Epäsevä perukirja

Ensin on aviopuolisoista kuollut henkilö A, lakimies tehnyt perukirjan. Omaisuutta Bn kanssa yhteinen talo ja 2000 euroa omalla tilillä. Bn tilillä rahaa 100 000. Leski jää asumaan taloon eikä rahaa jaeta. Perukirjassa ei mainintaa hallintaoikeudesta tai tasingosta. Jakokirjaa ei ole tehty. Puolisoilla ei ole testamenttia tai avioehtoa. Kun B kuolee, perittäväksi jää talo ja tilillä olevat 110 000 euroa. Ensin kuolleella on kaksi lasta jotka ovat yhteisiä Bn kanssa. Toiseksi kuolleella on nämä kaksi yhteistä lasta Bn kanssa sekä kaksi edellisestä liitosta. Kuka perii ja mitä. Molemmat pesät pitäisi siis jakaa.
8333
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Ensin täytyy tehdä ositus A:n ja B:n välillä, jotta saadaan selville A:n jäämistö.
Sen perii A:n (ja B:n yhteiset) lapset.
B:n jäämistön perii A:n ja B:n yhteiset lapset sekä B:n lapset edellisestä liitosta tasaosuuksin kukin.

Äänestä
  • Ap:n kysymyksessä taisi olla ajatusvirhe:"Ensin kuolleella on kaksi lasta jotka ovat yhteisiä Bn kanssa. Toiseksi kuolleella on nämä kaksi yhteistä lasta Bn kanssa sekä kaksi edellisestä liitosta."
    Kai tuon olisi pitänyt olla, että
    "Ensin kuolleella on kaksi lasta jotka ovat yhteisiä Bn kanssa. Toiseksi kuolleella on nämä kaksi yhteistä lasta An kanssa sekä kaksi edellisestä liitosta."
    Vai?

    Äänestä

Ensin tehdään omaisuuden ositus kuolinpesien välillä A ja B.

A:n kuolinpesään kuuluu varoja:
-yhteisen talon puolikas (arvoksi heitän pedagogisista syistä) 500.000
-rahaa tilillä 2.000
yhteensä 502.000 (kaikki AO-omaisuutta)

B:n kuolinpesään kuuluu varoja:
-yhteisen talon puolikas 500.000
-rahaa tilillä 110.000, josta avio-oikeuden alaista (AO) 100.000 ja vapaa omaisuutta (VO) 10.000
yhteensä AO= 600.000 ja VO= 10.000

Puolisoiden AO-omaisuuden säästö on 502.000 600.000 = 1.102.000.

Tästä puolet on avio-osa eli 1.102.000 : 2 = 551.000.

Koska B:n kuolinpesä on varakkaampi kuin A:n kuolinpesä, B maksaa tasinkoa A:lle 49.000.

Omaisuuden reaalinen ositus:
A saa
-yhteisen talon puolikkaan 500.000
-rahaa tililtä 2.000
tasingon B:ltä 49.000
yhteensä 551.000

B saa
yhteisen talon puolikkaan 500.000
rahaa tililtä 110.000
vähennettynä tasinko A:lle -49.000
yhteensä 561.000

Perinnönjako

A:n ja B:n yhteiset lapset C ja D saavat
puolet kumpikin A:n jäämistöstä
ja neljäsosan kumpikin B:n jäämistöstä.

C saa 551.000 : 2 561.000 : 4 = 275.500 140.250 = 415.750
D saa 415.750

B:n lapset E ja F saavat neljäsosan B:n jäämistöstä.

E saa 561.000 : 4 = 140.250
F saa 140.250

On syytä huomata, että B:n ja edellisen puolison X kesken on myös tehtynä omaisuuden ositus. Jollei ole, se saattaa muuttaa lopputulosta.

Äänestä
  • Mutta mistä tuo rahavarojen ylimääräinen 10 000€ on tullut.
    Tuolla on iso merkitys onko varat avio-oikeuden alaista varallisuutta.
    Jos tuo 10 000€ on tullut tuosta aiemmin mainitun omaisuuden tuottona olisi se avio-oikeuden alaista rahaa.
    Jos kyseessä on lesken palkkaa, eläkettä tms. niin silloin se ei ole avio-oikeuden alaista rahaa.

    Samaa voitaisiin spekuloida esim. pörssiosakkeilla.
    Osakkeita 10 000 kpl jotka myöhemmin splitataan jolloin osakkeita onkin 20 000 kpl.
    Leski myy nuo 10 000 osaketta jolloin jäljellä on edelleen 10 000 kpl osakkeita ja rahavarat on lisääntyneet.
    Tässä esimerkissä nuo myyntirahat ovat avio-oikeuden alaista omaisuutta.

    Asiat eivät ole aina yksioikoisia.

    Äänestä

  • Hyvin_huomioit kirjoitti:

    Mutta mistä tuo rahavarojen ylimääräinen 10 000€ on tullut.
    Tuolla on iso merkitys onko varat avio-oikeuden alaista varallisuutta.
    Jos tuo 10 000€ on tullut tuosta aiemmin mainitun omaisuuden tuottona olisi se avio-oikeuden alaista rahaa.
    Jos kyseessä on lesken palkkaa, eläkettä tms. niin silloin se ei ole avio-oikeuden alaista rahaa.

    Samaa voitaisiin spekuloida esim. pörssiosakkeilla.
    Osakkeita 10 000 kpl jotka myöhemmin splitataan jolloin osakkeita onkin 20 000 kpl.
    Leski myy nuo 10 000 osaketta jolloin jäljellä on edelleen 10 000 kpl osakkeita ja rahavarat on lisääntyneet.
    Tässä esimerkissä nuo myyntirahat ovat avio-oikeuden alaista omaisuutta.

    Asiat eivät ole aina yksioikoisia.

    Juuri näin kuin toteat. Pakko oli tehdä oletuksia, kun lähtötiedot ovat niin niukkoja.

    Oletin myös, että talo myydään ja rahat jaetaan, muutenhan talon murto-osia tulisi jakaa osakkaille ja vain rahat menisivät reaaliseen jakoon. Mutta mitäpä sisarpuolet yhtä taloa yhteisomistaisivat.

    Äänestä

  • Hyvin_huomioit kirjoitti:

    Mutta mistä tuo rahavarojen ylimääräinen 10 000€ on tullut.
    Tuolla on iso merkitys onko varat avio-oikeuden alaista varallisuutta.
    Jos tuo 10 000€ on tullut tuosta aiemmin mainitun omaisuuden tuottona olisi se avio-oikeuden alaista rahaa.
    Jos kyseessä on lesken palkkaa, eläkettä tms. niin silloin se ei ole avio-oikeuden alaista rahaa.

    Samaa voitaisiin spekuloida esim. pörssiosakkeilla.
    Osakkeita 10 000 kpl jotka myöhemmin splitataan jolloin osakkeita onkin 20 000 kpl.
    Leski myy nuo 10 000 osaketta jolloin jäljellä on edelleen 10 000 kpl osakkeita ja rahavarat on lisääntyneet.
    Tässä esimerkissä nuo myyntirahat ovat avio-oikeuden alaista omaisuutta.

    Asiat eivät ole aina yksioikoisia.

    "Mutta mistä tuo rahavarojen ylimääräinen 10 000€ on tullut."

    Eläkkeestä, sijoitustuotosta, peruukkivarannon vuokratuotosta, lotosta,...

    Äänestä

  • uskomaki kirjoitti:

    "Mutta mistä tuo rahavarojen ylimääräinen 10 000€ on tullut."

    Eläkkeestä, sijoitustuotosta, peruukkivarannon vuokratuotosta, lotosta,...

    10..000 tuhatta tuli ensiksi kuolleen menoista,niistä kun oli maksettu hautakivi/kirjoitus
    hautapaikka 50 vuodeksi/hoito.

    Äänestä

Joa A henkilön perukirjassa ei ole mainintaa tasingosta, onko sillä jotain merkitystä? Testamenttiä ei kummallakaan ollut? Perillisillä ollut erimielisyyttä siitä, huomioidaanko A n perillisille jaettavaksi vain hänen henkilökohtaisella tilillä olevat varat vai puolisoiden yhteenlaskettu varallisuus?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ymmärskäinen kirjoitti:

Ensin on aviopuolisoista kuollut henkilö A, lakimies tehnyt perukirjan. Omaisuutta Bn kanssa yhteinen talo ja 2000 euroa omalla tilillä. Bn tilillä rahaa 100 000. Leski jää asumaan taloon eikä rahaa jaeta. Perukirjassa ei mainintaa hallintaoikeudesta tai tasingosta. Jakokirjaa ei ole tehty. Puolisoilla ei ole testamenttia tai avioehtoa. Kun B kuolee, perittäväksi jää talo ja tilillä olevat 110 000 euroa. Ensin kuolleella on kaksi lasta jotka ovat yhteisiä Bn kanssa. Toiseksi kuolleella on nämä kaksi yhteistä lasta Bn kanssa sekä kaksi edellisestä liitosta. Kuka perii ja mitä. Molemmat pesät pitäisi siis jakaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu