Aviopari teki omistusoikeustestamentin, jonka mukaan toisen kuoltua koko omaisuus menee leskelle. Testamentissa mainitaan myös ainoa täysi-ikäinen jälkeläinen, joka perii kaiken omaisuuden jäljelle jääneen kuoltua. Avioehtoa ei ollut.
Nyt sitten toinen vanhempi kuoli. Vielä ei ole aloitettu perunkirjoitusta, ositusta yms., mitä kaikkea kuoleman jälkeen kuuluukaan tehdä.
Jälkeläinenhän ei joudu tässä vaiheessa maksamaan perintöveroa, jos toimitaan omistusoikeustestamentin mukaan, vaan leski maksaa perintöveroa tässä vaiheessa. Ja leskellä on omat "alennuksensa" perintöveron suhteen.
MUTTA. Eikö tämä omistusoikeustestamentti ole hölmöläisten temppu ko. tapauksessa? Leski joutuu maksamaan perintöveroa enemmän tai vähemmän. (Omakotitalo ja tontti ympärillä, jossa aviopari oli asunut kymmeniä vuosia yhdessä.)
Sittemmin jälkeläinen maksaa koko lystistä täyden, oman perintöveronsa, eikö?
Vaihtoehtonahan olisi ollut verollisesti parempi hallinta- ja käyttöoikeustestamentti, mutta sitä ei nyt sitten älytty tehdä. Leski olisi ollut siinä tapauksessa perintöverovapaa, mutta jälkeläinen maksaisi perintöveroa, mutta "alennukset" olisivat tulleet hänen kohdalleen. Ja leskellä olisi ollut suuret/kaikki oikeudet asuntoon jne. Elintaso olisi säilynyt vähintään yhtä hyvänä kuin aiemminkin.
Nyt kysymys kuuluu: mitä on nyt tehtävissä, että leski ja jälkeläinen maksaisivat mahdollisimman vähän perintöveroa? Leski nyt ja jälkeläinen aikanaan?
Onko verotuksellisesti parempi, että nykyistä (omistusoikeus)testamenttia ei oteta huomioon lainkaan (on vain kotona oleva yksi kappale) ? Vai tuleeko vieläkin suuremmat perintöverot kuvioon, jos toimitaan kuin mitään testamenttia ei olisikaan?
Omistusoikeustestamenttia ei varmaankaan voi enää yksipuolisesti lesken toimesta muuttaa hallinta- ja käyttöoikeustestamentiksi.
Vinkkejä kaivataan! Perintöneuvojalle on tilattu aika, mutta mitä kannattaisi tietää ja miten toimia tässä tilanteessa? Vai ollaanko perintöverollisesti lirissä verrattuna siihen, jos olisi se toisenlainen testamentti? Tai jos mitään testamenttia ei olisi lainkaan.
Nyt sitten toinen vanhempi kuoli. Vielä ei ole aloitettu perunkirjoitusta, ositusta yms., mitä kaikkea kuoleman jälkeen kuuluukaan tehdä.
Jälkeläinenhän ei joudu tässä vaiheessa maksamaan perintöveroa, jos toimitaan omistusoikeustestamentin mukaan, vaan leski maksaa perintöveroa tässä vaiheessa. Ja leskellä on omat "alennuksensa" perintöveron suhteen.
MUTTA. Eikö tämä omistusoikeustestamentti ole hölmöläisten temppu ko. tapauksessa? Leski joutuu maksamaan perintöveroa enemmän tai vähemmän. (Omakotitalo ja tontti ympärillä, jossa aviopari oli asunut kymmeniä vuosia yhdessä.)
Sittemmin jälkeläinen maksaa koko lystistä täyden, oman perintöveronsa, eikö?
Vaihtoehtonahan olisi ollut verollisesti parempi hallinta- ja käyttöoikeustestamentti, mutta sitä ei nyt sitten älytty tehdä. Leski olisi ollut siinä tapauksessa perintöverovapaa, mutta jälkeläinen maksaisi perintöveroa, mutta "alennukset" olisivat tulleet hänen kohdalleen. Ja leskellä olisi ollut suuret/kaikki oikeudet asuntoon jne. Elintaso olisi säilynyt vähintään yhtä hyvänä kuin aiemminkin.
Nyt kysymys kuuluu: mitä on nyt tehtävissä, että leski ja jälkeläinen maksaisivat mahdollisimman vähän perintöveroa? Leski nyt ja jälkeläinen aikanaan?
Onko verotuksellisesti parempi, että nykyistä (omistusoikeus)testamenttia ei oteta huomioon lainkaan (on vain kotona oleva yksi kappale) ? Vai tuleeko vieläkin suuremmat perintöverot kuvioon, jos toimitaan kuin mitään testamenttia ei olisikaan?
Omistusoikeustestamenttia ei varmaankaan voi enää yksipuolisesti lesken toimesta muuttaa hallinta- ja käyttöoikeustestamentiksi.
Vinkkejä kaivataan! Perintöneuvojalle on tilattu aika, mutta mitä kannattaisi tietää ja miten toimia tässä tilanteessa? Vai ollaanko perintöverollisesti lirissä verrattuna siihen, jos olisi se toisenlainen testamentti? Tai jos mitään testamenttia ei olisi lainkaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eioo mitään pulmaa - aviopari on kirjoittanut testamenttiinsa tahtonsa ja sillä sipuli.
Perintöveroista ei ole rintaperillisille suoraan mitään alennuksia, ellei tämä ole alaikäinen - ja jos hän siis perii vanhempansa joko normaalilla tyylillä tai testamentilla tai molemmilla. Alaikäisyysvähennys on 60ke eli vasta 80ke ylittävältä osalta menisi veroa.
Eri asia on sit, että esim. lesken hallintaoikeudella saa perillisen perintöveroa hieman helpotettua, mutta tällöinhän perillinen saa sit enempi perintöäkin vs. jos/kun leski perii kaiken omistukseensa...
Puolisovähennys on 90ke eli puolisolta perintöveroa menee vasta 110ke ylittävältä osuudelta. Aluksi puolisoiden omaisuudet kuitenkin lasketaan yhteen, jaetaan kahdellla ja suoritetaan leskelle päin tasinko (mikäli tämä oli köyhempi puolisko), mikä ei ole perintöä, vaan veroton omaisuuden tasaus.
Riippuu vähän jaettavana olevan omaisuuden määrästä, millainen jako on milloinkin edullisin mut tässä tapauksessa tod.näk. edullisinta ois ollut, jos sekä leski, että rintaperillinen perisi jotakin jollain jakosuhteella...
Nyt minulla ei ole kotona kirjoja, enkä jaksa näin perjantai-iltana tarkistaa ennakkopäätöksiä, mutta mielestäni aloittaja on oikeassa siitä, että verollisesti järkevämpää on, että lapsi maksaa nyt perintöveroa yhden vanhemman "puolikkaasta" hallintaoikeusvähennyksineen ja sitten myöhemmin perintöveroa erikseen toisen vanhemman jälkeen - perintövero kun on progressiivinen.
Homma hoituu helpoten niin, että leski luopuu osittain testamentista ja tyytyy hallinta- ja käyttöoikeuteen. Tällöin saadaan aloittajan haluama verotuksellisesti järkevä lopputulos.
Kannattaa silti ehkä miettiä, että pitäisikö lesken ottaa vaikka koti omaan omistukseensa - sitten hänen on helpompi myydä se ja muuttaa toisen asuntoon kunnon heiketessä.
Onko leski ja ainoa perillinen hyvissä väleissä? Siitähän paljon riippuu käytännössä.
Kiitos tähän mennessä vastanneille! Alkaa pala palalta hahmottua, mitä kaikkea on hyvä tietää, ettei ole ihan uuno perintöneuvojalle mennessä!
Leski ja perillinen ovat hyvissä väleissä ja toiveena on, että leski asuu kuolemaansa saakka tässä omakotitalossa. Apuja on käytettävissä, jos kunto heikkenee.
Omistusoikeustestamenttiako voi siis tulkita niinkin, että se on käytännössä kuin hallinta- ja käyttöoikeustestamentti? Ja perillinen saa niin perintöveroverohelpotuksia siitä syystä?
"Omistusoikeustestamenttiako voi siis tulkita niinkin, että se on käytännössä kuin hallinta- ja käyttöoikeustestamentti? Ja perillinen saa niin perintöveroverohelpotuksia siitä syystä?"
Ei, siitä ei ole kysymys, vaan siitä että lesken tulisi luopua osittain testamentista. Ei siis ole kysymys mistään tulkinnasta.
"Nyt kysymys kuuluu: mitä on nyt tehtävissä, että leski ja jälkeläinen maksaisivat mahdollisimman vähän perintöveroa? Leski nyt ja jälkeläinen aikanaan?"
Noin nimenomaan ei ole tehtävissä. (Jos mitään ei tehtäisi, verot menisivät juuri noin. Progressio nostaisi kokonaisveroa.)
Kun leski ottaa puolisonsa testamentin vastaan hallintaoikeustestamenttina, omistusoikeus perittävältä (osituksen jälkeen) jäävään jäämistöön menee perilliselle, joka maksaa siitä perintöveron. Veroa huojentaa lesken elinaikaisen hallintaoikeuden muodostama rasite. (PerVL 10.2 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378#L2P10) Hallintaoikeudesta ei veroa peritä.
Leskenkin kuoltua perillinen perii lesken jäämistön ja maksaa (vain) siitä perintöveron.