Mitä hyötyä ns. täyskennoisesta

"Mitä hyötyä ns. täyskennoisesta
Mitä hyötyä FF eli ns. täysikokoisesta kennosta on verrattuna siihen pienempään järkkärikennoon. Onko se nyt Apc vai mikä aps?"

Ei mitään jos ei kaipaa isompaa kennoa.

Isompi kenno tuottaa isomman etsinkuvan.
Yleensä pienemmän kohinan ja ehkä myös paremman piirron samalla pkselimäärällä varustettuun pikkukennoiseen verrattuna.
Nämä erot ovat toki aika pieniä.
Mutta iso etsinkuva voi olla hyödyksi, ainkin kinokokoon tottuneelle.


"Olen ymmärtänyt että voi tehdä isompia tulosteita? "

Ei voi.

"Objektiivien polttovälit ovat "oikein" eli 35mm on 35mm. Terävyysalue on lyhyempi eli taustan saa helpommin epäteräväksi."

polttoväli ei muutu kennokoon mukaan.
Kuvakulma sen sijaan muuttuu.
Jos kuvaat samalla objektiivilla kinokennolle ja kroppikennolle, on kroppikennon tuottama kuvakulma toki kroppikertoimen verran kapeampi.

Jos kuvaat vastaavan kuvakulma tuottavalla objektiivillä pikkukennokameralla, saat suuremman syväterävyysalueen samalla aukkoluvulla kuvatessa, kuin mitä saisit kinokokoisella.

"Kuitenkin hiukan epäilyttää tuo täyskennoisuuden nykyinen ylistys näissä kommenteissa. Se FF tuntuu olevan isojenpoikien kennokoko, johon kaikki pyrkivät ja ehkä joskus onnellisena päätyvät."

Riippuu aika paljon kuvauksen suunnasta, kannattaako isokennoisesta rungosta maksaa.

"Onhan siitä pienemmästä kennokoosta hyötyäkin esim. telellä lintuja kuvatessa."

siinä juuri on.


"Objektiivit ovat pienempiä, kevyempiä ja halvempia. Tosin niitä on ainakin Nikonilla huonompi valikoima kuin FX kennoihin sopivia.
Ja tuo "täyskennohan" on vähän hölmö nimi. Onhan noita paljon isompiakin kennoja olemassa."

Se onkin täysi kinokokoinen koko.
Eli saman kokoinen kuin kinonegaruutu.

"Olen ymmärtänyt että voi tehdä isompia tulosteita?"

Tämä on kennon resoluutiosta kiinni, ei koosta.

"Kuitenkin hiukan epäilyttää tuo täyskennoisuuden nykyinen ylistys näissä kommenteissa. Se FF tuntuu olevan isojenpoikien kennokoko, johon kaikki pyrkivät ja ehkä joskus onnellisena päätyvät."

Jos vertaa 24mp täyttä kennoa ja 24mp aps-c kennoa. Täydessä kennossa on isommat pikselit kuin aps-c kennolla, jotka keräävät enemmän valoa, eli siis täydellä kennolla kuva kohisee vähemmän ja on parempilaatuinen.

Aps-c kennon pikkupikselit vaativat myös objektiiviltä paljon parempaa laatua ja terävyyttä. Eli siis sama objektiivin tuottama kuva on terävempi täydellä kennolla kuin aps-c kennolla. Nyt puhutaan objektiiveista joita voi käyttää molempi kennoisilla kameroilla. Aps-c objektiiveja ei voi käyttää täydellä kennolla, koska niihin on suunniteltu niin pieni piirtoympyrä.

"Objektiivit ovat pienempiä, kevyempiä ja halvempia. Tosin niitä on ainakin Nikonilla huonompi valikoima kuin FX kennoihin sopivia. "

Fx objektiiveja voi myös käyttää ihan hyvin dx kennolla. Mutta tosiaan nikonilla on tunnetusti huono dx objektiivi valikoima.

"Ja tuo "täyskennohan" on vähän hölmö nimi. Onhan noita paljon isompiakin kennoja olemassa."

En jaksa googletella, mutta tuskin on alkuperäinen aito nimitys tuolle kennolle.

"Onhan siitä pienemmästä kennokoosta hyötyäkin esim. telellä lintuja kuvatessa."

Hyvässä valossa ja hyvällä objektiivilla joo.

"Ei mitään jos ei kaipaa isompaa kennoa". No olipa hyödyllinen ja informatiivinen vastaus.
Polttoväli ei tietenkään muutu kennon koon mukaan, mutta eipähän tarvitse enää puhua mistään kinovastaavuuksista, croppikertoimista eikä polttovälikertoimista. Se tirppahan on siinä kennolla just samankokinen kennosta riippumatta. Croppikennoisessa se vain rajautuu ympäriltään enemmän. Croppikennoinen ei siis tuo sitä tirppaa yhtään lähemmäksi.
Terävyysalueen kasvuhan croppikennoisessa ja mainittiinkin aloituksessa.
No miksei yhtähyvin keskikoon 6x6cm tai 6x7cm ole täysikennoinen kuin tuo kinofilmin 36x24mm? No eipä sen oikeastaan väliä.
Mutta asiaan.
Näkyykö oikeasti mitään eroa esim. maisemakuvassa, jos se on otettu hyvällä croppikennoisella ja hyvällä laajakulmobjektiivilla vs. täysikennoisella otettuun? Pikseleitäkin molemmissa kennoissa saman verran. Laadukkaalla laajakulmalla, vaikkaaukolla f8 otettu ja kuviteltu kuva on terävä etualasta horisonttiin.
Nyt ei puhuta siis terävyysalueista tai taustan epäterävyydestä, eikä perspektiivistä, vaan siitä, että voiko kuvasta oikeasti erottaa sitä, että onko kuva otettu ns. täysikennoisella vai ei. Onko kuvanlaadussa oikeasti nähtävissä yhtään mitään eroa?
Siis lopultakin kyse on nyt siitä että kannattaako paljon maisemia kuvailevan vaihtaa täyskennoiseen, vai ei? Tai yhtähyvin siitä, että kannattaako täysikennoisen omistajan, joka kuvaa maisemia, mutta myös lintuja ym. eläimiä, vaihtaa hyvälaatuiseen croppikennoiseen takaisin.
Toinen asia joka tulee mieleen on yökuvaus. Onko täysikennoisessa kovin paljon parempi dynamiikka. Onko se merkittävästi parempi yömaisemissa?
Minulla on nyt täysikennoinen Nikon D610, mutta runko alkaa olla jo vaihtokunnossa. Kannattaisiko hankkia uusi huippuhyvä croppikennoinen esim. Nikon D500 vai mielummin jo vanhempaa sukupolvea edustava täysikennoinen D810? (D750 ei oikein kiinnosta, koska se on kovin lähellä nykyistä runkoa spekseiltään. Erot melko pieniä. )
Huh, tulipa paljon kysymyksiä. Pahoittelut siitä.
Asiallisista vastauksista kiitos jo etukäteen.

135 ja APS-C kokoisten kennojen tuottaman kuvan laatuero on nykyisellään niin pieni, että hankintapäätöstä ei kannata tehdä pelkästään siltä pohjalta. Työssä olen pääasiassa (tietenkin, perinteet ja vanhat kino-optiikat) viime vuosina kuvannut ns "täyskennoisilla"* firman kameroilla, mutta viimeisten viiden vuoden aikana paljon myös omilla Fujifilmin APS-C -kennoisilla vehkeillä. Koskaan ei kuvatoimittaja tai lukija tai näyttelykatsoja ole tullut valittamaan, että APS-C kuvat olisivat jotenkin laadultaan puutteellisia. Ei niitä pysty erottamaan toisistaan sen enempää ruudulta (paitsi piksitihrustajat ehkä) kuin painokuvastakaan.

Kaiken kaikkiaan optimaalinen laatu (etenkin kun hinta ja käytettävyys otetaan huomioon) maksimoituu jossain 135 ja APS-C:n välimaastossa. Riippuu ihan painotuksista kumpi on kulloinkin "parempi".

*) "täyskennoinen" on typerä nimi, Oscar Barnackin 20-luvulla värkkäämä kinokamera oli MINIATYYRIkamera, kuvakoko naurettava 24x36mm, verrattuna täyskokoiseen 9x12 cm filmiin. Tai vähintään 6x9 cm rullafilmille kuvattuna.

Kiitos nimim. Nikon_kamera hyvästä vastauksesta.
Tuolla aiemmin edellinen vastaaja antaa ymmärtää että, croppikennoisesta on hyötyä lintukuvauksessa vain hyvässä valossa hyvällä objektiivilla. Tähän väittämään kaipaisin vähän häneltä tarkennusta?

Täyskennolle on helpompi kerätä enemmän valoa. Tämä tarkoittaa parempaa kuvanlaatua etenkin hämärässä. Täyskennolla myös polttovälit ovat pidempiä, mikä tarkoittaa pienempää syväterävyyttä. Pikselimäärä ei välttämättä täyskennolla ole suurempi. Tosin on malleja kuten Canon EOS 5DS R, joissa megapikseleitä on sitten tuhottomasti.,, mutta Canonin perustäyskenno EOS 6D on vain 20 megapikseliä, vähemmän kuin nykyiset kroppirungot.

Objektiivin polttovälit ovat oikein joka kennolla. Ero lähinnä on, ettei pieni kenno käyutä täyskenolle tehdyn objektiivin koko piirtoympyrää hyväksi.

Täyskennoinen digikamera tyhjentää lompakkosi todennäköisesti tehokkaammin kuin pienempikennoinen.

Sellainen vaikutus täydellä kennolla pakkaa olemaan.

Hieman tarkennuksia moneenkin edelläolevaan kommenttiin:

Kokoero (kennon pinta-ala) 135 ja APS-C kennon välillä on 1:2, joten teoreettista herkkyysetua 135 kennolle tulee aukon verran. Teoreettista, nimittäin siitä huolimatta jotkut vajaakennoiset ovat parempia kuin useimmat täyskennoiset. Vielä joku aika sitten Nikonin paras APS-C runko päihitti kuvan kokonaislaadussa KAIKKI Canonin DSLR rungot, siis "täyskennoiset" myös. Toisin sanoen kategorinen väite että "täyskennoinen on herkempi" ei ole tosi, vaan pitää verrata kameroita keskenään. Pontentiaalisesti 135 on herkempi, mutta käytännössä välttämättä ei.

Hämäräherkkyys ei ole ainoa tärkeä asia lintukuvauksessa, pitäisin tärkeämpänä toimivaa tarkennusta, esimerkiksi. Ei siis pidä tuijottaa vain yhtä ominaisuutta. Kuvataan niitä lintuja päiväsaikaankin.

Kroppikennoinen tarvitsee terävän optiikan, mutta kyllä nykyiset optiikat ovat ihan tarpeeksi teräviä, ei moisesta kannata huolestua. Valovoimaa ei valitettavasti saa kuin rahalla. Nikonilla on verraton uusi 300mm f/4, joka on pienempija kevyempi kuin 24-70mm f/2,8 zoomi! Kroppikennossa se vastaa 450mm optiikkaa kuvakulmaltaan, ja paketti on kevyt ja kompakti.

Niin, aloittajallahan on täyskennoinen. Vastauksista yritän päätellä sitä että onko se seuraavan kennon koko täysi vai ei. Alkaa vaikuttamaan siltä ettei se täyskennoinen ole nykyään enää mikään must have.

Molempi parempi! Minä kuvaan yleensä maisemia, henkilöitä ja makroja täydellä kennolla mutta pitkän putken kuvat kropilla eli APS-C kennolla (jos se nyt meni oikein). Lisäksi käytän kroppia jos joudun kantamaan kauan kameraa koska se on kevyempi, tosin siihen en ole oikein kunnon lasia löytänyt erikseen ja monesti käytän kompromissia 18 - 200 mm Nikkorilta. Kuvanlaatu on ehkä tyydyttävä tai parempi, se riittää kuitenkin A3 tulostuksiin.

Nuo runkoni ovat D800 ja D7100 jotka ovat toimineet mainiosti ja D800:ssa alkaa kohta kolmas kierros eli nemee 20'000 kuvaa poikki.

Noiden runkojen, molempien heikko kohta on sarjakuvaus ja kovasti hämärässä kuivaaminen jos pitkää aikaa ei voi käyttää. Tuohonhan on nyt tullut D500 runko jossa voi, ainakin mainosten perusteella käyttää varsin suuria ISO arvoja ja olen kokeillut ISO18000 kuvausta ja ei se hirveän kohinainen ollut joskaan ei kohinatonkaan. Näyttökuva kuitenkin oli hyvä ja kohina näkyi paremmin vasta 100% kuvassa. Sarjaakin sillä sai ihan tavalliseen SDxx korttiin lasketella kymmeniä kuvia kun nuo edelliset tukahtuvat jo viiden - kuuden kuvan jälkeen jos kuvataan jpg nef muodossa.

D500:sta on tullut kansan versio D7500 jolla on paljolti samoja ominaisuuksia kuin tuolla viissatasella.

Joku taisi jo mainitakin, täyskennoinen omaa suuremmat pikselit jos pikselimäärä on sama eli teoriassa suurempi pikseli toimii vähemmällä valomäärällä. Tuo D800 on 36 Mpix ja D7100 24 Mpix kennoinen. Jos D800:lla kuvaa kroppirajauksella niin kuva on muistaakseni noin 15 Mpix erottelulla joten sen teoreettinen herkkyys lienee suurempi kuin 24 Mpix D7100 mutta tiedä häntä!

Kumpi on parempi niin riippuu siitä mitä kuvaat ja millaisia optiikoita kassista löytyy. Kyllähän kenno toistaa aika hyvin sen mitä optiikka kykenee piirtämään. Varsinkin nyt kun se anti alias suodin on jätetty pois uusimmista rungoista niin saamme hyödyksi optiikan koko piirron.