoliso (vainaja) tehnyt omistusoikeustestamentin puolisonsa hyväksi.

Silloin se on kylläkin testamenttisaanto, eikä perimistä lain nojalla. Kissojen katastrofiyhdistys ja naapurin Villekin voivat saada omaisuutta testamentilla, mutta eivät ne ole sen enempää perillisasemassa kuin leskikään, jos vainajalla on rintaperillisiä (= lapsia ta lapsenlapsia jne.).

00530 kirjoitti:

Vainajan perillisten ja lesken välillä toimitetaan ensin avioliittolain mukainen OSITUS:
A. Vainajan varat
- puolet asunnosta 50.000
- rahavarat 90.000
- yhteensä 140.000
B. Lesken varat
- puolet asunnosta 50.000
- rahavarat 10.000
- yhteensä 60.000
A B 140.000 60.000 = 200.000
C. Kumpaisenkin avio-osa 200.000 : 2 = 100.000
D. Tasinko
- Vainajan perilliset antavat leskelle tasinkoa 100.000 - 60.000 = 40.000
E. Vainajan perilliset pitävät
- ½ asunnosta 50.000 rahavaroja 50.000 = 100.000
F. Leski pitää ja saa
- ½ asunnosta 50.000 omat rahavaransa 10.000 saa tasingon 40.000 = 100.000

Lasten kesken toimitetaan perintökaaren mukainen PERINNÖNJAKO
- lapsi X saa ½ asunnosta ja ½ rahavaroista = 50.000
- lapsi Y saa ½ asunnosta ja ½ rahavaroista = 50.000

Asunto (ja asuntoirtaimisto) jää lesken elinaikaiseen hallintaan.

Säästöhenkivakuutuksen, edunsaajana omaiset, korvausumma jakaantuu puoliksi vakuutuksenottajan lesken ja rintaperlillisten kesken. Siitä säädetään vakuutussopimuslain 50 §:ssä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940543#L6P50

Lue lisää

Perilliset voivat myös päättää, että tasinko on suurempi osa asunnosta eli leski omistaisi oman puolikkaansa lisäksi asuntoa 40 000 euron arvosta, lapsille jäisi vielä 10 000€ arvosta asuntoa (sen hetkisellä arvolla) tai oikeammin 10% asunnon arvosta, jolloin lapset voivat jo jakaa keskenään koko vainajalta jääneen 90 000€. Tämä on perillisten kannalta viisaampaa, jos taloon tai asuntoyhtiöön on tulossa kalliita remontteja ja/tai jos lapset haluavat jo nyt selvää rahaa.

TasinkonaTaloa kirjoitti:

Perilliset voivat myös päättää, että tasinko on suurempi osa asunnosta eli leski omistaisi oman puolikkaansa lisäksi asuntoa 40 000 euron arvosta, lapsille jäisi vielä 10 000€ arvosta asuntoa (sen hetkisellä arvolla) tai oikeammin 10% asunnon arvosta, jolloin lapset voivat jo jakaa keskenään koko vainajalta jääneen 90 000€. Tämä on perillisten kannalta viisaampaa, jos taloon tai asuntoyhtiöön on tulossa kalliita remontteja ja/tai jos lapset haluavat jo nyt selvää rahaa.

Lue lisää

Vainajan perillisten ja lesken välillä toimitetaan ensin avioliittolain mukainen OSITUS

,,,,
ositusta ei aina tehdä, jos testamentissa niin sanottu tai leski sanoo niin, kun testamenttia ei ehkä huomioidakaan, leski voipi luopua hallinta- ja käyttöoikeudestaan joka oli testamentissa, mutta sitä ei huomioitu, mutta silti leski, ett ei ositeta!!

Ymmärtääkö leski, mitä osittamisella tarkoitetaan, että se ei tarkoita perinnönjakoa? Jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii, perinnönjako on tehtävä ainakin hänen osaltaan (vaikka mahdollisesti jopa kaikki jäisikin lesken hallintaan); ilman ositusta ei voida tietenkään tehdä perinnönjakoa.

lpppl kirjoitti:

Ymmärtääkö leski, mitä osittamisella tarkoitetaan, että se ei tarkoita perinnönjakoa? Jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii, perinnönjako on tehtävä ainakin hänen osaltaan (vaikka mahdollisesti jopa kaikki jäisikin lesken hallintaan); ilman ositusta ei voida tietenkään tehdä perinnönjakoa.

Lue lisää

Ymmärtääkö leski, mitä osittamisella tarkoitetaan, että se ei tarkoita perinnönjakoa? Jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii, perinnönjako on tehtävä ainakin hänen osaltaan (vaikka mahdollisesti jopa kaikki jäisikin lesken hallintaan); ilman ositusta ei voida tietenkään tehdä perinnönjakoa.

ei tietenkään ymmärrä selittämälläkään, mutta komentaa ymmärtää viimosen päälle.

famere kirjoitti:

Vainajan perillisten ja lesken välillä toimitetaan ensin avioliittolain mukainen OSITUS

,,,,
ositusta ei aina tehdä, jos testamentissa niin sanottu tai leski sanoo niin, kun testamenttia ei ehkä huomioidakaan, leski voipi luopua hallinta- ja käyttöoikeudestaan joka oli testamentissa, mutta sitä ei huomioitu, mutta silti leski, ett ei ositeta!!

Lue lisää

Höpsis!

Testamentissa ei voida osituksesta mitään määrätä. (Jos sen sijaan avio-oikeutta syystä tai toisesta ei ole, toimitetaan osituksen asemesta omaisuuden erottelu.)Tietysti asianosaisista riippuu, tehdäänkö yhtään mitään. Mutta jos perintöä aiotaan jakaa (kun yksikin perillinen vaatii jakoa, olipa kysymys lain mukaisesta perintöosasta taikka testamentin rajoittamasta lakiosasta) niin aina ENSIN TEHDÄÄN OSITUS, ja vasta sen jälkeen perinnönjako.

PK 23:1
"Kun pesä on selvitetty, on jokaisella sen osakkaalla oikeus vaatia jakoa.

Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus."

Leski ei voi mitenkään estää osituksen toimittamista. Lain mukaan ON ENNEN PERINNÖNJAKOA TOIMITETTAVA OMAISUUDEN OSITUS.

"Leskellä on tosin muita oikeuksia; hänellä on oikeus pitää pesä jakamattomana hallinnassa, eli käytännössä hän saa kaiken,"
Tuollainen lause on oikeastaan aika vastuuton.
Olen joutunut taistelemaan erään henkilön kanssa joka poimi juuri tuon laisia lauseita ja perusteli muille miksi hänelle kuuluu kaikki.
Vaikka pesä jäisi lesken hallintaan niin pesän varat eivät ole lesken omia, hän saa vain hallita niitä.
Esim. pesän pankkitilillä 1000 000€, leski ei saa käyttää yhtään euroa omaan elämiseensä.
Korkotuoton hän saa nauttia mutta pääomaan ei saa kajota.

Tuossa tullaankin sitten siihen että osituksessa leskelle tulisi hyvällä tuurilla tuosta miljoonasta puolet (huom. hyvällä tuurilla, riippuen mitä tasingossa leskelle tulee).

Meidän tapauksessa leski todellakin noukki näitä puolitotuuksia siltä täältä, jopa perintökaaresta saa tekstiä joka irrotettuna asiayhteydestä muuttaa täysin tarkoitustaan.

Tuo ei ollut kyllä koko lause, vaan heti jälkeenpäin viittasin lesken vähimmäissuojaan.
Olet kyllä siinä oikeassa, että tuo lause ei ole koko totuus, mutta tämä on Suomi24 eikä lakikirja, eikä kukaan jaksa lukea (taikka kirjoittaa) sivutolkulla tekstiä jossa käydään asia syvällisesti läpi.

Tässä tapauksessa kyse oli avioliitossa olevista vanhemmista ja heidän biologisista lapsistaan. Usein lapsille on ok, että heidän oma (oletettavasta vanha) äitinsä saa käyttää isän rahoja omaan elämiseensä, eikä niiden rahojen perään kysellä sen enempää.

Onnibonni kirjoitti:

Tuo ei ollut kyllä koko lause, vaan heti jälkeenpäin viittasin lesken vähimmäissuojaan.
Olet kyllä siinä oikeassa, että tuo lause ei ole koko totuus, mutta tämä on Suomi24 eikä lakikirja, eikä kukaan jaksa lukea (taikka kirjoittaa) sivutolkulla tekstiä jossa käydään asia syvällisesti läpi.

Tässä tapauksessa kyse oli avioliitossa olevista vanhemmista ja heidän biologisista lapsistaan. Usein lapsille on ok, että heidän oma (oletettavasta vanha) äitinsä saa käyttää isän rahoja omaan elämiseensä, eikä niiden rahojen perään kysellä sen enempää.

Lue lisää

Niin no myönnät itsekkin että jotkut lukevat tekstejä (olipa ne sitten missä hyvänsä) filttereiden läpi pongaten vain itselle sopivat lauseet.

Pienellä vaivalla lauseeseen voi lisätä tarkennuksen.
Lauseessasi olisi pieni muutos, eli jättänyt pois tekstin (käytännössä hän saa kaiken).
Tuolloin lause olisi ollut se mikä sen kuuluisikin olla.

Tiedän että tämä tuntuu saivartelulta mutta kun on uhrannut tuhansia euroja (asianajajaan) sekä useita vuosia aikaansa sellaisen filtterit päässä lukijaan.

Tuskin olen ainoa joka on törmännyt tuohon ongelmaan.

Näillä palstoilla on jopa suututtu kun olen ehdottanut että vastauksiin lisättäisiin sana jos (jos asia on kuin kerrottiin ......).
Meistä kukaan tuskin tietää kysyjien 100% taustan jolloin jos on perusteltua lähes kaikessa.
Esim. asianajajat lisäävät jos sanan kaikkeen joista eivät tiedä kaikkia taustoja.

Selvä homma. Kiitokset esimerkistä. Ja se tosiaan sattuu olemaan OP:ssa.