Niille jotka yhä väittävät että Natsi-Saksan sotavarustelu tähtäsi alunperin maasotaan ja suureen armeijaan kannattaisi tutustua tapaukseen nimeltään Suunnitelma Z. Tämä oli Hitlerin ja Saksan sodanjohdon sekä Kriegmarinen virallinen hanke joka ei ollut mitään huuhaata. Alkuvuonna 1939 hyväksytty hanke Saksan uudesta jättilaivastosta ehdittiin aloittaa ennenkuin sota ehti syttyä. Suunnitelmana oli rakentaa lähes yhtä suuri laivasto mitä Britannialla oli. Hankkeen aluskantana mm. seuraavat määrät pintalaivastoa (suluissa toteutuneet):
Taistelulaivat..................10 (4)
Taisteluristeilijät............3 (0)
Lentotukialukset..............4 (0)
Panssarilaivat.................15 (3)
Raskaat risteilijöt............5 (3)
Kevyet risteilijät.............13 (6)
Partioalukset ..................22 (0)
Hävittäjäalukset.............68 (30)
Torpedoalukset...............90 (36)
Koska esim Bismarck-luokan molemmat alukset vastasivat kukin hinnaltaan 100 VII-luokan sukellusvenettä ja Scharnhorst-luokan molemmat taistelulaivat 60 voidaan havaita millaisen mittaluokan hanke juuri ennen sotaa hyväksyttiin. Sen sijaan että Saksa käytti noin 12% sotatuotannostaan merisotaan se ilmeisesti olisi halunnut nostaa laivastorakentamisen paljon suuremmaksi. Pinta-alustuotannossa yli kolminkertaisena. Koska sukellusveneitä haluttiin rakentaa myös on ilmeistä että Hitlerin, sodanjohdon ja laivasto-ohjelman oli määrä 1940-luvulla ottaa noin 25% osuus koko Saksan sotatuotannosta. Suunnitelma Z:n mukaan alukset olisivat olleet laivaston käytössä viimeistään 1948 eli niiden valmistuksen kalleimman vaiheen olisi pitänyt vuoteen 1946 vaiheessa olla jo ohi.
Suunnitelman täyden toteuttamisen esti puhjennut sota. Mutta kaikuja siitä on vuosilta 1939-41 jolloin laivastorakentaminen aseineen ja ammuksineen saavutti jopa 15%:n osuuden sotatuotannosta.
Saksan suunnitelma jättilaivastosta 1939
48
869
Vastaukset
- Kaikkeapaskaa
Lapsenkin pitäisi ymmärtää, että tilanne -39 oli täysin eri kuin -42.
- Avaajalle-tiedoksi
Saksa rakensi vuoteen 1939 mennessä suuret maa- ja ilmavoimat ja niitä laajennettiin koko sodan ajan.
Merivoimat jäi paperille ja Hitler halusi lisäksi romuttaa suuret tykistöalukset.
Sukellusveneitä kyllä rakennettiin tuhatkunta- zxcvbnmkl
Päätös siirtyä pintalaivastosta sukellusveneisiin tehtiin vasta 1943 ja silloin oli myöhäistä kun sekin sota oli hävitty. Kyse ei ollut mistään vain Hitlerin laivastofantasiasta 1930-luvun.lopulla vaan varsin laajasti Saksan sodanjohdossa tunnistettiin tarve suureen laivastoon. Ja mitä Hitleriin ja Kriegsmarineen tuli niin Saksan Valtakunnan Johtaja silmiinpistävän halukkaasti kuunteli Kriegsmarinen komentajien näkemyksiä. Armeijan komentajia hän puolestaan herkästi pompotteli.
Kaikki joulukuun 1941-Saksan päätöstä julistaa sota Usalle tutkineet ovat havainneet että Kriegmarine oli päätöksen taustalla. Saksan laivasto näet käytännössä oli jo kuukausia ollut sotatilassa USA:n kanssa.
Ja sitten on tietysti tapaus Kuurinmaan puolustaminen alkuvuonna 1945. Se oli kuin Hitlerin testamentti jälkipolville: armeija uhrataan laivaston toiminnan jatkamisen takia. Saksan hierarkiassa ja prioriteeteissa armeija oli selvästi ilmavoimien ja laivaston alapuolella. Ja niin se oli myös USA:ssa, Britanniassa ja Japanissa. - Pötyä-lykkäät
1. Amiraali Raeder käski jo 3.9. 39 nostaa sukellusveneiden tuotannon noston 20-30 uuteen veneeseen kuukausittain. Se merkitsi tinkimistä muissa ohjelmissa. Sukellusvenesota oli kiivaimmillaan 1941-42.
2. "Ja mitä Hitleriin ja Kriegsmarineen tuli niin Saksan Valtakunnan Johtaja silmiinpistävän halukkaasti kuunteli Kriegsmarinen komentajien näkemyksiä."
.Näin varmaa oli myös 2.2. 1943, kun Hitler käski poistaa suuret tykistöalukset palveluksesta. Raeder erosi.
3. "Armeijan komentajia hän puolestaan herkästi pompotteli."
Niinkö? Hitler neuvotteli päittäin tuntikausia nimenomaan maavoimien johdon kanssa.
5. "Kaikki joulukuun 1941-Saksan päätöstä julistaa sota Usalle tutkineet ovat havainneet että Kriegmarine oli päätöksen taustalla. Saksan laivasto näet käytännössä oli jo kuukausia ollut sotatilassa USA:n kanssa."
Kaikki? Mainitse edes joku tutkija. Saksa julisti sodan USA:lle, koska Japani oli hyökännyt Pearl Harboriin 7.12. 41. Saksa oli sitoutunut sotaan sen rinnalle.
6. Kuurinmaan pitäminen oli yksi Hitlerin järjettömiä päätöksiä. Se ei millään tavalla palvellut laivastoa, vaan kaikki alukset määrättiin tukemaan maavoimien taistelua ja avustamaan evakuoinnissa.
Jos valehtelet tosissasi, niin koeta parantaa. Perehdy aluksi Kriegsmarinen historiaan. - historian-faktat
Saksan sodanjulistus Usalle oli muodollisuus. Roosevelt syytti suurelta osin täysin aiheetta Saksaa Pearl Harborin takapiruksi. Saksan laivasto vaati jo kesällä 1941 vapaita käsiä puuttua amerikkalaisten kauppalaivojen ramppaamiseen itärannikon ja Britannian välillä sotatavaroita toimittaen. Sota USA:n ja Saksan välillä syttyi juuri Atlannin taistelun takia.
- Esitä-sitten
faktat väitteidesi perusteiksi.
Saksa ei edes tiennyt Pearl Harborista ennakkoon. Yhteydet Japaniin olivat hyvin vähäiset.
Kyllähän USA:n merivoimat oli käytännössä saattueiden suojana, mutta sota syttyi ihan muista syistä. Ja Hitler sen julisti, ei Roosevelt. - erikkiolinero
Pötyä-lykkäät kirjoitti:
1. Amiraali Raeder käski jo 3.9. 39 nostaa sukellusveneiden tuotannon noston 20-30 uuteen veneeseen kuukausittain. Se merkitsi tinkimistä muissa ohjelmissa. Sukellusvenesota oli kiivaimmillaan 1941-42.
2. "Ja mitä Hitleriin ja Kriegsmarineen tuli niin Saksan Valtakunnan Johtaja silmiinpistävän halukkaasti kuunteli Kriegsmarinen komentajien näkemyksiä."
.Näin varmaa oli myös 2.2. 1943, kun Hitler käski poistaa suuret tykistöalukset palveluksesta. Raeder erosi.
3. "Armeijan komentajia hän puolestaan herkästi pompotteli."
Niinkö? Hitler neuvotteli päittäin tuntikausia nimenomaan maavoimien johdon kanssa.
5. "Kaikki joulukuun 1941-Saksan päätöstä julistaa sota Usalle tutkineet ovat havainneet että Kriegmarine oli päätöksen taustalla. Saksan laivasto näet käytännössä oli jo kuukausia ollut sotatilassa USA:n kanssa."
Kaikki? Mainitse edes joku tutkija. Saksa julisti sodan USA:lle, koska Japani oli hyökännyt Pearl Harboriin 7.12. 41. Saksa oli sitoutunut sotaan sen rinnalle.
6. Kuurinmaan pitäminen oli yksi Hitlerin järjettömiä päätöksiä. Se ei millään tavalla palvellut laivastoa, vaan kaikki alukset määrättiin tukemaan maavoimien taistelua ja avustamaan evakuoinnissa.
Jos valehtelet tosissasi, niin koeta parantaa. Perehdy aluksi Kriegsmarinen historiaan.Ihanko sodan alettua nostaa tuotantoa, 30-luvullahan se uhosi suurta pintalaivastoa meikäläisten tapaan.
- jepujeepsis
Hitler ymmärsi, että sotalaivojen strateginen käyttö sodassa oli vähentymässä, siksipä laivasto sai vain rippeitä tuotannossa, pois lukien tietysti sukellusveneet.
- FRHFXV
Mikäli sodan syttyminen olisi lykkääntynyt 4 vuodella olisi Saksalla ollut suhteessa huomattavasti suurempi laivasto kuin mitä tapahtui. Mutta armeija 1943 olisi muistuttanut jos ei vuoden 1939 niin korkeintaan 1940, siis se ei olisi ollut oleellisesti tulivoimaisempi. Luftwaffe olisi ollut samoin vain taktinen vailla strategista ulottuvuutta.
Britanniassa vuonna 1938 RAF ohitti varustelussa ensi kerran Royal Navyn. Armeijan osuus huolimatta merentakaisista joukoista sai pienimmän osuuden: 26.0%. Sota-aikana sen osuus vielä vajosi alemmas: 20-21%. - Frantisek
Isot taistelulaivat olivat paitsi kalliimpia kuin lentotukialukset myös ilmavoimien takia menettäneet osan taisteluarvostaan lentotukialuksille. Mutta ilmaherruuden ollessa varma niiden tulituki maihinnousuissa oli hirvittävää luokkaa jopa 400 mm:n pattereineen joissa yksi ammus painoi noin 1200 kiloa (105 mm kenttähaupitsin ammus painoi noin 15 kg). Pearl Harborin myötä niiden ilmatorjunta alkoi olla melkoinen. Esim Iowa-luokan aluksilla 129 it-tykkiä.
- Wetterhoff
Hintasuhde lentotukialusten (isot) ja suurten taistelulaivojen välillä oli 3:4. Näin ollen 4 lentotukialusta olisi maksanut Saksalle noin 750 miljoonaa markkaa ja ne 6 taistelulaivaa ja 3 taisteluristeilijää olisivat maksaneet yli 2 miljardia. Melkein sama kokonaishinta niille 13 alukselle kuin V-2 hanke maksoi.
Mikäli Wikipediassa ilmoitetut hinnat pitävät paikkaansa on yhdellä Bismark-aluksella saanut 100 XII-tyypin sukellusvenettä tai sitten itärintaman perusvahvuuden verran (lähes 3 000) Pzkw IV panssaria ja StuG III-rynnäkkötykkiä.
- H.M.S.Moilanen
Kyllähän USA:n sotatuottavuus on ollut laivatuotannossakin hyvä kun Iowa-luokan alusten yksikköhinnaksi tuli sama kuin Bismarckille ja Tirpizille ( 100 milj dollaria = 250 miljoonaa Reichsmarkia).
Iowa-luokan alusten uppoama oli 45 000, saksalaisilla 41 000. Aseistus ilmatorjunnassa selvästi parempi ja runsaslukuisempi. Tutka- ja elektroniikkataso aikansa huippua. Sodan loppuvaiheessa 1944-45 USA:n uudet kranaatit murhaavan paljon tehokkaampia maajoukkoja vihollisen lentokoneita vastaan.
Bismark/Tirpitz:
8 x 15 tuuman tykkiä
12 x 150 mm
16 x 105 mm
16 x 37 mm it-tykkiä
12 x 20 mm it-tykkiä
Iowa-luokan alukset:
9 x 16 tuuman tykkiä
20 x 127 mm tykkiä
80 x 40 mm it-tykkiä
49 x 20 mm it-tykkiä- Görlitz
Kaivoin vertailun vuoksi Suomen koko kenttäarmeijan ilmatorjuntatilanteen 4.9.1944 siis ajanjaksona jolloin aivan oikein "Suomen armeija ei vahvempi kuin koskaan aiemmin"
204 kpl 20 mm:n ilmatorjuntatykkiä
99 kpl 37-40 mm ilmatorjuntatykkiä
12 kpl 75-88 mm ilmatorjuntatykkiä
Yht............315 ilmatorjuntatykkiä
Noiden uuden ammusten myötä tuon Amerikan Tyynenmeren Laivaston Iowa-luokan aluksen ilmatorjunta vastasi vähintäin yhden Suomen armeijan armeijakunnan ilmatorjuntavoimaa tai lähes kahden (6 divisioonaa)
Kenttätykistöön verrattuna nuo taistelaivan 9 jytkyä ja 20 tuumaista vastasivat kertalaukausella samaa jos Suomen kenttäarmeijan 800 tykkiä ampuvat yhden laukauksen. Paitsi että noiden amerikkalaistykkien laukausten tuhovoima oli huomattavasti rajumpi 1944 kun ammukset räjähtivät maalialueen yläpuolella ennen maahan osumistaan. Suomalaisten, venäläisten ja saksalaisten kranaatit räjähtivät maassa. - Dragutinovic
Yamamoto upposi komeasti mutta olihan siinä melkoinen laiva:
-65 000 tn
aseistus: 9 kpl 460 mm:n tykkiä, 6 kpl 155 mm:n tykkiä, 24 kpl 127 mm tykkiä, 162 kpl 25 mm:n ilmatorjuntatykkiä, 4 kpl 13.7 mm it-pyssyä.
Iowa-luokan alukset olivat kuitenkin 5 solmua nopeampia. Ei auttanut Yamamoton ilmatorjunta lukuisat pommit ja torpedot kellauttivat sen meren pohjaan keväällä 1945. - Kaikkeapaskaa
Görlitz kirjoitti:
Kaivoin vertailun vuoksi Suomen koko kenttäarmeijan ilmatorjuntatilanteen 4.9.1944 siis ajanjaksona jolloin aivan oikein "Suomen armeija ei vahvempi kuin koskaan aiemmin"
204 kpl 20 mm:n ilmatorjuntatykkiä
99 kpl 37-40 mm ilmatorjuntatykkiä
12 kpl 75-88 mm ilmatorjuntatykkiä
Yht............315 ilmatorjuntatykkiä
Noiden uuden ammusten myötä tuon Amerikan Tyynenmeren Laivaston Iowa-luokan aluksen ilmatorjunta vastasi vähintäin yhden Suomen armeijan armeijakunnan ilmatorjuntavoimaa tai lähes kahden (6 divisioonaa)
Kenttätykistöön verrattuna nuo taistelaivan 9 jytkyä ja 20 tuumaista vastasivat kertalaukausella samaa jos Suomen kenttäarmeijan 800 tykkiä ampuvat yhden laukauksen. Paitsi että noiden amerikkalaistykkien laukausten tuhovoima oli huomattavasti rajumpi 1944 kun ammukset räjähtivät maalialueen yläpuolella ennen maahan osumistaan. Suomalaisten, venäläisten ja saksalaisten kranaatit räjähtivät maassa.ammukset räjähtivät maalialueen yläpuolella ennen maahan osumistaan. Suomalaisten, venäläisten ja saksalaisten kranaatit räjähtivät maassa.
Kyllähän näitä sytyttimiä on joka lähtöön ja ihan kaikkialla.
- Kuit-van-Hunttelaar
Oli noissa Baltimore-luokan raskaissa risteilijöissäkin tulivoimaa: 21 raskasta (5-8 tuumaista) laivatykkiä ja 72 (20-40 mm) ilmatorjuntatykkiä. SG-tutkajärjestelmä pinta-alusten ja SK-lentokoneita tunnistamaan. Jälkimmäisen kantama oli 190 km joten ilmatorjuntaa varten oli lähes tuntia aikaa varautumiseen. Isoja tykkejä voitiin käyttää myös lentokoneita vastaan. Laivojen hinnat 40%-suurista taistelulaivoista eli noin 40 miljoonaa dollaria kappale. Uppoamaltaan se oli lähellä Liberty-luokan kauppalaivoja joiden hinta oli vain 1/20 eli noin 2 miljoonaa dollaria.
- P.Öhkiäinen
Panssarilaiva Ilmarinen ja Väinämöinen:
15 solmua
Voimanlähde
Koneisto Dieselsähköinen, 4 × Krupp 875 kW Diesel, kaksi potkuria
Teho 3 500 kW
Aseistus:
Tykistö 4 × 254 mm Bofors
8 × 105 mm Bofors
4 × 40 mm Vickers
2 × 20 mm Madsen
Sisävesilaiva, liikuva rannikkotykistö. - V.P.Lehto
Liberty-luokan kauppalaivan ja esim.Fletcher-luokan laivastotason hävittäjien hintaero painoonsa nähden on kuvaavaa vaikka fordilainen liukuhihnavaiktus Liberty-luokan aluksissa on ilmeinen. Toisaalta Flercher-luokan hävittäjiä valmistettiin myös "liukuhihnalla" 175 kpl. Liberty alusten koko oli 7-kertainen Fletcheriin verrattuna mutta Fletcherin hinta oli kolminkertainen, 6.3 miljoonaa dollaria kappale. Ja käsittää laivan rungon ja koneiston (machinery). Aseista ei puhuta mitään. Sumners- ja Gearing luokan hävittäjien hinnat olivat lähes samat: 6.2 ja 6.1 miljoonaa dollaria. Noin 300 laivaston aluksen yhteishinta jotain 1.9 miljardia. Hävittäjiä pidettiin Usan II maailmansodan menestystarinana. Vuoden 1942 kesästä aina seuraavan vuoden kevääseen asti niiden rakentamiseen yhdessä muiden etupäässä sukellusvenetorjuntaan käytettyjen alusten rakentaminen oli suurempaa volyymiltaan kuin suurten sota-alusten.
Uppoaman hinnaksi tuli hävittäjillä 3000 dollari/tn. Taistelulaivoilla 2 500 dollaria/tn. - Buah-hah-hah
Ja saksalaisen hevosvetoisen jalkavädivisioonan aseistaminen maksoi kevyiden henk.koht aseiden osalta 500 000, kenttä-, pst- ja it-tykkien sekä heittimien 700 000 ja ajoneuvojen 800 000 dollaria. Siis yht 2 miljoonaa. Mitä laivojen hintoihin tulee niin ei ole edes varma onko niihin laskettu mukaan edes koko aseistus.
Yhden raskaan risteilijän hinnalla varustettiin asein ja ajoneuvoin 20 saksalaista jalkaväkidivisioonaa. Taistelulaivan hinnalla 50 divisioonaa. Stalingradin tappio oli siis pienempi menetys Saksalle kuin Bismarck. Vai mitä maasotakeskeiset pellet?- VkvVkvbn
Saksan sotavarustelun kustannukset jaoteltiin pääluokittain:
-lentokoneet
-ammukset
-alukset
-aseet
-panssarit
-ajoneuvot
-panssarikuljetusajoneuvot (eng halftrucks)
-ruuti
Aseet jakautuivat maavoimien yksiköille, ilmatorjuntaabb, lentokoneisiin,aluksiin, panssareihin, ps-kuljetusaluksiin. Laivojen sekä panssarivaunujen hinnat monesti, ehkä jopa useimmiten ovat ilman aseita. Lentokoneissa niitä ei ainakaan ole laskettu kun jo aseistus vaihteli suuresti.
Saksan asetuotannosta keskimäärin 42-45% meni muille kuin kenttäarmeijalle. USA:n tapauksessa sen valtava laivasto ja erittäin suuret ilmavoimat ovat vieneet vieläkin suuremman osan aseista. - Typeryys-kukkii
" Stalingradin tappio oli siis pienempi menetys Saksalle kuin Bismarck. Vai mitä maasotakeskeiset pellet? "
Pidä kuvitelmasi. Ne vain korostavat typeryyttäsi.
Yksittäisten tapahtumien vertailu on järjetöntä.
Bismarck oli kallis sotalaiva, mutta sen mukana meni vain noin 2 000 miestä.
Stalingradissa tuhoutui noin 300 000 miestä käsittävä 6. Armeija ja lisäksi taisteluissa menetettiin ainakin 200 000 miestä lisää. Liittoutuneiden armeijat osoittautuivat hyödyttömiksi., Materiaalin menetykset olivat valtavat.
Ja joku typerys vertailee tapahtumia keskenään!! - V.P.Lehto
Stalingradissa "tuhoutui" 220 000 Saksan maasodan bulkkijalkaväkisotilasta joiden taistearvo oli lopulta mitätön: pakki, reppu, housut, takki, lakki/kypärä, kivääri, panokset. Stalingradin materiaalimenetykset jopa venyttämällä ajanjaksoa heinäkuulta 1942 lähtien olivat tuon maa-armeijan osalta vain noin kuukauden armeijatuotanto: siis itseasiassa 25%/12 = 2% Saksan koko sotatuotannosta vuodelta 1942 tai 1943 sillä Pauluksen armeijalla oli keskimääräistä pienempi osa panssarivoimista.
Stalingradin sekä Bagrationin (1944)kalustotappiot olivat suhteellisen vähäiset juuri noiden joukkojen perin matalan teknologisen tason takia.
Maasota on halpaa - ja takapajuista.
- Kaarle-Martel
Saksa käytti vielä niinkin myöhään kuin vuoden 1943 ensimmäisellä neljönneksellä 11% varustelumenoistaan pelkästään sukellusveneiden rakentamiseen. Kun siihen liittää muiden alusten rakennustyöt sekä laivaston osuudet aseisiin (14%) ja ammuksiin (4%) on laivasto vienyt varustelusta 14-15%. Aallopohja oli kesällä 1944 jolloin osuus oli vain 6.3%. Vuoden lopulla pelkkä sukellusvenerakentaminen, aseet ja ammukset antoivat laivastolle lähes 10% osuuden.
On merkillepantavaa että sodan alusta aina vuoden 1942 loppuun ulottuvalla jaksolla Saksa käytti alle alle 4% varustelustaan taistelupanssareihin. Sukellusveneet ottivat vähintäin kaksinkertaisen, ehkä 2.5 kertaisen osuuden varustelusta.
Todellakin. Panssareihin turvaaminen näyttää olleen alakynteen jääneen kohtalo. Saksankin prioriteetit alunperin ovat olleet ilma- ja merisodassa. - G.A.Gripenberg
Saksan yritys rakentaa huippuluokan sukellusvene 1943-44 olisi vastinut huomattavasti suojatumman js sujuvamman ympäristön mutta kun Elktroboot sitten pääsi pahimmista lastentaudeistaan oli jo myöhäistä. Suunnitelma oli kuiten puskea 1 170 näitä sukellusveneitä. Niistä saatiin valmiiksi 118 ja 267 kappaletta oli rakenteilla sodan päätyttyä. 785 ei ehditty edes aloittas. Koska laiva kooltaan ja aseistukseltaan oli tuplasti yleisemmin käytettyä (VII)suurempi ja laadultaan aivan omaa luokkaansa olisi hanke vuodenkin jatkuessa nostanut sukellusvenetuotannon jonnekin 12-14% osuuteen sotatuotannossa huomioiden sukellusveneiden osuuden nopean nousun kolmessa kuukaudessa 4%:sta 8%:iin. Liittoutuneille se oli kuitenkin pommitustavoitteiden kärkilistalla ja pommituksilla sen tuotantoa häirittiin vimmatusti.
VII-tyypin sukellusveneen hinta vastasi noin 45 Pzkw IV-panssarin hintaa. Elektoboot maksoi yhden panssaridivisioon panssarikaluston verran ellei enemmän. Mutta niitä Saksa olisi tarvinnut sillä niillä sitä vihollisen sotatuotantoa olisi todella olisi tuhottu.- V.P.Lehto
Grönerin mukaan hinta olisi ollut vain 5.8 miljoonaa RM:ää kappale. Jos tieto pitää paikkaansa niin se olisi ollut vain 50% enemmän kuin VII. Mutta taatusti suunnittelukulut on peitetty eivätkä sisälly olleenkaan hintaan. Ensimmäisten valmistus maksanut ehkä monikymmenkertaisesti.
- zxcvbnmkl
Saksan lentokonetuotannon puolelta on kosolti esimerkkejä miten valmistusprosessien ensimmäiset koneet maksoivat moninkertaisesti, jopa monikymmenkertaisesti sen mitä varsinaisen sarjavalmistuksen tuotteet. XXI-sukellusvene oli tärkeysjärjestyksessä Me-262 suihkukoneen veroinen eikä resursseissa ja kustannuksissa pihistelty 1943-44 kun käännettä ilma- ja merisodassa parempaan yritettiin.
Vaiheessa jossa nuo ainoat valmiiksi saadut 118 olivat valmistuksessa nousi sukellusvenetuotanto taistelupanssareiden ohi joilla tuotannon huippu saavutettiin vasta marraskuussa 1944 (yli 1 800). Noita 118 venettä oli valmistettu jo vuodesta 1943 lähtien mutta varsinainen valmistusprosessi lähti vauhtiin vasta 1944 viimeisellä neljänneksellä. Samalla periodilla valmistettiin enemmän kuin satakertaisesti uusiin sukellusveneisiin verrattuna. Todennäköinen valmiiden suhde oli noin 1:200. Näyttää siis siltä että nuo 118 valmiiksi saatuja kappalehinnaltaan olivat yli satakertaa kalliimmat kuin mikä oli rynnäkkötykkien, Pzkw IV, Pzkw V, Pzkw VI ja tuhoajavaunujen keskihinta (n. 100 000 RM). Siis jotain 12 000 000 -15 000 000 RM. Seuraava satsi ( valmistuksessa olevat 267) olisivat turvatuimmissa oloissa maksaneet jo paljon vähemmän.
Pelkästään vuoden 1944 viimeisen neljänneksen sukellusvenetuotannon arvo on muuten ollut 8.1%:n osuudella sotatuotannosta noin 800 miljoonaa RM:ää. Edellisellä neljänneksellä arvo on ollut noin 550 miljoonaa. Vuoden 1945 alkuneljänneksen kaaottisessa tilanteessa (7.5%) yhä 500 miljoonan arvosta.
- Penna-Tervo
Albert Speer kantaa osavastuun siitä ettei XXI-sukupolven sykellusveneitä saatu aiemmin taistelukentälle. Speerin linjaus pilkkoa tuotantoa useille eri yhtiölle joilla useilla ei ollut kokemusta sukellusvenerakentamista johti jatkuviin jälkikäteiskorjauksiin ja muutoksiin. Tuotanto alkoi jo vuonna 1943 mutta ongelmia havaittiin pitkin vuotta 1944 ja ne alettiin voittaa vasta vuodenvaihteessa 1944-45 jolloin kaikki oli jo myöhäistä. Toisaalta Luftwaffen romahdus ja B-24 Liberator-koneiden irrottaminen Atlannille olisi jonkin verran helpottanut Saksan painetta.
Tästä Speerin linjauksesta sotatuotannon hajasijoittamisesta ei olla tarpeeksi puhuttu. Viimeistään keväästä 1943 alkaen olisi lentokone-, polttoaine- ja sukellusvenetuotanto pitänyt alkaa siirtää suuriin maanalaisiin betonieristettyihin teollisuushalleihin. Kevääseen 1944 menessä valtaosa tuotantoa olisi voinut jatkaa paremmin turvassa ja silloin tuotanto olisi ollut selvästi tehokkaampaa ja eteenkin laatu parempaa kuin Speerin hajasijoittamisen mallissa. - Wetterhoff
Laivojen hinnat (Saksan markkoja, eivät sisällä laivoissa tarvittavia aseita) :
Suuret alukset
Bismarck.........................197 000 000
Tirpitz..............................181 000 000
Scharnhorst...................143 000 000
Gneisenau......................146 000 000
Graff Zeppelin.................92 700 000
Rugzeugrater B...............92 400 000
Deutschland.....................80 000 000
Admiral Sheer..................90 000 000
Admiral Graff Spee........82 000 000
Admiral Hipper................85 000 000
Blucher...............................87 800 000
Printz Eugen..................104 500 000
Seydlitz...............................84 100 000
Lutzow................................83 600 000
yhteensä......................1 549 100 000
Kevyt ristelijä K luokka.................38 000 000
Kevyt risteiljä Leipzig luokka......40 000 000
Hävittäjä 1934 tyyppi...................13 700 000
Hävittäjä 1934A tyyppi................14 100 000
Hävittäjä 1936 tyyppi...................12 870 000
Hävittäjä 1936A tyyppi................13 180 000
Torpedovene 1935 tyyppi..............7 800 000
Torpedovene 1937 tyyppi..............9 300 000
Hävittäjiä Saksa valmisti 30, torpedoaluksia 36 ja kevyitä ristelijöitä 6. Niiden valmistusarvo noiden tietojen perusteella noin 950 miljoonaan Saksanmarkkaa.
1 549 100 000- v....v....v....v....v
Noin 1 200 sukellusveneen hinta on ollut vähintäin 3 miljardia markkaa. Mutta kuten pinta-aluksissakin myös sukellusveneissä, varsinkin XXI-tyypin oli suunnittelukustannukset valtavat eikä niitä kyllä ole laskettu noissa ylläolevissakaan mukaan.
- sdfasdfas
Pinta-alukset, sukellusveneet, aseet, ammukset, suunnittelu sekä laivaston muu kalusto ja laitteisto on vienyt vuosina 1939-1945 Saksan sotatuotannosta yli 15 miljardia markkaa. Ei lentokoneidenkaan tuotannon kokonaiskustannus tule siten että lasketaan joku keskiarvo ja kerrotaan lukumäärällä. Todellinen kokonaiskustannus niin Saksalla, USA:lla kuin briteilläkin oli vähintäin tuplasti suurempi ellei peräti kolminkertainen. Tarvitsi rakentaa korjausmateriaalia, varaosia, uusia ja korjailla puutteita jne...
- Kuit-van-Hunttelaar
XXI-sukellusvenetyypin tulo riitävän ajoissa ja suurinmäärin olisi pitkittänyt sotaa muttei muuttanut lopputulosta. Alus oli huomattavasti kehittyneempi kuin VII-versio. Se olisi pakottanut liittoutuneita sijoittamaan suuria määriä mm B-24 lentokoneita Atlannin alueelle sekä rakentamaan enemmän 7-8 miljoonaa dollaria maksavia hävittäjäaluksia.
- Mhester
Saksan lentotukialuksen rakennustyön edistymisestä:
"In 1938 the construction of an aircraft carrier had started under the name
Graf Zeppelin. By 1943 the 95 percent of the vessel was completed however the
construction was abandoned in 1944 and the semi-finished ship was transported to
Kiel and was dismantled by April 25th 1945. The absence of aircraft carriers had
tremendous strategic and tactical limitations for the naval warfare. Furthermore, the
decision to dismantle a 95 percent complete vessel demonstrates the irrationality of
the procurement system."
Järjestelmä joka pyrki ja rakensi suurenluokan aluksen 95%:sti ja sitten lemppaa koko hankkeen osoitti irrationaalisuutensa. - Joonas-Castren
Natsi-Saksan sotatuotannon perusrakennetta tutkineet ovat havainneet tuotannon pohjan olleen itseasiassa heikomman kuin mikä oli Keisarillisessa Saksassa 1917-18. Tämä ei koskenut vain ammus- ja terästuotantoa, eikä ole selitettävissä myöskään alumiini- ja lentotuotantopanostuksella. Natseilla oli vaikeuksia hallita taloutta. Kuppaamalla naapureita (Puola,Tsekki, Ranska, Ukraina...) järjestelmä jotenkin selvisi vuoteen 1944. Saksalainen "järjestelmällisyys" oli kaukana.
- robottirobotti
Vaikeudet johtuivat siitä, että vihamielinen Länsi esti raaka-aineiden hankintaa ja maa oli muutenkin kovib huonossa kunnossa silloin, kun valtaan tultiin.
- Iiteemies
》Kaivoin vertailun vuoksi Suomen koko kenttäarmeijan ilmatorjuntatilanteen 4.9.1944 siis ajanjaksona jolloin aivan oikein "Suomen armeija ei vahvempi kuin koskaan aiemmin"
204 kpl 20 mm:n ilmatorjuntatykkiä
99 kpl 37-40 mm ilmatorjuntatykkiä
12 kpl 75-88 mm ilmatorjuntatykkiä
Yht............315 ilmatorjuntatykkiä《
Et viittisi valehdella noin tökerösti. Katso tykkien määrät li keistä. Minä katsoin jo...
ttp://jaegerplatoon.net/MAIN.html
http://jaegerplatoon.net/AA_GUNS1..htm
http://jaegerplatoon.net/AA_GUNS2.htm
http://jaegerplatoon.net/AA_GUNS3.htm - robottirobotti
Z-suunnitelmaan siirryttiin sitten, kun Britannia oli alkanut selvästi täysin vihgamieliseksi ja hautoi selkeästoi sotaa. Tähän asti oli pysytty 1935 sopimuksessa ja myös siihen, että Britanniaa ei ärsytetty liian suurella laivastolla
Sukellusveneet ovat tärkeitä, mutta kyllä perinteinen laivastokin vaadittiin esim. Norjan operaatioon - Anonyymi00037
Saksa unohti että merien hallinta tarkoittaa valtaa maailmassa.
- Anonyymi00038
Ei kyse ollut mistään unohduksesta, vaan resurssien puutteesta.
Hitlerin suunnitelma oli rakentaa laivasto, mikä kykenisi maihinnousuun Englantiin, sen jälkeen kun Neuvostoliitto olisi voitettu. - Anonyymi00042
Anonyymi00038 kirjoitti:
Ei kyse ollut mistään unohduksesta, vaan resurssien puutteesta.
Hitlerin suunnitelma oli rakentaa laivasto, mikä kykenisi maihinnousuun Englantiin, sen jälkeen kun Neuvostoliitto olisi voitettu.Olisi pitänyt tehdä toisin päin. Neuvostoliitto ei olisi kyennyt hyökkäämään Saksaan ja Britannia taas hallitsi merenkulkua Euroopassa.
- Anonyymi00043
Anonyymi00038 kirjoitti:
Ei kyse ollut mistään unohduksesta, vaan resurssien puutteesta.
Hitlerin suunnitelma oli rakentaa laivasto, mikä kykenisi maihinnousuun Englantiin, sen jälkeen kun Neuvostoliitto olisi voitettu.Suunnitelmia maailmassa piisaa, niiden toteuttaminen on toinen juttu.
- Anonyymi00039
Laivoista piirreltiin aina vain suurempia.
- Anonyymi00044
Titanicin piti olla uppoamaton.
Kuinka kävi?
Upposi ensimmäisellä matkallaan törmättyään jäävuoreen.
- Anonyymi00040
Hitler ilmoitti brittisaattueen täydellisestä tuhoamisesta uudenvuodenpäivän radiopuheessaan ja sai tietää totuuden vasta seuraavana aamuna BBC:ltä. Raivostuneena hän kutsui amiraali Raederin kokoukseen.
Siellä Raederia hemmoteltiin puolentoista tunnin mittaisella paasauksella Saksan laivaston arvottomuudesta, saksalaiset merimiehet olivat pelkurimaisia, epäpäteviä ja epälojaaleja, Hitler raivosi, vain sukellusvenehaara oli saavuttanut mitään arvokasta kummassakaan maailmansodassa. Hitler määräsi Raederin romuttamaan kaikki Kriesgmarinen kolmetoista pääalusta romumetallia varten, jotka oli tarkoitus käyttää uudelleen rannikon tykistön materiaalina.
Amiraali Raeder, joka oli rakentanut Kriegsmarinea yli vuosikymmenen ajan, jätti eronpyyntönsä sen sijaan, että olisi noudattanut käskyä. Hänen tilalleen nimitettiin Adm. Kaarlo Donitzi, sukellusveneilijä.- Anonyymi00041
Großadmiral
- Anonyymi00045
Saksan sotatuotannon suurin momentti oli lentokoneet. Pelkät lentokoneet ilman niiden aseita ja ammuksia muodostivat keskimäärin 42-43% Saksan sotatuotannosta. Esim panssarien, rynnäkkötykkien ja telatykkien osuus oli keskimäärin vain hieman yli 6,5%.
- Anonyymi00047
Saksan sukellusveneillä ekan maailmansodan jälkeen oli suomalaiset juuret eli Turussa tehtiin eka.
- Anonyymi00046
Maasota on aina ollut merisotaan verrattuna teknologisesti primitiivisempää. Siksi esim Japanin sotatuotannon teknologinen taso oli huomattavasti korkeampi kuin Neuvostoliiton.
- Anonyymi00048
Neuvostoliitto ja Japani eivät vaan keskenään käyneet isompaa merisotaa, sitä vastoin Japanin suunnitelma Neuvostoliiton Kauko-Idän ja Siperian valloitukseen perustui hevosvetoiseen armeijaan.
Ja keskinäiset taistelut päättyivät Japanin häviöön.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi
Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit986498KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!
STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti3616062Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?
On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei602973Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta
Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-20000117808521092424Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT1082095- 1251784
Puolen vuoden koeaika
Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro191653Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan
Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju1811320Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan
Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään331228- 731217