Tämmöistä rupesin tässä miettimään. Olen siis 16v nuori miehenalku ja koen vetoa miehiin ja olen ihastunut lähinnä poikiin, elämäni aikana minulla on ollut vain pari tyttöihastusta. Näitä tunteita on ollut koko ikäni ja joskus 14v aloin miettimään olenko homo.
Mietin kuitenkin, että ihastumiseen tarvitaan aina se vetovoima. Nuoret pojat leikkivät lähinnä keskenään jolloin vastakkainen sukupuoli näyttäytyy viehättävänä, mystisenä ja jännittävänä asiana, mikä aiheuttaa vetovoiman. Itse olen pienestä pitäen ollut vähän syrjäytyneenä kaveriporukoista eikä minulla ole koko ikäni aikana ollut juurikaan samanikäisiä ystäviä. Näin minulla puuttuu kosketus "miesten maailmaan" ja mietin, että tämä kaikki on varmaan saanut aikaan kieroutuneen "vetovoiman" kehittymisen toisia poikia kohtaan.
Nyt olen menossa lukioon toiselle puolelle kaupunkia (asun pk seudulla), joten minulla on mahdollisuus saada ystäviä ja sitä kautta kosketusta "miesten maailmaan". Ehkä sitten pääsen myös eroon poikaihastuksista. Haluan kuitenkin joskus vaimon ja lapsia jne.
Kellään mitään ideoita tai ajatuksia tähän?
Mietin kuitenkin, että ihastumiseen tarvitaan aina se vetovoima. Nuoret pojat leikkivät lähinnä keskenään jolloin vastakkainen sukupuoli näyttäytyy viehättävänä, mystisenä ja jännittävänä asiana, mikä aiheuttaa vetovoiman. Itse olen pienestä pitäen ollut vähän syrjäytyneenä kaveriporukoista eikä minulla ole koko ikäni aikana ollut juurikaan samanikäisiä ystäviä. Näin minulla puuttuu kosketus "miesten maailmaan" ja mietin, että tämä kaikki on varmaan saanut aikaan kieroutuneen "vetovoiman" kehittymisen toisia poikia kohtaan.
Nyt olen menossa lukioon toiselle puolelle kaupunkia (asun pk seudulla), joten minulla on mahdollisuus saada ystäviä ja sitä kautta kosketusta "miesten maailmaan". Ehkä sitten pääsen myös eroon poikaihastuksista. Haluan kuitenkin joskus vaimon ja lapsia jne.
Kellään mitään ideoita tai ajatuksia tähän?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Mä taas puolestani mietin miksi ihmiset eivät voi hyväksyä tunteitaan sellaisinaan, kun ne ovat. Tässäkin tapauksessa kuultaa suorastaan pienoinen paniikki homoutta kohtaan. Mites sitten, jos ne ihastukset ei lopukkaan? Tai käykin niin, että kokee ihastuksia molempiin suuntiin? TAI pahempaa; et ikinä rakastu naiseen ja saa sitä perhettä?
Mä oon ikäni ollut kosketuksissa ns "miehiseen maailmaan" ja homo olen silti. Ei naisissa ole koskaan ollut mitään mystistä tai saati jännittävää. Tuo sun ajattelus on verrannollinen huonoon isäsuhteeseen ja liian hyvään äitisuhteeseen, joka aikalailla lienee roskaa kanssa. Jostain kumman syystä niitä homoja on, vaikka asioita väännellään ja käännellään koko ajan. Sitä on ja tulee olemaan, vaikka siitä oltaisiin mitä mieltä. Syitähän saa toki miettiä, mutta mikä eteen kun se vastakkainen sukupuoli ei kiinnosta, vaikka kuinka siitä jauhettaisiin? Mitään "kieroutunutta" siinä ei ole, vaikka niin väitätkin. Kieroutunutta tosta sun hommasta tekee sen, että edes ajattelet noin. Anna itsellesi aikaa ja anna sen näyttää mitä todella olet. Vittuako 16v. tollasista edes vielä stressaa?
Tuo kaverien puute ei johdu sun seksuaalisuudestasi, vaan joko a) olet antisosiaalinen ihminen, b) olet aina pelännyt, että sun erilaisuutesi huomataan tai c) et ole tuntenut vetoa siihen "miehiseen maailmaan" millään tavalla. Voi toki olla kyse kaikista kohdista, mutta veikkaan, että b tai c sopii suhun parhaiten. Varsinkin, kun teininä alkaa tulemaan ajatus homoudesta, niin sitä ei välttämättä halua mitenkään kenenkään tietoon. Sitä joko vetäytyy omiin oloihin tai vitsailee. Itelläni oli selviytymiskeinona homojen mollaus ja se vitsaileminen. Eihän sitä voinu kavereille kertoa, että on homo. Yks kaveri kerran sanoki, et "toivottavasti jätkällä ei oo siitä puhe mistä puute". Jälkiviisaana voin todeta, että olisi vaan näppärämmin päässyt eroon epäaidoista ystävistä jos olisi ollut avoin. Ei olisi tarvinnut hengailla sellaisten kanssa, jotka eivät aidosti meikää hyväksynyt. Mutta toi teini-ikä on herkkää aikaa. Ei siinä todellakaan halua erottua muista siinä pelossa, että joutuu kiusauksen uhriksi ja menettää kaverinsa.
En voi muuta neuvoa antaa, kun sen että ole itsellesi rehellinen. Jos naiset alkaa kiinnostamaan, niin fine. Mutta ole armollinen itsellesi, jos niin ei käykkään. Pakottamalla ei hyvä tule, se on varma.
Nii no aina kyl itekki miettiny et moni homo sanoo tai kertoo että on ollut kiusattu tai syrjitty joskus itekki miettiny että siitäkö se johtuu mutta epäilen kylä vahvasti että ei
Mitä kieroutunutta siinä edes on, että ihastuu samaa sukupuolta olevaan ihmiseen? Ihmiset itse ovat aiheuttaneet sellaisen ajatusmaailman, missä homous ei olisi hyväksyttävää. Mikään asia ei vaikuta homouteen syntymän jälkeen, joten jos ihastut vain poikiin myönnä itsellesi, että olet homo. Muuten vain tuhlaat aikaasi. Anna tunteiden viedä äläkä mieti mitään syitä homoudelle.
Itekkin mietin joskus samaa ennen mulla ei ollu paljon kaverieta ja mun nykyiset kaverit on suurimmaksi osaksi tyttöjä joten tunnenko sen takia vetoa poikia kohti, mutta on mulla ollu tyttö ihastuksiaki tosin niitä tulee harvoin. En kuitenkaan usko että homous johtuu juuri tästä siihenhän voi olla monia syitä tai sitten vain on homo
Olen sitä mieltä, että syrjäytyneelle pojalle tai tytölle voi helpostikin tulla ihastuksen tunteita samaa sukupuolta olevaa kohtaan, koska kyllä heterotkin kuitenkin kaipaavat jonkinlaista fyysistä kosketusta ja yhtenäisyyden tunnetta samaa sukupuolta olevan kanssa. Tällaisen tarve yleensä täyttyy hengaillessa kaveriporukoissa, mutta kaverien puuttuessa ei saa fyysistä tai muutakaan kontaktia riittävästi.
Sinun tapauksessasi sanoisin, että homoutesi (tai mahdollisesti biseksuaalisuutesi) riippuu täysin siitä mitä tunnet. Onko kyse vain ihastuksista vai kiinnostaako jätkät romanttisesti ja seksuaalisesti myös?
Kyllä kiinnostavat sekä romanttisesti että seksuaalisesti, mutta romanttinen kiinnostus lienee pohjimmiltaan vain ystävyyden kaipuuta, joka on kieroutunut. Seksuaalinen kiinnostus taas johtunee siitä, että katson homopornoa ja olen jäänyt siihen vähän koukkuun. Täytyis vaan pakottaa itsensä katsomaan jotai lesbopornoa ja kattoo josko auttais
Kuten jo aiemmassa viestissä sanottiin, ei homoudessa missään muodossaan ole mitään "kieroutunutta". Romanttinen kiinnostus on eri asia kuin platonisen ystävyyden kaipuu. Eroottinen =/= romanttinen =/= seksuaalinen. Lisäksi myös se seikka, että kumppanit yleensä nyt vain ovat myös hyviä ystäviä toisilleen. Ei suhteessa olla vain jotta päästään sänkyyn, kyllä se suurelta osin on nimenomaan syvää ystävyyttä, yhteistä eloa.
Ei ole kieroutunutta olla homo, bi tai hetero. On olemassa monia yksinäisiä nuoria, ja silti osa heistä kokee olevansa heteroita, osa homoja, osa biseksuaaleja. Joten yksinäisyys ei tuohon oikein sovi selitykseksi. Toivotan sinulle kaikkea hyvää ja rohkeutta itsesi löytämiseen.
Pornon katsomista kannattaa välttää. Jos sinusta tuntuu, että tytön kanssa seurustelu voi onnistua, niin anna sille mahdollisuus ja jos se ei tunnu oikealta, niin kokeile sitten kundin kanssa seurustelua.
Sinun ikäisenä itsekin ihastuin sekä poikiin ja tyttöihin. Edelleenkin ihastun molempiin, mutta vain miesten kanssa kiinnostaa seurustella. Naisten kanssa seurustelu houkuttaa välillä, koska tunnen, että minulla on enemmän yhteistä heidän kanssaan, mutta kuitenkin vain harvoin tunnen heihin mitään romanttista tai seksuaalista vetoa. Miehinkään en kovin usein tunne vetoa, mutta jos heihin ihastun, niin se tunne on vahva ja voi kestää kuukausia tai vuosiakin.
Toivottavasti saat lukiossa hyviä kundikavereita, joiden kanssa voit hengailla ja saat varmuutta omiin tunteisiisi. Itselleni lukiossa selvisi, että pojat kiinnostavat enemmän, mutta sinä olet sinä. Etene omaan tahtiisi ja toimi sen mukaan, mikä tuntuu luontevalta.
Lisäksi vielä kannattaa jättää sen homopornon ja muunkin pornon katsominen vähemmälle, koska se vain sekoittaa sun ajatuksia enemmän.
Ite oon aina hengannut poikien kanssa eikä ole ollut mitään yksinäisyyttä tai syrjimistä mutta silti ihan homo olen joten tuskin johtuu kavereista hirveesti.
Ja mites on isäsuhteen laita?
Siis kuinka vanhanaikainen ihminen täytyy olla, että ajattelee ihmissuhteilla olevan vaikutusta homouteen? Minkälaiset suhteet vanhempiin ovat sitten heteroilla?
Yleisesti ottaen jos pojalla on huono suhde isäänsä, niin hän kapinoi teininä miehekästä isäänsä vastaan esimerkiksi ostamalla sinisen skootterin (sininen koska se on poikien väri vaikka skootteri onkin tytöille) ja kuvitellen olevansa perheensä tyttölapsi. Tämä on universaali teema kaikilla pojilla jotka ovat kasvaneet tyttöjen maailmassa ja omaavat nuoresta lähtien ladyn käytöstavat.
Ei millään pahalla, mutta kyllä tästä ketjusta tosiaan huomaa, ettei teillä ole kavereita tai ihmissuhteita ylipäänsä.
Some vääristää ajattelun ja luo kaikenlaisia ennakkoasenteita ja -luuloja, millainen sun "pitää" olla. Voit vaikka keskustella satojen mielipiteitään laukovien ihmisten kanssa netissä homoudesta, mutta yhdenkään kanssa et ole sen paremmin kaveri tai ystävä tai koskaan edes homoile.
Et sinä koskaan mene näiden kanssa romanttiselle illalliselle, leffaan, ulos kävelemään yötaivasta ihastelemaan tai vaikka ongelle.
Tai jos menet, niin toisella on tabletti nenän edessä, josta katsoo homopornoa tai keskustelee koko ajan livenä "kavereiden" kaa somessa siitä, miten pieni penis sulla on ja kannattaisko sun kanssa alkaa seukkaan, kun sä oot vähän niinku liikaa homon oloinen tai sulla on kengännauha auki.
Siksi, kun tarkemmin mietit asiaa, niin kavereiden puuttumisesta ei kannata olla ollenkaan huolissaan : ) Homo voit olla siitä huolimatta ja omanlaisesi ihminen, eikä kaikille voikaan kelvata tai kaikkia miellyttää, et homona, etkä ihmisenä. Kunhan tulet itsesi kanssa toimeen ja olet ystävä ja kaveri edes itsellesi, niin sieltä sisäisestä mielenrauhasta se suvaitsevaisuus muihinkin kumpuaa. Ja senkin löydät itsestäsi joskus vasta, kun otat aikaa siihen, vaikka sitten ihan totaalisen yksinäisyyden kautta.
Jos todelliset reaalielämän ihmissuhteet ja ystävät kokonaan puuttuvat, niin ehkä huolta sitten ennemminkin. Netin "ystävät" ja "kaverit" eivät todennäköisesti koskaan muutu lihaksi ja vereksi, koska homo löytää AINA tekosyyn olla tulematta paikalle tai hakee sinusta jotain vikoja, minkä takia ei ala seukata sun kanssa tai jos annat hänelle pakit, alkaa mustasukkaisuusskitsoilemaan sinulle. Tai vaikka hakee sulle bannit ;DDD
Itse olen aina ollut joksenkin suosittu kaveri piireissä jossa olen liikkunut ja porukoissa on aina ollut tyttöja ja poikia. Toki olen myös joskus ollut tyttöjen tai pelkästään poikien kanssa. Tietääkseni homous on jo lapsella syntyessään ja olen ylpeä siitä mitä olen. (Tykkään siis jätkistä) Hyväksykää ittenne sellasena kun ootte!!! Keskustelun aloittaja saatta myös olla bi-seksuaali jos kokee vetoa molempiin sukupuoliin.
Samaa mieltä! Lapsi on jo äidin mahassa homo, joten miksi sille pitäisi löytää joku syy? Olen itsekin täysin ylpeä siitä, että olen homo. En haluaisi edes olla hetero.
Varmaan voi. Playboy- komeus ja naiseus näkyy. Kepulisuomessa kun ei saa olla, vaan tilataan ulkomailta.
Itse näkisin, että AP saattaa hyvinkin olla oikeassa, koska normaali nuori mies, jolla on kavereita, EI VAAN VOI tuntea seksuaalista vetoa heihin. Se tuntuisi samalta kuin että tuntisi vetoa omaan veljeen. AP:n kannattaa siis tosissaan yrittää saada niitä kavereita. Yksi tärkeä tekijä on runkkaaminen ja porno: runkkaako AP useinkin, mahdollisesti homopornolle? Jos fantasioit miehistä runkkaamisen aikana, suosittelen lopettamaan koko runkkaamisen vähintään jouluun asti. Sitten voi jo varovasti kokeilla lesbopornon kanssa.
Onko sitä niin vaikea ymmärtää, et ei omaan seksuaalisuuteen voi vaikuttaa. Hetero ei tunne vetoa toisiin poikiin, koska on hetero. Homo ei tunne vetoa tyttöhin, koska on homo. Pornon liikakatselu ei nyt muutenkaan ole hyväksi, mutta ei se vaikuta seksuaaliseen suuntautumiseen. Ainut asia mitä voi tehdä, on vain yrittää hyväksyä se oma homous. Ja mitä puhuit "normaalista nuoresta miehestä"; jos on homo niin kyllä silloin tuntee vetoa muihin miehiin, eikä siinä ole mitään epänormaalia.
Ei, kun se tuntuisi SINUSTA siltä kuin tuntisi vetoa veljeen. Samalla logiikalla homosta tuntuisi siltä kuin tuntisi vetoa siskoon... Ja väitätkö, ettei yhdelläkään homolla ole miespuolisia ystäviä?
Millä logiikalla sekoitat sisaruksia tähän? Ei heteromiehetkään yleensä tunne vetoa siskoonsa niin kuin ei homo veljeensä. En väitä sitä etteikö homolla olisi miespuolisia yhtäviä. Esim. lesboilla voi ihan yhtä hyvin olla naispuolisia ystäviä, niin kuin heteromiehelläkin. Se ei tarkoita silti sitä että tunnet vetoa jokaiseen ystävääsi.
Naapuri kääntyi reilu 30 vuotiaana homoksi ja sen elämä alkoi mennä pikkuhiljaa päin persettä (homokielellä sanottuna). Leasing auto vaihtui Saksasta tuotuun vanhaan romuun ja asuntoakin on yritetty myydä jo pitkään. Tällä hetkellä yritetään korjata kulissia.......
Ja mikäs pelotteluyritys tämä tällainen on? Haluatko kuulla, kuinka monella heterolla tiedän elämän menneen päin vittua?
Homous johtuu kavereiden puutteesta silloin, jos ne "heterot" vinkuvat sulle puutettaan ja annat heille säälistä munaa tai peppua.
Heh, nyt tämän keskustelun aloittamisesta on noin vuosi. Eipä asiaan ole erityisemmin selkeyttä tullut, en tapaa lukio kavereita hirveän usein vapaa-ajalla ja nytkin meidän luokalla on yks tosi söpö jäbä johon olen ihastunut. Naisten kanssa en oo ollut oikeastaan melkeinpä missään tekemisisssä, nyt tosin pitäisi yrittää saada pari vanhojen tansseihin.
Kaiken lisäksi monilla on luultavasti epäilyksiä, että olisin homo, koska oon mennyt muutamiin kemuihin ja kännissä on tullut pieniä lipsahduksia. Ei hyvä. No, täytyy yrittää olla syksyllä enemmän naisten kanssa tekemisissä, ehkä sitten saan tyttöystävän ja unohdan homoiluy.
Ei varmasti, jos ei oo kavereita miten silloin voisi toteuttaa suuntauneisuuttaan, siis seksiä tuntemattomien kanssa?
Minulla alkoi seksikokemukset kavereiden kanssa.