Voisiko joku kertoa miksi yhteystietojaan pitää jakaa merille ja järville, vaikka ne on jo annettu lupia ostaessa. Eikö nää puupäät osaa kierrättää niitä tarkastajille nykyisellä tietotekniikalla. Taitais olla tietosuojavaltuutetulla sanomista!
Yhteystiedot pyydyksiin
kotitarvekala
3266
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pyydysten merkinnät on ihan lainsäädännössä esitetty vaatimus, löydät tietoja tarkoista vaatimuksista esim. ELY- keskuksen sivuilta. Tulitko ajatelleeksi, ettei se tarkastaja ilman niitä merkintöjä tiedä kenen vehkeitä se katsoo? Tarkastajalla on myös oikeus nostaa vastoin määräyksiä lasketut pyydykset pois. Jotta omistajalla olisi mahdollisuus saada pyydyksensä takaisin, se voi tapahtua vain kun omistaja tiedetään. Tarkastajahan voi päätyä katsomaan pyydyksiä vaikka kolmannen osapuolen, esim. kalaveden omistajan pyynnöstä, ei tarkastajan tehtävä rajoitu siihen, että hän kiertelisi tarkastamassa juuri silloin paikalla ja kalastamassa olevien papereita ja lupia.
Jos olet laittanut esim. verkkosi veteen ilman kalaveden omistajan lupaa, pahimmoillaan voi käydä niin, että vesialueen omistaja on kutsunut tarkastajan paikalle, ja hän on nostanut verkot ja vienyt ne kuten laki vaatii, lähimmälle poliisilaitokselle ja sieltä niistä tehdään asianmukainen kuulutus ja jotta ne eivät päädy huutokaupattavaksi tai arvottomiksi katsottuna vain poistettaviksi, sinun on ne sieltä käytävä tietyn ajan kuluessa lunastamassa. Näinkin aina välillä käy!
Pahuksen kalliiksi tuollainen järjestelmä luonteineen ja ylläpitoineen tulisi. Kyseessähän pyydyskalastuksen osalta ovat paikalliset kalastuskunnan luvat, joita myydään siellä täällä pikkuliikkeissä. Tällöin myös kalastuksen valvojilla tulisi myös olla laitteet (käytännössä siis puhelinetu toimen puolesta), joilla vesillä pääsee hakemaan tietoja. Eivät ne kalastuskuntien budjetit kovin suuria ole ja järjestelmä söisi siitä merkittävän osan, joka olisi pois kalasvesien hoidosta.
Kalastuskunnat ovat hoitokuntia jotka vastaavat yhteisvesialueista. Ne koostuvat siis ko. vesialueiden omistajista. Kalastuskuntaan kuuluu jokainen jolla on osuus yhteisiin vesialueisiin. Kalastuskuntaan ei erikseen liitytä, vaan osakkaaksi tullaan automaattisesti aina, kun joku tulee perinnön tai kaupanteon kautta omistajaksi maakiinteistölle, johon ennestään on kuulunut osuus yhteisiin vesialueisiin.
Kalastuskunnat eivät voi myöntää mitään lupia muiden vesialueille. Muita vesialueita ovat yksityisten ja valtion omistamat vesialueet. Pinta- alallisesti suurimmat ovat valtionvedet, ne kun kiertävät koko rannikon ulottuen ulkorajoillaan kansainvälisiin vesiin asti. Valtionvesiä on myös ulkosaaristoissa sekä suurimmilla sisävesistöillä.
Valtionvesissä kalastukseen ei tarvita vedenomistajan lupaa, vaaditaan vain kalastonhoitomaksun suorittaminen ja muuten määräysten, mahdollisten rajoitusten ym. noudattamista. Muualla vedenomistajan lupa vaaditaan. Paikoin omistajat ovat neuvotelleet ja sopineet yleensä erityisesti viehekalastusta varten isompia yhtenäisiä vesialueita ja niille saatavia lupia. Juuri näitä usein myydään kyläkaupoissa tms.
Yksityisten omistamille vesialueille, poisluettuina em. mahdolliset erikseen sovitut lupa- alueet ja onki- pilkki- ja litkapyynti, tarvitaan aina kalaveden omistajan lupa. Saaristoissamme on runsaasti myös näitä yksityisomisteisia vesiä, usein ne ovat isojen maatilojen tai suorastaan kartanoiden omistuksia.
Esim. 1:20000- sarjan peruskartoissa on ainakin isompien vesialueiden osalta yritetty laittaa omistajien rekisterinumeroita ja juuri kalastuskuntien hallinnoimien alueiden päälle merkintöjä yht., eli yhteinen. Paikoin noista voi löytää myös tekstin "valtion", eli kyse on silloin valtionvesistä!