Misantropia

Kuulostaapi äkkiseltään ihan vain luonteenpiirteeltä, ei varsinaisesti misantropialta. Ihmisviha kun on nimen omaan vihaa tai inhoa ihmistä kohtaan lajina, joka nyt tarkoittaa sitä, että läheisiään voi tietenkin rakastaa, mutta ajatus Homo sapiensista alkaakin äkkiä jostain syystä yököttämään. Eli huolissaan tuskin tarvii sun olla. Itekkin oon samanlainen. Niin, ja jonkun vieraan menehtyminen nyt harvoin koskettaa kauhean syvältä ketään muutakaan. Asia onkin sitten aivan toinen kun se osuu jonkun tutun kohdalle.

Se, mistä varsinainen misantropia sitten johtuu, onkin sitten kinkkisempi juttu. Taustalla voi kait olla jonkinlainen epäusko ihmiseen lajina. Misantrooppi voi siis ajatella esimerkiksi että ihminen aiheuttaa toiminnallaan maapallon tuhon tai oman lajinsa sukupuuton ja tätä kautta päätyy vihaamaan omaa lajiaan. Tällainen ekologinen näkökulma nyt on tietysti vain yksi esimerkki. Mahdollisia syitä syitähän voi olla niin paljon kuin vain keksii ja ne joutuu varmaan kunkin ihmisvihaajan kohdalla määrittelemään erikseen. Lopulta vain ihmisvihaaja voi tietää syyn, jos kohta hänkään. Kokemus, tieto ja tunnehan ne aina ohjaavat ihmistä.

Kaikki alkaa tuntemukset, hyvät ja pahat alkavat varhaislapsuuden olosuhteista ja kokemuksista. Sama nelijalkaisillakin.

Minä taputan aina kun ihminen on kuollut. Jos se on toimittaja avaan skumpat.

Luonteen piirre, itellä sama.

Misantropia tulee kaltoinkohtelusta. Ihmiset edustavat sinulle uhkaa ja pahuutta. Luonnollinen defenssi, vaikka yltiösosiaalinen nyky-yhteiskunta ei sitä hyväksyisi.

"Oikea" misantropia on vihaa koko ihmislajia kohtaan eli siis vihan piiriin kuuluu koko ihmislaji, mukaan lukien oma itse. Eli siis se, että vihaa ihmisiä, niitä toisia joukkona, ei ole misantropiaa, vaan jotakin oman pelon projisointia.

Oikea misantropia on silkkaa realismia: katsokaa nyt hyvät ihmiset mitä olemme tehneet planeetalle. Eihän tällaista kaiken tuhoavaa lajia voi kuin vihata.

Miksi silti tuhlata energiaansa vihaamiseen? Paljon mukavampi rakastaa kaikkea, kun käsittää, että suurin osa ihmisistä on vain tietämättömiä, unessa, oman egonsa sätkynukkeina.
Tietoinen ihminen ei voi tehdä väärin.

On muakin kaltoinkohdeltu yms. Mutta en enää anna sen vaikuttaa, koska eivät he vain tienneet mitä tekivät. Enkä samaistu kehooni, ulkonäkööni tai mieleeni, se jos jokin on vapautta!

Yrittäkää kasvaa henkisesti, niin näkökulmanne muuttuu elämään. Pääsette kosketuksiin todellisuuden kanssa, ulos sieltä ihmismielen tuottamista järjettömistä ongelmista.

Karmakos:
Vihasta sitä energiaa juuri saa, eikä toisin päin.

No vaikkapa kun täältä lueskelee ihmisten juttuja niin eipä oo ihme että herää sellainen ajatus että miks vitussa piti syntyä ihmiseksi... 😸

Zod: Väärin. Vihaaminen on äärimmäisen uuvuttavaa. Voit kuvitella saavasi siitä energiaa, kun keskität kaiken voimavarasi vihaamiseen. Loppujen lopuksi huomaat, ettet saavuttanut sillä mitään, ja olet aivan lopussa. Juuri tuollaiset vihat ja itsekeskeisyys (joka toki misantoropiaankin liittyy) aiheuttavat tämän maailmantilan. "Minua kun ei kiinnosta muut, niin en tee asioille mitään, ja keskityn vihaamaan. Kuolisivat!" Erittäin hyödyllistä koko pallomme kannalta, eikö?

Kokemuksista? Kyvyttömyydestä ymmärtää syitä ja seurauksia. Viha hämärtää näkökykyä ja kasvattaa syöpää sisällä. Tekee sairaaksi. Se katoaa kun ymmärtää taustan ja keskittyy hyviin kokemuksiin.

Kyllä ne, jotka tekevät ihan hyvin tietävät tekevänsä väärin ja mitä se minuun vaikuttaa tietävät tai ei, ei saa niin kohdella ihmistä kuin suuri osa ns. rikollisluonteista tekevät. Oletan ihmisvihan itseni tapauksessa johtuvan siitä, että minua kohtaan on tehty n.50 % rikoksia ja itse en ole tehnyt takaisin kuin noin 8% ja nekin ihan eri ihmisiä kohtaan. Syynä se, että kyseiset henkilöt koettavat sekoittaa kohteensa päänupin mahdollisimman tarkasti valituin teoin ja sanoin. Kyllä kaikki on ollut tarkkaan harkittua eikä mitään epätietoisuutta tai sattumaa. Ajatukseni vihollisiani kohtaan on, etä toivon, että olisivat jo kuolleet tai eivät syntyneet ollenkaan. Ovat koko ikäni piinanneet minua viemällä rahaa ja estämällä normaalia elämääni vaikka tein useita vuosia töitä niin en pystynyt edes syömään normaalisti saati hankkimaan autoa tai muita normaaleja asioita, lapsista puhumattakaan. Itse porskuttavat autoineen ja asuntoineen, jotka eivät oikeasti ole heidän ja lisääntyvät. Minun silmissäni vaikuttavat ns. psykopaateilta, en halua olla missään tekemisissä. Aina valitsen ennemmin köyhän kaverin tai/ja ongelmaisen kuin sairaita muiden rahoilla eläviä rikollisia., jotka vaikuttavat rikkailta. Kaiken lisäksi en edes lapsena pitänyt ihmisistä, joten vihani on vain lisääntynyt vuosi vuodelta. Olen koittanut olla projisoimatta vihaani niitä kohtaan, jotka käyttäytyvät suht´normaalisti minua kohtaan ja minä heitä kohtaan. Itseäni ei kiinnosta enää yhtään muut ihmiset, vain raha ja materia. Onko elämäntehtäväni heilua aseen kanssa ja murhata näitä minua kohtaan rikoksia tehneitä, kun en pysty olemaan edes lasten kanssa tekemisissä, saati hankkimaan perhettä tai edes poikaystävää? Onko reilua tällainen asia? Ei ole varmaan herkkua olla jokin murhaajakaan.

Jos ei ymmärrä vihaamista on asiat liian hyvin ja vähällä päässyt ihminen. Ei oo kokenut tarpeeksi kaltoin kohtelua ja se joka on niin ymmärtää että ihmisiä ei ota vastuuta mistään ja valtaosa antsaitsisi vammautua tai pahempaa.

Ihmiset ei piittaa aiheuttamastansa vahingosta toisia kohtaan. Vihaamisen itsessään tuomitsevat kaikki vähällä päässeet jolla ollut hirvee mäihä. Ei oo vika siinä joka aiheesta vihaa vaan siinä joka surutta tekee väärin. Ihmiset pääse liian helpolla jotkut tekee niin paljon vääryyttä että murhatuksi joutuminen olisi liian armeliasta sille.

Ihmiset välittävät vain itsestään ja ehkä lähipiiristään. Muista piittaamatta ihmiset tuhoavat luontoa ja kiduttavat ja tappavat eläimiä ja käyttävät kaikkea, myös toisia ihmisiä hyväkseen. Millään kun ei ole mitään väliä ihmisille. Minä vihaan ihmisiä. Teillä ei ole mitään väliä. Voisin lopettaa kenet tahansa, koska tahansa. Se että pääsette töihin tai kouluun hengissä, johtuu vain armeliaisuudestani. En halua olla teidän kanssanne missään tekemisissä. Kesällä kerään punkkeja, pikku sotureitani ja vien niitä leikkipaikoille. Toivon että lapset sairastuvat vakavasti ja niiden vanhemmat saa tuntea sen saman tuskan, jota joudun kantamaan mukanani maailman surkean tilan ja eläinten kärsimysten takia. Ennemmin kuolisin ennen kuin auttaisin ihmistä, en anna ensiapua enkä soita apua muutenkaan, ette ole sen arvoisia. Autan vain muita lajeja selviytymään, ihminen on maailman syöpä ja jokaisen saisi jo kehtoon lopettaa.

Mä oon tullu siihen tulokseen että kun kaikki maholliset ärsykkeet, halut, ärsytykset ja mielen harhautimet on sivutettu, tajuaa lopulta sen miten myrkyllistä paskaa ihmisen psyyke on. Tätä pohtinu ny useamman vuoden ja kyllä, oon tullu siihen tulokseen että lähtökohtasesti yleinen kaikkiin kohdistuva misantropia on vaan ja ainoastaan erittäin terve motiivi sekä suojaamis ja suojautumiskeino. Ihminen vaan yksinkertasesti on syntymästään psykopaatti vaikka missä keittäis

Mulla se on mielentila, millä tuulella sattuu olemaan. Joskus vihaa ihmisiä , ja mikä hulluinta , myös ihmisiä joita ei edes tunne... Entäpä onko sille nimeä , kun vihaa itseänsä. Peilin edessä sanoo itselleen " tapa ittes " , tai muuta yhtä mukavaa . Joskus maailma on kaunis ja joskus , jos mulla olis ydinasenappi , painaisin sitä . Onneks ei ole sitä nappia. Vaikka onhan noissa nykyjohtajissa ihan hullujenhuone kamaa , niin että se nappi ...

Rakkaus ihmisiä kohtaan tuo hyvää oloa kaikille. Silloin pysyy luottamus, kuten lapsilla pitäisi olla vanhempia kohtaan ja päinvastoin. Jokaisella ihmisellä on taipumus tuottaa hyvää oloa toisille, koska rakkaus on Jumalasta lähtöisin.

Misantropia johtuu geeneistä, mutta misantropian määrän vaihtelu johtuu yleensä ikäkaudesta tai mielialasta.

lapsuudessakaan kukaan paljon välittänyt . yhdistettynä koulukiusaamiseen ja myöhemmin työpaikka tai muuun kiusaamiseen eiihme jos ei luota ihmisiin.

No ihmisVIHA on välivaihe luonteen kehityksessä, kun on tajuamassa että ihmiset tekee paljon tosi tyhmiä juttuja ja niin paljon lapsia että maapallo menee paskaks. Viha sellaseen on luonnollinen reaktio. Se varmaan hälvenee muillakin kuin mulla ajan myötä, kun vähän purkaa omia ajatuksia ja oppii ymmärtämään niitä ihmisiä joita pitää tyhminä jne.

Misantropiassa ei oo mitään vikaa itessään, terve reaktio jos miettii mitä kaikkea ihmiset tekee toisilleen ja tälle planeetalle. SITTEN JOS VIELÄ muistaa sen oman itsensä peilaamisen, miten meistä suurin osa käyttää eläintestattuja tuotteita, shampoot, saippuat, MEIKIT BOTOX, kaikki tollanen paska, ajaa autolla täi käyttää joukkoliikennettä...
Ja miten sosiaalinen kulttuuri toimii ja käyttäytyy niin huomannut että about kaikki puukottaa toisiaan jossain määrin selkään, penkittää/pyörittää toisia tai hyväksyy sen sormien läpi niin pitkään kun ei koske omaa itseä.
JA TÄNNE ON KIVA TULLA LAUKOMAAN MAAILMAN PASKUUDESTA VAIKKA KUSEE MUIDEN MUROIHIN TASAN SAMALLA TAVALLA.

Itsessäni on paljon misantrooppisia piirteitä, joita vastaan yritän taistella. Niin pitkään kuin muistan, ihmiset ovat vaikuttaneet minusta todella eläimellisiltä, laumahenkisiltä. Olen ollut myös kiusattuna pitkään. En pidä tästä kyynisyydestäni.

Nisunjyvän kuollessa paljastuu suurin rakkaus. Ja sometus saattaa keskeytyä.

kun seuraan ihmisten pinnallista viipottamista ja omaan napaan tuijottavaa elämää niin en minä heitä sen takia vihata halua mutta kovasti huvittavia he ovat.
käydessäni tänään kaupassa palasi edelläni asioinut asiakas parkkipaikalta takaisin kassalle koska oli ostanut vahingossa ulkomaisia tuorekurkkuja kun olisi pitänyt ostaa kotimaisia....hemmetti mikä vahinko, aikoikohan se keskustella niiden kans… ;-D

Pettymys, anteeksiantamattomuus, sekä kaunan kantaminen.

Vääriin ihmisiin tutustuminen kasvattaa ihmisvihaa. Pettymykset, epäonnistumiset, epäilyt, selkäänpuukottamiset, pahantahtoisuus ja luottamuksen puute toisia kohtaan synnyttää vihaa. Negatiiviset tuntemukset, murheet, valheet. Jatkuvat vastoinkäymiset.

Luulen että on luonteen piirre..
Eihän kaikista voi pitää..itsekään en tykkää paljosta ihmisiä..

Niin monet kerrat turpiini sain, luuni sisuskaluni armoa pyysivät ja pöpeliköissä turpa veressä ryömin. Säryin, kestin ja kostaa päätin. Ette vieläkään ole maksaneet velkaanne! stalingrad hans...

Sinulla on voinut olla menneisyydessä liian ankara kotikasvatus tai olet kokenut pettymyksiä äiti suhteessa.

Ylilauta on misantropia ihmisiä varten, jossa ihmisvihaa riittää loputtomiin!

Ilmeisesti ihmiset on sulle jotenkin tyhmempiä ja katsot heitä yläpuolelta eli olet kehittyneempi yksilö evoluutiossa. Siitä kait se johtuu.

Yksilöinä ja etenkin itsekseen ihmiset voivat olla ihan siedettäviä, jopa mukavia, mutta kollektiivisesti porukassa ovat aika syvältä sen typerimmän osan aina johtaessa joukkoa ja päättäessä mielipiteet oikeasta ja väärästä.

Minulla ainakin johtuu huonoista kokemuksista ihmisten suhteen. Olen kokenut
elämässäni paljon pahaa ihmisten taholta. Myöskään minua ei hetkauta ihmisille
sattuneet onnettomuudet ym, mutta eläimille tapahtuneet pahat asiat riipaisevat
tosi syvältä

Haluaisin avata hieman sellaista näkökulmaa, että misantropia on myös omalla tavallaan ekofasismia. Antakaa kun selitän pikaisesti. Mun piti itse kohdata oma ihmisvihani kun tajusin tämän. Maapallolla on aina ollut kansoja, heimoja, kulttuureja tms jotka todellakin elävät kunnioittaen luontoa ja ikään kuin ympäröivän luonnon kanssa sovussa ilman sen suurempaa tuhoamista, mitä taas suuremmissa kulttuureissa tapahtuu koko ajan. Kyse on siis useimmiten pienistä alkuperäiskulttuureista sun muista. Ei ole järkeä siis vihata koko ihmislajia, kaikki ihmisistä eivät ole osallisia tai syypäitä maapallon tuhoamiseen. Viha kannattaa näin ollen siis ehkä kohdistaa esim. kapitalismiin ja erityisesti meidän länsimaisten elintapoihin, ja tämä viha olisi hedelmällistä muuttaa toiminnaksi, siis ei väkivallaksi ketään kohtaan, vaan lähteä muuttamaan omia elintapoja ja yrittää poliittisella tasolla edistää ekosysteemien ja maapallon selviämistä. Misantropia on myös hyvin ristiriitaista siitä näkökulmasta (kuten ympäristöfilosofit nykyään korostavat), että ihminen erottamaton osa luontoa, eikä sen polaarinen vastakohta, ihminen on biologinen organismi, luonnon tuote joka on kehittynyt miljoonien vuosien ajan. Tämä osa ihmiskunnasta, joka on tuhonnut maapalloa ei ole edes helposti laskettava prosentuaalinen murto-osa ihmislajin koko historiaa.

PS jos ette tiiä mitä ekofasismi on, googlatkaa.

Kaikki johtuu surkeasta lapsuudesta/menneisyydestä, joten vastaus on yksinkertainen, siksi.

Koko ihmiskunta on hanurista ei ole muuta kuin ahneutta ja itsekkyyttä koko laji täynnä nykyään.
Kaikki mitä ihmiskunta puuhaa on itselleen haitallista, kuten sotia ja riistoa.
Eläimiä me kaikki ollaan loppujen lopuksi!

On aivan luonnollista vihata ihmistä, käytännössä ihmiskuntaa. Ihminen on ahne eläinlaji.
Vihan voi nähdä myös positiivisena tunteena, eli tunteena joka haluaa muutosta.
Siispä ymmärrä viha muutoksen voimavarana. Kun sen oivaltaa syvemmin, voi alkaa tekemään muutoksia ihmiskunnan muuttumiseksi, toisia vahingoittamatta tietenkin.

Vai oletko sitten häiritty ihmisten taholta? Sellaisten joilla ei ole sitten minkäänlaisia tapoja ja mitään kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan?
Jos niin, ymmärrän.

Normaalia luonnollista huoli pois