Mummo kahdeksankymppinen.
Osti kaupasta tikkarin punaisen.
Ompahan varalla lastenlapsien.
Sanoi hän hieman häpeillen.
Kotinsa nurkalle tullessaan.
Mummo istahti kinokseen istumaan.
Kuori paperin päältä pois ostoksen.
Lumeen sen painoi odotellen.
Tuon makean maun tullessa
suuhun ryppyiseen.
Hän hihitti hiljaa itsekseen.
Minä tiesin sen,oli maku se lapsuuden!
Osti kaupasta tikkarin punaisen.
Ompahan varalla lastenlapsien.
Sanoi hän hieman häpeillen.
Kotinsa nurkalle tullessaan.
Mummo istahti kinokseen istumaan.
Kuori paperin päältä pois ostoksen.
Lumeen sen painoi odotellen.
Tuon makean maun tullessa
suuhun ryppyiseen.
Hän hihitti hiljaa itsekseen.
Minä tiesin sen,oli maku se lapsuuden!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Viehättävä. :)
Tulkitsen runossa eräänlaisen paluun -ehkä "vain" muistoihin- mutta kuitenkin onneen.
vain halu tehdä iloinen ja ehkä vanhahtava runo.
Tosin tuo juuri minua,eli jos minusta joskus tuon ikäinen tulee niin toivon säilyväni omanani.
Kun kävin hakemassa postin niin muistin todella yhtäkkiä miltä se lumeen kastettu tikkari maistuu namm....
jäi tuo tärkein.Kiitos!
Aivan kuin olisi ollut tuon mummotytön ihonalla ja tuntenut kuin hän.
tuli siis sinulle.Sinäkö se olitkin kun se tikkari katosi välillä =)
ihana!Itse en ole koskaan kokeillut moista herkkua,
mutta oman, jo pilven reunalla maailman menoa ihmettelevän mummoni osaan kuvitella tuohon runoon.
Oikeesti sydäntä lämmittävä juttu!!!
mutta etkö tosiaankaan ole penskana vastasataneeseen lumeen tikkaria työntänyt.Se juttu sinun pitää korjata ensitilassa!
Kiitos!
ihana runo :) hirmuisen lämmin olo tuli lukiessa ja sai hymyilyttämään :)
se täytti sen tehtävän johon oli tarkoitettu.
Kiitokset!