korjausapua

lähinnä ajattelin sitä kysellä että onko kellään ollu samaa vikaa, onko saanut kuntoon ja että onko edes järkeä ihmetellä koko näyttöä. ja lähinnä sitä että onko tuttu vika elektroniikkalaitteiden korjaajille? mutta jos sen jonkinlaisena projektityönä sais toimimaan

B-1 kirjoitti:

lähinnä ajattelin sitä kysellä että onko kellään ollu samaa vikaa, onko saanut kuntoon ja että onko edes järkeä ihmetellä koko näyttöä. ja lähinnä sitä että onko tuttu vika elektroniikkalaitteiden korjaajille? mutta jos sen jonkinlaisena projektityönä sais toimimaan

Se sitten eri asia osaatko korjata.

korjaaja kirjoitti:

Se sitten eri asia osaatko korjata.

Mitä luulet(tai tiedät), mikä vikana? tässähän sitä oppii

Mistä sinne tulee radioaktiivista säteilyä, voi perseestä kun on nuijaa ja tyhmää porukkaa tällä osastolla. Taidat olla paljonkin lukenut. Luuletko sä että se säteily syntyy noin vain kun menee ruuvaamaan jotain ruuveja. Et varmaan ole tosissasi, hei herätys.

hämmästynyt kirjoitti:

Mistä sinne tulee radioaktiivista säteilyä, voi perseestä kun on nuijaa ja tyhmää porukkaa tällä osastolla. Taidat olla paljonkin lukenut. Luuletko sä että se säteily syntyy noin vain kun menee ruuvaamaan jotain ruuveja. Et varmaan ole tosissasi, hei herätys.

Tosiaan tv:n putkesta voi saada sätelyä väärin säädettynä. Putkessa sijaitsevat elektronitykit saavuttavat rontgensäteilyn aallonpituuden, Jos juovaa ajetaan virheelliselllä hjotuksella ja liian suurella jännitteellä.

CGE kirjoitti:

Tosiaan tv:n putkesta voi saada sätelyä väärin säädettynä. Putkessa sijaitsevat elektronitykit saavuttavat rontgensäteilyn aallonpituuden, Jos juovaa ajetaan virheelliselllä hjotuksella ja liian suurella jännitteellä.

Mutta ei se ole radioaktiivista, eli hiukan eri asia. Se röntgen säteily mitä putkesta tulee on kyllä erittäin pientä ja myös kyseenlaista tuleeko sitä lainkaan. En ole mittauksissa havainnut suuria arvoja vaikka säädöt on ollut aivan päin seiniä. Ennen vanhaan kun oli käytössä putkia suurjännite osassa niin oli kuormitusputki mikä "söi" ylimääräisen suurjännitteen ja kun sen anodi alkoi hehkua niin silloin sitä tuli ja paljon. Putki oli PD500 ja oli melkoisissa peltikuorissa. Eli se siitä radioaktiiviseta säteilystä, ei se kuvaputki ole mikään ydinreaktori.

Hämmästynyt kirjoitti:

Mutta ei se ole radioaktiivista, eli hiukan eri asia. Se röntgen säteily mitä putkesta tulee on kyllä erittäin pientä ja myös kyseenlaista tuleeko sitä lainkaan. En ole mittauksissa havainnut suuria arvoja vaikka säädöt on ollut aivan päin seiniä. Ennen vanhaan kun oli käytössä putkia suurjännite osassa niin oli kuormitusputki mikä "söi" ylimääräisen suurjännitteen ja kun sen anodi alkoi hehkua niin silloin sitä tuli ja paljon. Putki oli PD500 ja oli melkoisissa peltikuorissa. Eli se siitä radioaktiiviseta säteilystä, ei se kuvaputki ole mikään ydinreaktori.

Yleensä sekoitetaan sähkömagneettinen, ionisoiva ja radioaktiivinen säteily. Radioaallot ovat tuota ensinmainittua, ne synnyttävät absorboituessaan vain lämpöä. Röntgensäteilyä syntyy kun elektronit törmäävät suurella nopeudella anodiin. Kiihdytysjännitteestä riippuen puhutaan pehmeästä ja kovasta r-säteilystä. Se on luonteeltaan ionisoivaa kuten radioaktiivinen säteilykin, eli se voi aiheuttaa soluvaurioita tai mutaatioita.

Varsinaista radioaktiivista säteilyä ovat alfa- beta ja gammasäteily. Alfasäteily koostuu protoneista ja sen läpäisykyky on heikko. Betasäteily koostuu nopeista elektroneista, se läpäisee esim. ihon. Gammasäteily on sähkömagneettisen säteilyn tapaan etenevä, aallonpituudeltaan atomin ytimen halkaisijaa pienempi erittäin läpitunkeva säteily. Siltä voi suojautua vain paksun vesi- tai lyijyvaipan avulla.

Radioaktiivisiin säteilyihin luetaan myös neutronisäteily, joka nimensä mukaisesti koostuu neutroneista. Se läpäisee mm. metalleja gammasäteilyä paremmin, mutta absorboituu helposti esim. vahaan. Neutronisäteily aiheuttaa absorboituessaan sekundäärisäteilyä, kuten alfa- ja betasäteilyä ja tietysti myös gammasäteilyä.

Lopuksi haluaisin todeta, että CRT-monitorin kuvaputkesta lähtevää mitättömän heikkoa röntgensäteilyä ei laitteen säätöjä ronkkimalla voi vahvistaa, suurempi vaara on saada tälli vaikkapa verkko-osan isoloimattoman puolen pääsuotokondensaattorista. Sellaisen seurauksena syntyvät käsien spastiset liikeradat saattavat leikata kuvapuken kaulaa, chassiksen teräviä reunoja tai muita lähettyvillä olevia tavaroita vammoja aiheuttaen. Huonolla onnella saattaa pumppukin heittäytyä hervottomaksi.