surettaa

Pikkuveli on nyt ns. teini-vaiheessa. Perheenjäsenet ovat hinttareita, huoria, läskiä, lesboja ja vittu-sanalla höystettynä tietenkin. Opiskelu ei ole hänelle OMAAN tulevaisuuten satsaamista, vaan keino saada se mitä milloinkin haluaa. Huonosta menestyksestä ja muista asioista valehdellaan. Aina vain karjutaan ja haukutaan, ei koskaan pienintäkään arvostusta ja minä seuraan vierestä kuinka äiti itkee kun poika on kertonut kuinka huora on huono äiti. Yöllä kolmelta joutuu hakemaan poikaa, vaikka töistä on päästy yhdeksältä illalla ja aamulla aikaisin herättävä takaisin töihin. Kamalaa katsoa kuinka syyttävät itseään kaikesta ja veljeni käyttää täysillä hyväkseen muiden velvollisuudentuntoa. Tietenkin ymmärrän että nuorena tulee välillä oltua tyhmä - itsekin olin. Surullinen olen hänen puolestaan sillä joskus tulee kova tömähdys maanpinnalle ja kaikkea ei saakaan valittamalla, tuntuu ettei hän ikinä aikuistu henkisesti. Mutta kaikkein eniten käy vanhempiani sääli. Ehkä he ovatkin voineet syyllistyä jonkinasteiseen lellimiseen mutta en tunne itse olevani mitenkään hemmoteltu piloille ja minulle he ovat olleet hyviä vanhempia :( Kaikille vanhemmille jaksamista, vaikka itse syvästi mietin että haluanko ikinä kokea tuota "vanhemmuuden onnea" jos se on tuollaista...
2361
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Oma pikkuveljeni on nyt tuossa samassa iässä ja aivan kamala. Haistattelee ja tekee mitä itse tahtoo. Asialle kannattaa kuitenkin yrittää tehdä jotain. Oma äitini on yksinhuoltaja ja joutuu kasvattamaan lapsia yksin. Itse asun jo omassa kodissani. Viime viikolla olin äidin luona käymässä ja siellä veli taas huoritteli äitiä vaikka tämä kantaa niska vääränä ruokaa kotiin ja tekee kamalasti töitä. Otin veljeä rinnuksista kiinni ja vein omaan huoneeseen. Siellä sitten puhuttiin aika pitkään näistä asioista. Uhkailin sitä, että ei sitten ole muuta vaihtoehtoa kun viedä se psykologille tai jonnekin juttelemaan tuosta käyttäytymisestä jos ei muu auta. Mietittiin myös äidin tilannetta. Veli meni kiltisti pyytämään äidiltä anteeksi ja lupasi yrittää käyttäytyä kunnolla. :)

Äänestä

Hei

pikkuveljes on varmaan YA ikäinen, eli 13-15 vuotias. kertomasi perusteella hänellä on valta äidistäs, mikä on väärin.

Vanhempien velvollisuus on kasvattaa lapsia. Jokainen alle 18v henkilö on lapsi, vanhempien työ on siis pitkäjänteistä.
Jos 13-15 vuotias poika hallitsee kasvattajaa (olettaisin, että äitisi on 30v), niin jotain on todellakin pielessä. Vanhempiesi tulisi katsoa peiliin ja tehdä asioille jotain, eikä vain pahoitella tilannetta. Ei ole veljesi syy, että vanhempasi eivät ole tehneet asialle mitään.

Luulenpa, että tuossa tarvitaan jyrkkä muutos kaikkeen. Valta vanhemmille, siis. Kaikenlainen kiroilu yms. pitää kitkeä pois. Itse opin olemaan kiroilematta, kun isä antoi vähän fyysistä varoitusta (tukkapöllyä, korvasta kiinni jne.).
Kerran pari koetin kepillä jäätä, mutta sain heti tuta kuka on talon herra ja hidalgo - valtataisteluun en lähtenyt.

Sama pätee kouluhommiin. Kymppejä joka asiasta ei voi olettaa, mutta parhaansa mukaan kun yrittää niin tuloksia tulee. Oletan, ettei poika harrasta läksyjen tekoakaan. Se korreloituu suoraan koulumenestykseen.

Jyrkällä muutoksella, ja kaapin paikan näyttämisellä tuokin tilanne korjaantuu!

Jaksamisia. Muista, että sinä et ole syyllinen mihinkään (älä siis syytä itseäsi).

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sisko kirjoitti:

Pikkuveli on nyt ns. teini-vaiheessa. Perheenjäsenet ovat hinttareita, huoria, läskiä, lesboja ja vittu-sanalla höystettynä tietenkin. Opiskelu ei ole hänelle OMAAN tulevaisuuten satsaamista, vaan keino saada se mitä milloinkin haluaa. Huonosta menestyksestä ja muista asioista valehdellaan. Aina vain karjutaan ja haukutaan, ei koskaan pienintäkään arvostusta ja minä seuraan vierestä kuinka äiti itkee kun poika on kertonut kuinka huora on huono äiti. Yöllä kolmelta joutuu hakemaan poikaa, vaikka töistä on päästy yhdeksältä illalla ja aamulla aikaisin herättävä takaisin töihin. Kamalaa katsoa kuinka syyttävät itseään kaikesta ja veljeni käyttää täysillä hyväkseen muiden velvollisuudentuntoa. Tietenkin ymmärrän että nuorena tulee välillä oltua tyhmä - itsekin olin. Surullinen olen hänen puolestaan sillä joskus tulee kova tömähdys maanpinnalle ja kaikkea ei saakaan valittamalla, tuntuu ettei hän ikinä aikuistu henkisesti. Mutta kaikkein eniten käy vanhempiani sääli. Ehkä he ovatkin voineet syyllistyä jonkinasteiseen lellimiseen mutta en tunne itse olevani mitenkään hemmoteltu piloille ja minulle he ovat olleet hyviä vanhempia :( Kaikille vanhemmille jaksamista, vaikka itse syvästi mietin että haluanko ikinä kokea tuota "vanhemmuuden onnea" jos se on tuollaista...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu