Perhe jossa vanhemmat avioliitossa ja kaksi täysi-ikäistä lasta.
Ei avioehtoa eikä testamentteja.
Kun toinen vanhemmista jää leskeksi, niin saako hänkin perintöä vainajan jälkeen esim. vainajan henkilökohtaisesta suurehkosta talletustilistä, vai perivätkö vain rintaperilliset?
Jos leskikin perii, niin millä osuuksilla vainajan omaisuus jaetaan?
Lisäkysymys: Miten jaetaan vainajan säästövakuutus, jossa edunsaajiksi on merkitty "omaiset"? Saako leski puolet ja rintaperilliset yhdessä toisen puolikkaan, vai onko tasajako lesken ja kahden rintaperillisen kesken (kolmannes kullekin)?
Ei avioehtoa eikä testamentteja.
Kun toinen vanhemmista jää leskeksi, niin saako hänkin perintöä vainajan jälkeen esim. vainajan henkilökohtaisesta suurehkosta talletustilistä, vai perivätkö vain rintaperilliset?
Jos leskikin perii, niin millä osuuksilla vainajan omaisuus jaetaan?
Lisäkysymys: Miten jaetaan vainajan säästövakuutus, jossa edunsaajiksi on merkitty "omaiset"? Saako leski puolet ja rintaperilliset yhdessä toisen puolikkaan, vai onko tasajako lesken ja kahden rintaperillisen kesken (kolmannes kullekin)?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hei,
Leski ei peri, mutta hän saa tasinkoa (eli omaisuus jaetaan samalla tavalla kun jos kyseessä olisi avioero). Leskellä on tosin muita oikeuksia; hänellä on oikeus pitää pesä jakamattomana hallinnassa, eli käytännössä hän saa kaiken, paitsi jos yksikään perillisistä haluaa perintönsä, jolloin leskellä on oikeus vain asuntoon ja siinä olevaan irtaimistoon.
En osaa nyt heti vastata tuosta säästöhenkivakuutus kysymystä. Mitä vakuutuksen tuoteselosteessa lukee? Siinä varmaan löytyy vastaus varmimmin ja helpoiten.
Kiitos vastauksesta.
No, jos oletetaan, että omaisuutta on pariskunnan yhteinen asuinkiinteistö (100 k€) ja vainajan henkilökohtaiset talletukset (90 k€) sekä lesken talletukset (10 k€), ja rintaperilliset haluavat perintönsä kuolinpesästä, niin miten se jako menee: Saako leski puolet asuinkiinteistöstä (50 k€:n osuus) ja puolet kaikista säästöistä (10 40 = 50 k€) loppujen jäädessä rintaperillisille? Vai onko niin, että leski ei saa vainajan säästöistä mitään (kuten ystäväni väittää)?
Säästövakuutuksesta tiedän vain sen, että edunsaajina on omaiset.
Vainajan perillisten ja lesken välillä toimitetaan ensin avioliittolain mukainen OSITUS:
A. Vainajan varat
- puolet asunnosta 50.000
- rahavarat 90.000
- yhteensä 140.000
B. Lesken varat
- puolet asunnosta 50.000
- rahavarat 10.000
- yhteensä 60.000
A B 140.000 60.000 = 200.000
C. Kumpaisenkin avio-osa 200.000 : 2 = 100.000
D. Tasinko
- Vainajan perilliset antavat leskelle tasinkoa 100.000 - 60.000 = 40.000
E. Vainajan perilliset pitävät
- ½ asunnosta 50.000 rahavaroja 50.000 = 100.000
F. Leski pitää ja saa
- ½ asunnosta 50.000 omat rahavaransa 10.000 saa tasingon 40.000 = 100.000
Lasten kesken toimitetaan perintökaaren mukainen PERINNÖNJAKO
- lapsi X saa ½ asunnosta ja ½ rahavaroista = 50.000
- lapsi Y saa ½ asunnosta ja ½ rahavaroista = 50.000
Asunto (ja asuntoirtaimisto) jää lesken elinaikaiseen hallintaan.
Säästöhenkivakuutuksen, edunsaajana omaiset, korvausumma jakaantuu puoliksi vakuutuksenottajan lesken ja rintaperlillisten kesken. Siitä säädetään vakuutussopimuslain 50 §:ssä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940543#L6P50
Vainajan perillisten ja lesken välillä toimitetaan ensin avioliittolain mukainen OSITUS:
A. Vainajan varat
- puolet asunnosta 50.000
- rahavarat 90.000
- yhteensä 140.000
B. Lesken varat
- puolet asunnosta 50.000
- rahavarat 10.000
- yhteensä 60.000
A B 140.000 60.000 = 200.000
C. Kumpaisenkin avio-osa 200.000 : 2 = 100.000
D. Tasinko
- Vainajan perilliset antavat leskelle tasinkoa 100.000 - 60.000 = 40.000
E. Vainajan perilliset pitävät
- ½ asunnosta 50.000 rahavaroja 50.000 = 100.000
F. Leski pitää ja saa
- ½ asunnosta 50.000 omat rahavaransa 10.000 saa tasingon 40.000 = 100.000
Lasten kesken toimitetaan perintökaaren mukainen PERINNÖNJAKO
- lapsi X saa ½ asunnosta ja ½ rahavaroista = 50.000
- lapsi Y saa ½ asunnosta ja ½ rahavaroista = 50.000
Asunto (ja asuntoirtaimisto) jää lesken elinaikaiseen hallintaan.
Säästöhenkivakuutuksen, edunsaajana omaiset, korvausumma jakaantuu puoliksi vakuutuksenottajan lesken ja rintaperlillisten kesken. Siitä säädetään vakuutussopimuslain 50 §:ssä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940543#L6P50
Paljon kiitoksia vaivannäöstäsi! Ymmärrän nyt osituksen ja perinnönjaon eron. :-)
%
Silloin se on kylläkin testamenttisaanto, eikä perimistä lain nojalla. Kissojen katastrofiyhdistys ja naapurin Villekin voivat saada omaisuutta testamentilla, mutta eivät ne ole sen enempää perillisasemassa kuin leskikään, jos vainajalla on rintaperillisiä (= lapsia ta lapsenlapsia jne.).
Perilliset+voivat+myös+päättää,+että+tasinko+on+suurempi+osa+asunnosta+eli+leski+omistaisi+oman+puolikkaansa+lisäksi+asuntoa+40+000+euron+arvosta,+lapsille+jäisi+vielä+10+000€+arvosta+asuntoa+(sen+hetkisellä+arvolla)+tai+oikeammin+10%+asunnon+arvosta,+jolloin+lapset+voivat+jo+jakaa+keskenään+koko+vainajalta+jääneen+90+000€.+Tämä+on+perillisten+kannalta+viisaampaa,+jos+taloon+tai+asuntoyhtiöön+on+tulossa+kalliita+remontteja+ja/tai+jos+lapset+haluavat+jo+nyt+selvää+rahaa.
Vainajan perillisten ja lesken välillä toimitetaan ensin avioliittolain mukainen OSITUS
,,,,
ositusta ei aina tehdä, jos testamentissa niin sanottu tai leski sanoo niin, kun testamenttia ei ehkä huomioidakaan, leski voipi luopua hallinta- ja käyttöoikeudestaan joka oli testamentissa, mutta sitä ei huomioitu, mutta silti leski, ett ei ositeta!!
Ymmärtääkö leski, mitä osittamisella tarkoitetaan, että se ei tarkoita perinnönjakoa? Jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii, perinnönjako on tehtävä ainakin hänen osaltaan (vaikka mahdollisesti jopa kaikki jäisikin lesken hallintaan); ilman ositusta ei voida tietenkään tehdä perinnönjakoa.
Ymmärtääkö leski, mitä osittamisella tarkoitetaan, että se ei tarkoita perinnönjakoa? Jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii, perinnönjako on tehtävä ainakin hänen osaltaan (vaikka mahdollisesti jopa kaikki jäisikin lesken hallintaan); ilman ositusta ei voida tietenkään tehdä perinnönjakoa.
ei tietenkään ymmärrä selittämälläkään, mutta komentaa ymmärtää viimosen päälle.
Höpsis!
Testamentissa ei voida osituksesta mitään määrätä. (Jos sen sijaan avio-oikeutta syystä tai toisesta ei ole, toimitetaan osituksen asemesta omaisuuden erottelu.)Tietysti asianosaisista riippuu, tehdäänkö yhtään mitään. Mutta jos perintöä aiotaan jakaa (kun yksikin perillinen vaatii jakoa, olipa kysymys lain mukaisesta perintöosasta taikka testamentin rajoittamasta lakiosasta) niin aina ENSIN TEHDÄÄN OSITUS, ja vasta sen jälkeen perinnönjako.
PK 23:1
"Kun pesä on selvitetty, on jokaisella sen osakkaalla oikeus vaatia jakoa.
Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus."
Leski ei voi mitenkään estää osituksen toimittamista. Lain mukaan ON ENNEN PERINNÖNJAKOA TOIMITETTAVA OMAISUUDEN OSITUS.
"Leskellä on tosin muita oikeuksia; hänellä on oikeus pitää pesä jakamattomana hallinnassa, eli käytännössä hän saa kaiken,"
Tuollainen lause on oikeastaan aika vastuuton.
Olen joutunut taistelemaan erään henkilön kanssa joka poimi juuri tuon laisia lauseita ja perusteli muille miksi hänelle kuuluu kaikki.
Vaikka pesä jäisi lesken hallintaan niin pesän varat eivät ole lesken omia, hän saa vain hallita niitä.
Esim. pesän pankkitilillä 1000 000€, leski ei saa käyttää yhtään euroa omaan elämiseensä.
Korkotuoton hän saa nauttia mutta pääomaan ei saa kajota.
Tuossa tullaankin sitten siihen että osituksessa leskelle tulisi hyvällä tuurilla tuosta miljoonasta puolet (huom. hyvällä tuurilla, riippuen mitä tasingossa leskelle tulee).
Meidän tapauksessa leski todellakin noukki näitä puolitotuuksia siltä täältä, jopa perintökaaresta saa tekstiä joka irrotettuna asiayhteydestä muuttaa täysin tarkoitustaan.
Tuo ei ollut kyllä koko lause, vaan heti jälkeenpäin viittasin lesken vähimmäissuojaan.
Olet kyllä siinä oikeassa, että tuo lause ei ole koko totuus, mutta tämä on Suomi24 eikä lakikirja, eikä kukaan jaksa lukea (taikka kirjoittaa) sivutolkulla tekstiä jossa käydään asia syvällisesti läpi.
Tässä tapauksessa kyse oli avioliitossa olevista vanhemmista ja heidän biologisista lapsistaan. Usein lapsille on ok, että heidän oma (oletettavasta vanha) äitinsä saa käyttää isän rahoja omaan elämiseensä, eikä niiden rahojen perään kysellä sen enempää.
Niin+no+myönnät+itsekkin+että+jotkut+lukevat+tekstejä+(olipa+ne+sitten+missä+hyvänsä)+filttereiden+läpi+pongaten+vain+itselle+sopivat+lauseet.
Säästövakuutuksen edunsaajat: riippuu tosiaan siitä mitä vakuutuksen ehdoissa sanotaan. Eli ne täytyy tarkistaa ja sitten tietää vastauksen kysymykseen.
Esim. OP:n säästöhenkivakuutuksessa, jos edunsaajana on "omaiset", saa leski puolet, ja rintaperilliset jakavat toisen puolen: https://www.op.fi/op/henkiloasiakkaat/lainat/mita-edunsaajamaaraykset-tarkoittavat?cid=151515100&srcpl=4
Selvä homma. Kiitokset esimerkistä. Ja se tosiaan sattuu olemaan OP:ssa.
Leski jos haluaa perijäksi niin varmaankin ottaa hyvän Juristin,joka sitten laatii sellaisen
paperin perijöille jossa lesken oikeutta yritetään hyödyntää myös perintäoikeutta välttäen,
vaikka todellisuudessa perijän oikeutta rikotaankin tämän tietämättä.
Moni perijä on varmaankin herännyt liian myöhään edes huomannut että on tullut
harhaan johdetuksi. Kannattaa varoa "Auervaaroja"