Eli saan kulkea keskuudessanne syömällä lääkkeeni. Kukaan ei silti valvo syönkö vai ei. Aikaisemmin oli terapeutin kanssa aina aika ajoittain mutta se harveni ja nyt olen jotenkin pudonnut kokonaan pois systeemistä. Syön kyllä lääkkeeni kun se antaa paremman normaalimman olon vaikka en ihmisten kanssa tulekaan toimeen.
Nyt on vain tullut pahoja uniongelmia vaikka on unilääkeresepti mutta niitä ei voi ostaa kuin määrätyn verran kuukaudessa. Tulee ylikäyttöä jota olen korjannut alkoholilla vaikka aikaisemmin olin vuosia juomatta. Se taas vie tehoa muilta lääkkeiltä aiheuttaen ikäviä pakkoajatuksia. Tulee tehtyä myös kaikkea ikävää mutta kuten Suomessa on tapana se kuitataan vain että kännissä nyt tulee joskus tehtyä, ei vakavaa, sehän oli vain kännissä.
Ongelmana on se myös että minulla on aina vain enemmän halua hakata joku pampulla. Pamppu on aina mukana ja aivan odotan että joku rikas kusipääkiusaajatyyppi jonkalainen pilasi nuoruuteni tulisi aukomaan päätänsä. Tiedätte tyypin, on tietävinään kaiken ja katsoo alta kulmien kun toinen on selvästi alempaa kastia. Heidänlaisensa kiusasivat aikoinaan kun en uskaltanut mitään ja se jotenkin aina vain enemmän ja enemmän takoo takaraivossa vaatien kostoa.
Tuli vain mieleen kun nyt on puhetta miten mielenterveyspalveluihin ei pääse. Minä pääsin kun melkein menin junan alle mutta tipuin pois. Kai sitten pääsen takaisin kun olen ensin hakannut jonkun sairaalaan? Tosiaan haluaisin laitokseen jotta äänet päässäni hiljenisi mutta kun ei pääse ennen kuin tekee jotain. Uskokaa pois, ei mikään provo.
Nyt on vain tullut pahoja uniongelmia vaikka on unilääkeresepti mutta niitä ei voi ostaa kuin määrätyn verran kuukaudessa. Tulee ylikäyttöä jota olen korjannut alkoholilla vaikka aikaisemmin olin vuosia juomatta. Se taas vie tehoa muilta lääkkeiltä aiheuttaen ikäviä pakkoajatuksia. Tulee tehtyä myös kaikkea ikävää mutta kuten Suomessa on tapana se kuitataan vain että kännissä nyt tulee joskus tehtyä, ei vakavaa, sehän oli vain kännissä.
Ongelmana on se myös että minulla on aina vain enemmän halua hakata joku pampulla. Pamppu on aina mukana ja aivan odotan että joku rikas kusipääkiusaajatyyppi jonkalainen pilasi nuoruuteni tulisi aukomaan päätänsä. Tiedätte tyypin, on tietävinään kaiken ja katsoo alta kulmien kun toinen on selvästi alempaa kastia. Heidänlaisensa kiusasivat aikoinaan kun en uskaltanut mitään ja se jotenkin aina vain enemmän ja enemmän takoo takaraivossa vaatien kostoa.
Tuli vain mieleen kun nyt on puhetta miten mielenterveyspalveluihin ei pääse. Minä pääsin kun melkein menin junan alle mutta tipuin pois. Kai sitten pääsen takaisin kun olen ensin hakannut jonkun sairaalaan? Tosiaan haluaisin laitokseen jotta äänet päässäni hiljenisi mutta kun ei pääse ennen kuin tekee jotain. Uskokaa pois, ei mikään provo.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ymmärrämme sinua mutterin veivaaja. Mutta sinä oletkin valehtelija ja harvinaisen tyhmä jopa ihmiseksi.
Mene Pendolinon alle niin loppuu ruikutus.Sitä ennen voit työntää pamppusi hanuriisi.Heh.