yleensäkin leikki ikästen kanssa?eli kun on ohitettu vauvaikä,mitä puuhailette?monasti päivä tuntuu aika pitkältä?
mitä teette lastenne kanssa?
äiti kotona
12934
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kun olin kotona 4-vuotiaan kanssa oli päiväohjelma suunnilleen seuraava:
*Herätys 8-9.00
*Aamupala
*Ulos leikkimään
*välipala/lounas
*rauhoittuminen = luetaan sängyllä satu, joskus jopa päiväunet
*puuhastelua keittiössä = valmistetaan ruoka, kun isi tulee kotiin
*ruoka
*lasten ohjelmat telkkarista
*yhteistä "oleskelua"
*iltapesu ja nukkumaan 21.00
Nyt kun poika on isompi (6v) ja on päivät päiväkodissa on yhteistä aikaa vain iltaisin. Silloin meillä pelataan lautapelejä, luetaan ja katsellaan telkkaria. Play Stationia saa käyttää vain viikonloppuisin ja muina "vapaa päivinä".
Kokeilkaa vesiväreillä maalaamista, muovailuvahoja, piirtämistä, kerätkää ulkoa askartelutarvikkeita...
Riippuu tietysti lapsen iästä ja asutteko maalla vai kaupungissa, mitä voi keksiä. Käyttekö kirjastossa, taidenäyttelyissä (lapsille sopivissa),konserteissa tai muissa kultturi"hömpötyksissä", mutta sitten vain lapsen iän mukaisesti - ei saa väsähtää ! Kirjastosta voi lainata myös kuuntelukasetteja ja CD-romppuja.
Kotona voi laittaa mielikuvituksen jylläämään; peittoja ja pari tuolia= maja on valmis, mehu ja keksi evääksi, päivän kohokohta. Palapelejä ja muita pelejä saa kirppareilta edullisesti. Muovailuvaha on hyvä keksintö, lehdestä voi leikellä kuvia ja liimailla. Pienelläkin pihalla voi kesällä pulata vedellä, vain pesuvati, pari lelua ja tiskiharja riittää. Ei kannata olla turhan nipottaja sotkusta, yhdessä voi siivota, lapset nauttivat siitäkin ! Kannattaa muistaa, että jos leikkii lapsen kanssa muutaman hetken aktiivisesti, niin lapsi leikkii myös yksinään ja aikuisellekin jää aikaan hengähtää. "joo joo, ihan kohta tulen"-aikuinen joutuu kuuntlemaan lapsen kärttämistä koko päivän.
Lasten kanssa voi tehdä mitä tahansa..ulkoilu on parasta yhdessä oloa,sitä lapset rakastavat..itselläni on yksi vuotias tyttö.Eli on juuri sen ikäinenjonka kanssa on vielä vaikea keksiä mitään "ihmeellistä".odotankin että hän kasvaa, että päästään tekemään retkiä, uimaan,piirtelemään, askartelemaan ja kaikkea muuta kivaa. Nyt päivät tuntuu välillä aika pitkiltä.Tyttö kun vain kiipeilee "ei sallituille" tasoille ja pudottelee ja repii kaikkea..mutta sitä se on lasten kanssa,tämä on yksi vaihe muiden seassa..
terkkuja kaikille äideille!!!
"Nyt päivät tuntuu välillä aika pitkiltä.Tyttö kun vain kiipeilee "ei sallituille" tasoille ja pudottelee ja repii kaikkea..mutta sitä se on lasten kanssa,"
Sinun äitinä tulee pitää huolta siitä, että lapsesi ei tee sellaista, mikä on kiellettyä ja ehkä vaarallistakin lapsellesi.
Jos tyttäresi kiipeää kiellettyihin paikkoihin, otat hänet alas ja ehdotat esim. lukemista (siis sinä luet hänelle), kuvien katselua, sormiväripiirtämistä tai muuta sellaista yhteistä askaretta niin, että hän oppii, mihin voi mennä ja mihin ei. Oletko kertonut hänelle, että korkeille paikoille kiipeäminen saattaa aiheuttaa vaaratilanteita eikä siksi ole kivaa.
Pudotteleminen ja repiminen voidaan myös estää kertomalla, miksi on parempi jättää ne tekemättä ja taas alkaa muu puuhastelu lapsen kanssa.
Näin lapsi oppii sen, mikä on sallittua ja kiellettyä, aikasi ei tule pitkäksi ja lapsi saa nauttia seurastasi.
Joskus voitte pitää yhdessä vaikka oikein "repimistuokioita". Varaat sellaista, mitä saa ja voi repiä ja nautitte kumpikin sydämenne kyllyydestä silpusta, sen heittelemisestä ja sitten jälkien siivoamisesta. Vuoden ikäinen osaa jo ohjattuna osallistua myös siivouspuuhiin.
Ulkoilettehan te myös säännöllisesti pari kertaa päivässä? Ulkoiluun pitää kuulua myös puuhastelua eri paikoissa eikä vain istumista rattaissa tms. paikallaan olemista
meillä kuunnellaan tosi paljon musiikkia, tanssitaan ja lauletaan yhdessä (niin tyttö kohta 2v), piirretään, maalaillaankin joskus(todella sotkuista puuhaa kyllä), ulkoillaan tietty, leivotaan joskus ja tehdään palapelejä..mitä nyt milloinkin.Missään tuollaisissa tapahtumissa tai näyttelyissä tms. ei olla käyty juurikaan, tavallinen arki riittää vielä tuon ikäiselle, mutta vähän vanhemman kanssahan on jo mukava mennä jonnekin kaupungillekin katselemaan tai jotain aina silloin tällöin..uimassakinhan on mukava käydä.
Leikitään paljon lapsi 1,3vuotias.Herätään aikaisin ja aamutoimet-pesutym. luetaan kirjoja ,leikitään leluilla (pallo)piirrellään tai tanssitaan.Yksinkin jo viihtyy.Päikkärit yleensä ulkona ja sen jälkeen ulkona lasketaan kävellään tehdään lumiukkoja ym.
Puuhaa riittää ja jos lapsella mielekästä puuhaa ei tee pahuuksia,pätee vanhempiikin lapsiin,enkä tarkoita pleikkaria.Mielikuvituksellista yhdessäoloa.
Asumme "korvessa" maalla ja meillä kolmivuotiaan kanssa kuluu viikonloppuna kaksistaan paljon aikaa normaalin elämän rakentamiseen; hakkaamme puut, kannamme ne sisälle, sytytämme valkean, lisäilemme puita. Laitamme puuhellassa usein ruoan ja joskus leivotaankin porukassa, sotkuista kylläkin....
Siivoamista Joni rakastaa ja hänen ehdotuksestaan toimenpide usein tehdäänkin...
Talvisin on tehtävä lumityöt ja kesällä niitettävä nurmikko. Kitketään kukkapenkkejä ja hyötypuutarhaa. Syksyllä poika innostui lehtien haravoinnista ja niiden polttamisesta. Lopuksi paistoimme makkaraa...voi mikä nautinnoillinen päivä molemmille!
Olen yksinhuoltajana päivät työssä ja poika hoidossa, joten puuhaa riittää yllinkyllin.
Ensi kesäksi olemme suunnitelleet ottavamme lampaan, ehkä jokusen kanankin, koirakin haaveena. Rahat ei vaan taida riittää....ihan kaikkeen.
Iltaisin lapseni rakastaa lukemista ja laulamista.
Ja kun poika nukahtaa, ei vie äidiltäkään kauaa unen odottelu..
Onneksi 5- ja 3- vuotiaat tyttäreni leikkivät kolmestaan tosi paljon. Jää jo itsellekin aikaa. Lisäksi 1-vuotias katsoo sisarusten leikkiä ja osallistuu muutenkin leikkeihin. Äitiä ei tarvita, kuin katsomaan "taideteoksia" ja lukemaan satuja. Maalla kun asumme, voin lapset laittaa (isommat) ulos keskenään leikkimään. Ehdin tehdä hyvin kotityöt ja harrastaa siihen lisäksi...minulla on helpot lapset. Nyt tulee poika, saa nähdä millainen kaveri hän on.
Jahas...tein lapsen ,jonka kanssa haluan viettää aikaa,olla yhdessä,puuhastella yms...
Onko tämän päivän ajattelu muuttunut...
Tehdään lapsia jotka ovat keskenään ja äidin pitää päästä helpolla?
Minä pääsen helpolla olemalla lapseni kanssa..
Miten sinä?
sinua edellis viestissä?minusta liikaakin ollaan ja kehitetään,sekä ideoidaan lapsille,lapsilla ei ole sitten mielikuvitusta ja ovatkin ihan onnettomia jos tuleekin hetki kun vanhemmat eivät leiki.miksi äiti ei saisi viettää omaa aikaa?hui ajatuksesi on hieman pelottavakin,taidat palaa loppuun pian?no niin tämä perustuu ihan kokemuksiin,meillä oli 9 vuotta yksi lapsi,jonka kanssa aina leikittiin ja touhuttiin,ei siis ns:yksin oloa lapsella,ei yksinleikkejä ynm...huh kyllä se lopulta alkoi jo vanhempia väsyttämään tämäkin.no niin loput kolme ja pienet ikäerot,kyllä muksut saavat leikkiä yhdessä ja temmeltää,suurperheessä on oltava aikaa siivota laittaa ruokaa ynm,mitä pahaa siinä on onhan vanhemmat läsnä ja lapsetkin oppivat että elämässä tehdäänkin jotain,ei ole hokkuspokkus juttu ja kaikki siivo katoaa yöllä itsekseen,ja muuten viimeksi tänään niinkuin monena päivänä olen nauranut 2 ja 3 vuotiailleni jotka kaksin pihalla kehittävät mitä ihmeellisempiä juttuja,minä osallistuin vain istumalla pihatuolissa ja valvomalla lapsia,väitän että he olivat onnellisia nauruista päätellen.
Mitä mahdoit ajatella tehdään lapsia jotka ovat keskenään?eikö ole hyvä kun sisarukset ovatkin keskenään?tämmöisessä perheessä on yleensä koko elämän kestävä tärkeä side!