Alkaa loppua kärsivällisyys. En tiedä mitä ihastukseni minusta haluaa. Signaalit ovat hyvin ristiriitaisia keskenään. Nyt huomaan itsekin tekeväni samaa, annan ymmärtää kaikenlaista jonka jälkeen puhun muista kuvioista, jotka todellisuudessa eivät merkitse itselleni yhtään mitään. Ainoastaan keinoa upottaa ylimääräiset energiat ja ajatukset etten tulisi hulluksi tämän yhden toivottoman tilanteen kanssa.. Joko kumpikaan ei uskalla tai häntä ei todellisuudessa kiinnosta. Sekavaa, ihan kuten minä ja ajatuksenikin. Ehkä joku sai jutun juonesta kiinni tai jopa samaistui. Kaipaan vertaistukea <3 En usko että olen valmis puhumaan tästä hänelle suoraan. Olen liian ylpeä monellakin osa-alueella, pelkään nolaavani itseni. Tunnen itseni jollain tapaa jo jopa nuoreksi ja tyhmäksi. En myöskään tahdo pilata olemassa olevaa "ystävyyttä"...
Ristiriitaiset signaalit
Summertimemadness
151890
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pakko kysyä minne päin tämä menee?
Olen valitettavasti ollut samassa tilanteessa itse hyvin monesti. Tiedän, ettei se ole helppoa, mutta kannustan silti suoruuteen ja asian selvittämiseen. Itse olen alkanut toimia niin ja asiat ovat viimein järjestyneet parhain päin. Varsinkin koska ristiriitaisuus on molemminpuolista, kehottaisin ottamaan asian esiin, sillä on sääli menettää mahdollinen onni vain sen takia että ei uskalla. Eikä ystävyyden menetystä kannata pelätä, itselläni ei ainakaan koskaan käynyt niin, vaikka toinen ei ollutkaan kiinnostunut enempää. Ystävyys ri millään tavalla muuttunut.
Älä raasta itseäsi ja mahdollisesti myös ihastustasi pitämällä asioita epäselvänä.
Minkälaisia hänen antamat signaalit ovat?
Mihin aloittaja on kadonnut? Haluan tietää lisää!
Täällähän minä.. Edelleen samoilla ihanilla ja ärsyttävillä fiiliksillä. Ristiriitaisuutta aiheuttavat mm. Pitkät katseet, kosketukset, lähekkäin viihtyminen, silittelyt ja pienet hipaisut. Molemmat selvästi viihtyvät toistensa seurassa vähän liiankin hyvin, viestejä vaihdellaan ja tavataan aina sillointällöin. Hän selvästi hakee katsettani ja katsoo syvälle silmiin kun jutellaan, punastelee söpösti ja haroo usein hiuksiaan, sekoilee sanoissa. Alkoholia ottaneena selvästi rentoutuu ja on rohkeampi. Hän on hyvin kiinnostunut tekemisistäni, kuitenkin saattaa välillä pitää pitkiäkin hiljaisia kausia. Välillä tuntuu, että yrittää pitää omia tunteitaan kurissa, ja samalla ehkä ujo ja toivoo minun olevan yhteydessä. paikalla ollessa paljon muita ihmisiä hän on saattanut kadota täysin pois samasta tilasta minun saapuessa paikalle, myöhemmin kuitenkin kysellyt minusta. Tässä jotain, kaikkihan on tulkinnanvaraista ja omat tunteet saattaneet sumentaa ajatuksiani pahemman kerran (näin itse välillä järkeilen, vaikka ajatus molemminpuoleisesta pitämisestä tuntuukin niin ihanalta. Yritän suojella itseäni..)
Kertokaahan muutkin omia kokemuksianne?
Osuu kyllä omalle kohdalle ehkä vähänkin liian hyvin.. Minne päin tämä menee?
Itsellä ainakin se probleema että ihastuksellani on säätöä yhden kundin kanssa ollut jo jonniin aikaa jonka takia olen epätoivoisesti koittanut tukahduttaa tunteitani 😅
Itsehän annan myös ristiriitaisia viestejä omalle ihastukselleni puhumalla välillä typeristä, turhista pikkukuvioistani jotka eivät todellisuudessa tarkoita mitään. Ihan vain koska samaan aikaan kun tahtoisin hänen tietävän kaiken, pelkään myös totuuden paljastumista ja sitä, että olenkin kuvitellut kaiken. Mun viesti menee Länsi Suomeen.
Voi voi, itse itä suomesta :( Muuten kyllä sopii omaan tilanteeseen kuin nakutettu..
Minulla on myös ristiriitainen tilanne. Nainen viestittää vahvasti ihastumistaan ja flirttailee avoimesti toistenkin nähden. Saa mustassukkaisuusraivareita. Toisaalta hän lähettää ihan erilaistakin viestiä. Koen olevani avuton hänen kanssaan. En enää jaksaisi ilmeitä enkä vihjailuita. Haluaisin halata ja suudella.
Suudella, ei kaverit suutele toisiaan.
Pakko myös kysyä, että mihin päin Suomea menee ?
Niinkuin joku oli kertonut omaa tarinaani! Tosin tunnen olevani se kertomuksen toinen osapuoli omassa tilanteessani. Välillä ajattelen kaiken tapahtuvan vain oman pääni sisällä ja kuvittelen kaiken, kun taas välillä olen täysin vakuuttunut siitä että tunne on molemminpuolinen.
Onko aloittaja vielä langoilla?! Tahtoisin kuulla tilanteesta lisää! :)
Mielenkiintoinen tilanne. Jäin miettimään miksi "ystävyys" on heitto merkeissä?
Summertimemadness, -onneksi olkoon, hän josta kirjotat on hyvin todennäköisesti ihastunut suhun. Käyttäydyn nimittäin aika lailla niinkuin kuvailit ihastukseni läsnä ollessa, tosin en ole päässyt häntä koskemaan..dääm! ;D
Mitähän haluaisit mun tekevän ihan käytännössä...? Pitääkö pysyä edelleen yhtä kaukana kuin tähänkin asti?