Aiheesta on varmaan ollut aiempiakin keskusteluja, mutta kirjoitan kuitenkin.
Olen 33-vuotias nainen, kärsinyt aina kivuliaista ja runsaista menkoista, mutta viimeiset n. 5 vuotta PMS-oireet ovat pahentuneet pahentumistaan, nyt olen pari viikkoa normaali ja pari viikkoa täysin epävakaa.
Olen huutanut tuntemattomille ihmisille, saanut raivareita liikenteessä, kokenut paniikkikohtauksia, purskahdellut itkuun, raivonnut.... Enkä ole oikeasti sellainen hirviö!
Kokeilin kaikenlaisia vitamiineja yms, mutta ei mitään apua.
Lopulta keräsin rohkeuteni ja menin lääkärin juttusille, sain masennuslääkkeet (Cipramil).
Niistä tuli vain niin outo, sekava ja tokkurainen olo, etten halunnut syödä paria kuukautta kauempaa, en tuntenut olevani yhtään oma itseni.
Lopettamisen jälkeen olen taas saanut samoja raivareita, tosin välillä oireet ovat helpompia, välillä vaikeampia, riippuu ihan kuukaudesta.
Miten te muut (ja teidän läheisenne) pärjäätte näiden ongelmien kanssa? Auttaako tähän yhtään mikään?
Olen 33-vuotias nainen, kärsinyt aina kivuliaista ja runsaista menkoista, mutta viimeiset n. 5 vuotta PMS-oireet ovat pahentuneet pahentumistaan, nyt olen pari viikkoa normaali ja pari viikkoa täysin epävakaa.
Olen huutanut tuntemattomille ihmisille, saanut raivareita liikenteessä, kokenut paniikkikohtauksia, purskahdellut itkuun, raivonnut.... Enkä ole oikeasti sellainen hirviö!
Kokeilin kaikenlaisia vitamiineja yms, mutta ei mitään apua.
Lopulta keräsin rohkeuteni ja menin lääkärin juttusille, sain masennuslääkkeet (Cipramil).
Niistä tuli vain niin outo, sekava ja tokkurainen olo, etten halunnut syödä paria kuukautta kauempaa, en tuntenut olevani yhtään oma itseni.
Lopettamisen jälkeen olen taas saanut samoja raivareita, tosin välillä oireet ovat helpompia, välillä vaikeampia, riippuu ihan kuukaudesta.
Miten te muut (ja teidän läheisenne) pärjäätte näiden ongelmien kanssa? Auttaako tähän yhtään mikään?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.