Vaikka mennyttä kesää ei oikein kesäksi voi kutsua, niin toivotaan, että syksy olisi lämmin ja kuulas.
Syksy on monelle surun ja ikävän aikaa, syksyn pimenevät illat, vesisateet ja aamukuura.
Kesä on usein kiireistä aikaa, mennään ja tohotetaan monessa eri paikassa, ettei aika meinaa riittää kaikkeen ja suunnitelmia on aivan liian paljon.
Syksy sensijaan, syksy nerkitsee myös rauhoittumista ja lupaa käpertyä nurkkaan, kun ulkona on pimeää ja sisällä asunnossa voi sytyttää kynttilöitä luomaan tunnelmaa ja lämpöä.
Syksyllä myös seurakunnassa alkaa toiminta vilkastumaan ja moni seurakuntalainen kesän jälkeen odottaa, että pääsee seurakunnan tilaisuuksiin ja tapaamaan tuttavia, joita ei ole kesän aikana kenties nähnyt.
Syksyllä alkavat myös monet harrastus piirit syyskuussa kansalaisopiston runsas kurssitarjonta.
Ne ovat syksyn valonpilkkuja ja vaihe kohti tulevaa kevättä, joka koittaa nopeammin, kuin arvaammekaan. Sitten alkaa myös joulun odotus jossakin vaiheessa piankin.
Minulle syksy on rauhoittumisen aikaa, varsinkin rauhassa saakin olla, kun yksinäisenä elellään, eipä ole ketään neitokaista elämään tupsahtanut, eikä taida tupsahtaa enää, kun ikää alkaa olemaan epätoisoiset 47 vuotta elokuussa.
Syksyn koittaessa on mukava käpertyä kodin rauhaan, ehkä pienessä kotistudiossa säveltää jotain tunnelmallista biisiä syysillan pimentyessä.
On myös mukava syventyä toiseen luovaan harrastukseen kuvataiteeseen, piirtää ja maalata öljyväreilä.
Varsikin naisen muotokuvan maalaamisessa/piirtämisessä on jotain sellaista syvällisen tunteellista, mitä nyt ei sanoin voi kuvailla, mutta jokin siinä viehättää naisen kasvoissa.
Olen realistinen, mutta tavoitteeni on tulla hyper realistiseksi taiteen suhteen.
Tiffanylasitöitä on myös mukava väkertää. Värillinen lasi on vaan niin kaunista.
Varsikin pimeneviin iltoihin sopivat pienet tiftanylasi valaisimet, jotka luovat tunnelmaa ja ovat erittäin kauniita.
Vapaus tehdä ja luoda kauniita valaisimia ja lasiesineitä ovat rajattomat, vain mielikuvitus on rajana.
Lasityössä saa suurta iloa ja tyydytystä, kun on siinä vaiheessa, kun lasityötä alkaa tinaamaan kasaan ja näkee viimein valmiin lasityön, johon on aikaa käyttänyt kymmeniä tunteja.
Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä tunnetta, mitä valmis lasityö tekijällee antaa.
Syksy on monelle surun ja ikävän aikaa, syksyn pimenevät illat, vesisateet ja aamukuura.
Kesä on usein kiireistä aikaa, mennään ja tohotetaan monessa eri paikassa, ettei aika meinaa riittää kaikkeen ja suunnitelmia on aivan liian paljon.
Syksy sensijaan, syksy nerkitsee myös rauhoittumista ja lupaa käpertyä nurkkaan, kun ulkona on pimeää ja sisällä asunnossa voi sytyttää kynttilöitä luomaan tunnelmaa ja lämpöä.
Syksyllä myös seurakunnassa alkaa toiminta vilkastumaan ja moni seurakuntalainen kesän jälkeen odottaa, että pääsee seurakunnan tilaisuuksiin ja tapaamaan tuttavia, joita ei ole kesän aikana kenties nähnyt.
Syksyllä alkavat myös monet harrastus piirit syyskuussa kansalaisopiston runsas kurssitarjonta.
Ne ovat syksyn valonpilkkuja ja vaihe kohti tulevaa kevättä, joka koittaa nopeammin, kuin arvaammekaan. Sitten alkaa myös joulun odotus jossakin vaiheessa piankin.
Minulle syksy on rauhoittumisen aikaa, varsinkin rauhassa saakin olla, kun yksinäisenä elellään, eipä ole ketään neitokaista elämään tupsahtanut, eikä taida tupsahtaa enää, kun ikää alkaa olemaan epätoisoiset 47 vuotta elokuussa.
Syksyn koittaessa on mukava käpertyä kodin rauhaan, ehkä pienessä kotistudiossa säveltää jotain tunnelmallista biisiä syysillan pimentyessä.
On myös mukava syventyä toiseen luovaan harrastukseen kuvataiteeseen, piirtää ja maalata öljyväreilä.
Varsikin naisen muotokuvan maalaamisessa/piirtämisessä on jotain sellaista syvällisen tunteellista, mitä nyt ei sanoin voi kuvailla, mutta jokin siinä viehättää naisen kasvoissa.
Olen realistinen, mutta tavoitteeni on tulla hyper realistiseksi taiteen suhteen.
Tiffanylasitöitä on myös mukava väkertää. Värillinen lasi on vaan niin kaunista.
Varsikin pimeneviin iltoihin sopivat pienet tiftanylasi valaisimet, jotka luovat tunnelmaa ja ovat erittäin kauniita.
Vapaus tehdä ja luoda kauniita valaisimia ja lasiesineitä ovat rajattomat, vain mielikuvitus on rajana.
Lasityössä saa suurta iloa ja tyydytystä, kun on siinä vaiheessa, kun lasityötä alkaa tinaamaan kasaan ja näkee viimein valmiin lasityön, johon on aikaa käyttänyt kymmeniä tunteja.
Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä tunnetta, mitä valmis lasityö tekijällee antaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Alkuperäisestä kirjoituksesta unohtui, että tietenkin syksyyn kuuluu retket marjametsään ja sienimetsään.
Syksyllä on myös mukava keskittyä leipomaan kaikenlaista hyvää ja valmistamaan myös ruokaa, kokeilla jotain uutta ja eksoottista.
Ruoka tuo kuitenkin lohdullisuutta pimeään syksyyn.
Kun ikää tulee lisää, niin huomaan että aika juoksee sellaisella vauhdilla, ettei perässä tahdo pysyä. Vasta oli joulu, pääsiäinen, vappu, juhannus, nyt on jo elokuun alku, pian on pyhäinpäivä ja sitten taas joulu. Sanotaan, että pitäisi tarttua hetkeen, mutta miten niistä saa kiinni, aika on kuin märkä saippuanpala öljytyissä käsissä, ei siitä saa otetta.
Saman olen huomannut ja moni samanikäinen ja vanhempikin ovat samaa mieltä, että aika menee yhä vaan nopeammin, mitä vanhemmaksi tulee.
Muistan, kun nuorempana alle 20 vuotiaana kesätkin tuntuivat niin pitkiltä, että sitä ihmetteli, että eikö tämä kesä lopu koskaan.
Siihen aikaan olin kesätöissä puutarhalla ja työ viikot tuntuivat kestävän todella kauan.
Nykyään viikkokin menee niin nopeasti, että sitä havahtuu siihen, että taasko on siivouspäivä, kun tuntuu, että juuri äsken siivosin, vaikka siitä on viikko aikaa.
Silloin nuorempana viikonloppu meni kyllä nopeasti, kun oli kesätöissä.
Pitäisi tosiaan elää hetkessä, eikä odottaen kalenterin mukaan eli kun alkuvuodesta lähdetään, niin aletaan odottamaan Pääsiäistä, sen jälkeen Vappua, sen jälkeen Juhannusta, sen jälkeen Venetsialaisia, sen jälkeen Itsenäisyyspäivää, sen jälkeen Adventtia ja lopuksi Joulua.
Väliin mahtuu Kevätmarkkinaa, Eurooppalaista ruokatoria, Kalamarkkinaa, Kaupan ja kulttuurin yötä, Syysmarkkinaa ym.
Juhannustakin odotettiin ja nyt on juhannus kaukana takanapäin.
On se päiväkin nykyään niin lyhyt, ettei meinaa oikein mitään ehtiä tekemään.