Pakko kysyä...

Mainitsemasi tapaukset ovat erilaisia keskenään.

JC ilmiselvästi tietää valehtelevansa patologisesti suunnilleen kaikesta. Syitä en lähde arvailemaan.

RaamattuOnTotuus elää jonkinlaisen pöhöttyneen omakuvan palvonnassa, jossa hän uskoo olevansa tiukasti oikeassa ja suuri nero, ja mikä tahansa huolimattomasti väärintulkittu ja -ymmärretty lähde tukee hänen mielessään hänen hullunkurisia uskomuksiaan, koska ne pitävät paikkansa (siis hänen kuvitelmansa). "OIen oikeassa; ergo sille täytyy olla todisteita." Hän toisinaan kykenee tajuamaan olleensa väärässä, mutta sitä ei voi koskaan taktisista syistä myöntää. Hyvä asia kannattaa muutaman valheenkin.

Mark5 on syyntakeeton, mitä tulee valehtelemiseen. Hän ei pysty tajuamaan niitä valheiksi vaikka sen kuinka rautalangasta vääntäisi.

Taikka mistä sen tietää. Tämmöinen kuva minulle on tullut.

Nimi_Ja_Merkki kirjoitti:

Mainitsemasi tapaukset ovat erilaisia keskenään.

JC ilmiselvästi tietää valehtelevansa patologisesti suunnilleen kaikesta. Syitä en lähde arvailemaan.

RaamattuOnTotuus elää jonkinlaisen pöhöttyneen omakuvan palvonnassa, jossa hän uskoo olevansa tiukasti oikeassa ja suuri nero, ja mikä tahansa huolimattomasti väärintulkittu ja -ymmärretty lähde tukee hänen mielessään hänen hullunkurisia uskomuksiaan, koska ne pitävät paikkansa (siis hänen kuvitelmansa). "OIen oikeassa; ergo sille täytyy olla todisteita." Hän toisinaan kykenee tajuamaan olleensa väärässä, mutta sitä ei voi koskaan taktisista syistä myöntää. Hyvä asia kannattaa muutaman valheenkin.

Mark5 on syyntakeeton, mitä tulee valehtelemiseen. Hän ei pysty tajuamaan niitä valheiksi vaikka sen kuinka rautalangasta vääntäisi.

Taikka mistä sen tietää. Tämmöinen kuva minulle on tullut.

Lue lisää

Lahkoissa ja muissa fundamentalistien kokoontumisajoissa fakta ja fiktio menevät iloisesti sekaisin. Seurakuntalaiset kasvavat lapsesta aikuiseksi valheiden ja osatotuuksien sekamelskassa. Myöhemmin uskonnollisen jargonin jo sekoitettua aivot ,he eivät hallitse ns akateemista keskustelua .

He uskovat yliluonnoliseen olentoon jolle kaikki on mahdollista. Tämä sallii uskovan keksiä mitä mielikuvituksellisempia asioita , sillä voisivathan ne olla tottakin koska kaikkivaltias. Shakkivertaus lienee paras kuvaamaan keskustelua uskisten kanssa.

Teeseiska kirjoitti:

Lahkoissa ja muissa fundamentalistien kokoontumisajoissa fakta ja fiktio menevät iloisesti sekaisin. Seurakuntalaiset kasvavat lapsesta aikuiseksi valheiden ja osatotuuksien sekamelskassa. Myöhemmin uskonnollisen jargonin jo sekoitettua aivot ,he eivät hallitse ns akateemista keskustelua .

He uskovat yliluonnoliseen olentoon jolle kaikki on mahdollista. Tämä sallii uskovan keksiä mitä mielikuvituksellisempia asioita , sillä voisivathan ne olla tottakin koska kaikkivaltias. Shakkivertaus lienee paras kuvaamaan keskustelua uskisten kanssa.

Lue lisää

Surullista, mutta totta.

Niin....

Jos tieteellisen metodin kaltaisen yksinkertaisen itsestäänselvyyden omaksuakseen tarvitsee (akateemisen) koulutuksen, olisi kaikille parempi jättää se sittenkin hankkimatta.

rehellisesti-sanon kirjoitti:

Jos tieteellisen metodin kaltaisen yksinkertaisen itsestäänselvyyden omaksuakseen tarvitsee (akateemisen) koulutuksen, olisi kaikille parempi jättää se sittenkin hankkimatta.

Lue lisää

Väitteessäsi ei ole mitään järkeä. Ensinnäkin jos tieteellinen metodi olisi niin yksinkertainen itsestäänselvyys, niin sen omaksumiseen ei tarvittaisi akateemista koulutusta. Sen sijaan akateeminen koulutus on muotoutunut sellaiseksi kuin mitä se on, jotta tieteellinen metodi varmasti omaksutaan oikein. Toisaalta siinäkään ei ole järkeä, että vaikka väitteesi tieteellisen metodin yksinkertaisuudesta sinänsä pitäisi paikkansa, ettei sitä kannattaisi hankkia. Tietysti se kannattaa hankkia, koska me tarvitsemme tiedettä. Jos jotkut eivät näkisi vaivaa sen vaatiman ymmärryksen saavuttamiseen, sekoilisimme kaikki jonkun poppamiehen johdolla silpomassa toistemme sukuelimiä ja uhraamalla jotain vaivalla hankittua ruokaa vaikka ukkoselle tai tulivuorelle - mikä on tietysti aivan saatanan typerää.

PS. Tottakai tieteellisen metodin sisällön voi esittää supistetusti, analogioin, yksinkertaistaen ja kaikin tavoin kansanomaistaen, ja monille viesti meneekin näin perille riittävän hyvin, etteivät he ala dunning-krugermaisesti leuhkien pätemään tiedettä vastaan. Kuitenkin sen metodin itsensä käyttö vaatii siitä perehtymistä - kuka vaatii kuinkakin paljon, niin sehän riippuu tietysti yksilön kyvystä omaksua tietoa ja oppia sama määrä eri harjoitusmäärällä jne.

rehellisesti-sanon kirjoitti:

Jos tieteellisen metodin kaltaisen yksinkertaisen itsestäänselvyyden omaksuakseen tarvitsee (akateemisen) koulutuksen, olisi kaikille parempi jättää se sittenkin hankkimatta.

Lue lisää

Erikoinen näkemys. Kerro tuo vaikkapa fyysikoille.

Sanon_paremmin kirjoitti:

Väitteessäsi ei ole mitään järkeä. Ensinnäkin jos tieteellinen metodi olisi niin yksinkertainen itsestäänselvyys, niin sen omaksumiseen ei tarvittaisi akateemista koulutusta. Sen sijaan akateeminen koulutus on muotoutunut sellaiseksi kuin mitä se on, jotta tieteellinen metodi varmasti omaksutaan oikein. Toisaalta siinäkään ei ole järkeä, että vaikka väitteesi tieteellisen metodin yksinkertaisuudesta sinänsä pitäisi paikkansa, ettei sitä kannattaisi hankkia. Tietysti se kannattaa hankkia, koska me tarvitsemme tiedettä. Jos jotkut eivät näkisi vaivaa sen vaatiman ymmärryksen saavuttamiseen, sekoilisimme kaikki jonkun poppamiehen johdolla silpomassa toistemme sukuelimiä ja uhraamalla jotain vaivalla hankittua ruokaa vaikka ukkoselle tai tulivuorelle - mikä on tietysti aivan saatanan typerää.

PS. Tottakai tieteellisen metodin sisällön voi esittää supistetusti, analogioin, yksinkertaistaen ja kaikin tavoin kansanomaistaen, ja monille viesti meneekin näin perille riittävän hyvin, etteivät he ala dunning-krugermaisesti leuhkien pätemään tiedettä vastaan. Kuitenkin sen metodin itsensä käyttö vaatii siitä perehtymistä - kuka vaatii kuinkakin paljon, niin sehän riippuu tietysti yksilön kyvystä omaksua tietoa ja oppia sama määrä eri harjoitusmäärällä jne.

Lue lisää

Meneeköhän hieman metodin kirjaimellinen/oikeaoppinen soveltaminen ja sen keskeinen ymmärtäminen sekaisin.

rati.riti.rallaa kirjoitti:

Meneeköhän hieman metodin kirjaimellinen/oikeaoppinen soveltaminen ja sen keskeinen ymmärtäminen sekaisin.

Ei mene. Sen metodin oppii ymmärtämään parhaiten harjoittelemalla sen oikeaoppista soveltamista, ja silloin on kyse teorian ja käytännön systemaattisesta yhteennivoutumisesta ilman mitään sekaisinmenoa. Kyllä sinä itsekin tiedät, että ihminen yleensä ymmärtää asiat perusteellisimmin silloin, kun hän on saanut sekä lukea ja kuulla että mahdollisuuksien mukaan tekemiseen osallistumalla omaksua jotain asiaa. Älä siis jatka enää typerää saivartelua.

Sanoin_paremmin kirjoitti:

Ei mene. Sen metodin oppii ymmärtämään parhaiten harjoittelemalla sen oikeaoppista soveltamista, ja silloin on kyse teorian ja käytännön systemaattisesta yhteennivoutumisesta ilman mitään sekaisinmenoa. Kyllä sinä itsekin tiedät, että ihminen yleensä ymmärtää asiat perusteellisimmin silloin, kun hän on saanut sekä lukea ja kuulla että mahdollisuuksien mukaan tekemiseen osallistumalla omaksua jotain asiaa. Älä siis jatka enää typerää saivartelua.

Lue lisää

Mitähän ihmettä siinä oikein mesoat vaahto poskella. Itse juurikin sanot:

"Ensinnäkin jos tieteellinen metodi olisi niin yksinkertainen itsestäänselvyys, niin sen omaksumiseen ei tarvittaisi akateemista koulutusta."

"Tottakai tieteellisen metodin sisällön voi esittää supistetusti, analogioin, yksinkertaistaen ja kaikin tavoin kansanomaistaen, ja monille viesti meneekin näin perille riittävän hyvin..."

Koita miettiä kumpaiseen ylemmät kirjoittajat viittasivat ja päätellä palstan otsikosta keihin.

"50% ihmisistä älykkyysosamäärä on alle 100"

Oletettavasti näin on, mutta ei välttämättä.

Otetaan 10 hengen joukko, jonka älykkyysosamäärä on tasan 100.
Heistä yksi on idiootti, jonka ÄO on 70. Kolmen ÄO on 100. Kuuden ÄO on 105.

Tästä joukosta 10% ÄO on alle 100. ;)

riippuu.miten.roikkuu kirjoitti:

"50% ihmisistä älykkyysosamäärä on alle 100"

Oletettavasti näin on, mutta ei välttämättä.

Otetaan 10 hengen joukko, jonka älykkyysosamäärä on tasan 100.
Heistä yksi on idiootti, jonka ÄO on 70. Kolmen ÄO on 100. Kuuden ÄO on 105.

Tästä joukosta 10% ÄO on alle 100. ;)

Lue lisää

https://en.wikipedia.org/wiki/Intelligence_quotient

Tästä kohtaan Current tests. 50% on alle 100 tuloksella.

Tämä perustuu siihen, että kreationisteilta kysytään syytä heidän valehteluunsa.

"Noinko hauras on ateistin maailma, että tarvitsette joukkosuggestiota?"

Onpa huvittava kysymys, mikäli itse edustat kreationismiin nojautuvaa teististä uskonnollisuutta. Nimenomaanhan teidän joukkioissanne sitä joukkosuggestiota suoritetaan! Kyllä tämän tietävät kaikki. Oikeaoppisten yhteenkuuluvuutta lujitetaan rituaaleilla ja muilla tunnelmallisilla tapahtumilla, mantroja hokemalla jne.

Ei tavallisen ateistin elämä välttämättä erityisesti tuollaisesta edes eroa, sillä hän voi altistua samanlaiselle toiminnalle, vaikka se toiminta ei olisi teistisesti tai muutoinkaan uskonnollista luonteeltaan. Ei se silti kerro mitään ateisteista joukkona. Tietysti kaikkia ateisteja yhdistää jumaluskonnottomuus, ja tietysti se voi olla keskinäinen selkääntaputtelun aihe, aivan kuin teisteillä voi olla ja usein onkin se jumalusko.

Akateemisuus liittyy asiaan vain siten, että kyse on tiedettä opiskelleiden paremmasta ymmärryksestä asioita kohtaan. Tieteessä kaikenlainen joukkosuggestio sun muu hurmoshenkinen meininki pyritään systemaattisesti minimoimaan. Siitä on siis kyse, että siinä missä teistit katsovat maailmaa sokean dogmaattisesti uskontonsa silmälasien läpi, niin tieteen tehtävä on tuottaa oikeaa tietoa.

Suotta sinä muutenkaan tätä yrität käsitellä akateemisten ateistien yhteispelinä tapahtuvana pätemisenä, koska akateemiseen yhteisöön kuuluu ateistien lisäksi myös teistejä. Heitä yhdistää siis se akateemisuus ateismista tai teismistä riippumatta, eli he siis ovat kiinnostuneita tieteestä uskomuksistaan tai niiden puuttumisesta huolimatta.

Hihhulit sen sijaan julistavat sokeasti omaa uskoaan, esim. kreationismin muodossa - akateeminen tervejärkisyys on vastalääke tähän, eikä sen omaksumiseksi tarvita mitään akateemisia opintoja tai sellaiseen yhteisöön kuulumista. Riittää, että on utelias mutta kriittinen, niin päätyy etsimään kunnollista tietoa.

Taas jyrillä on vain oma homostelunsa mielessä...