Eli, meillä on varmasti yksi yleisimmistä ongelmista, eli toisten koirien ohittaminen. Ollaan vuoden verran treenattu kunnan koiraihmisten kanssa ohittamista ja tuntuu että kaikki konstit on käytetty enkä ole saanut koiraan otetta. Olen kokeillut kuonopannan, makupalat, kehut, lelut paljon erillaisia kontakti harjoituksia. Koirani on riisenipoika. Se on reilu vuoden. Ollaan treenattu bh-kokeeseen ja kaikki muu on mennyt nappiin paitsi koiran ohitus, enkä haluaisi että koe pomppaa sen takia. Viimeisimpänä olen yrittänyt jämerämpää kieltoa ja tiukkaa "ei mene" käskyä mutta koira ei ole kuulevinaan, en ole uskaltanut mitään "jämerämpää" esim. nappaa kiinni koska useimman koiran kouluttajat ja koulutusartikkelit kehoittavat vain makupala, kehu, kielto-linjaa, mutta se ei tehoa... Ollaan myös treenattu canicrossia ja hakua, mutta canicrossissakin tökkii tämä ohitus... Onko kellään mitään uusia vinkkejä haastavista suurikokoisista koirista... esim. laumanvartijaroduista, voisin yrittää soveltaa moisen rodun koulutusmenetelmää.
mitä sitten kun "kaikki" keinot on koitettu?
Jenna
251402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
osittain sama ongelma.
Mutta; toisille auttaa ihan tottelevaisuuskoulutuksessa käynti. ..? Oletko kokeillut siellä? vaikka perusjutut kaikki muuten olisi hallinnassa, niin sieltä voipi saada jotain kullanarvoisia vinkkejä. Ellei muuta, niin kipaise kysäsemässä vaikka ihan ilman koiraakin?
Joo elikkä... treenaan pk.puolen tottista ollaan käyty siellä aivan pennusta asti... ollaan treenattu myös jälkeä ja hakua että koiran pitäisi tässä vaiheessa olla sosiaalinen ja osata työkennellä koirien kanssa mutta ne ovat vain ongelma lenkillä... ollaan jopa lavastettu lenkillä tilanteita että koira tulee vastaan mutta ongelma on aina sama. ja tarkennan vielä että olen yrittänyt ketjupantaa eikä sillä ole mitään tehoa, edes vaikka nostaisin sen korvien taakse kurkulle...
Jaa'a.
Meilläkin käyty kaikki keinot, selättämiset, palkitsemiset jne, mutta en keksi.
Meillä kun ei rita edes huoli namia, ja tosiaan vaikka sen 10 kg kinkun kantaisi mukanaan, niin ei oikein auta :(
tässä lähistöllä eräs ratkoo schäferinsä kanssa sillä tavalla, että viskoo lumipalloja koiralle, niin sillä tavalla vähäsen katselee muualle. Eli siinä voisi tietty olla ratkaisun poikanen; jos sen huomion saisi jaettua monen asian kesken, eli esim, lumipalloilla ääntä, sitten vaikka musiikkia jne.. ?
Meillä kun on vielä tuo vetämiskiskomisjyystämisongelma, niin yritän sitä tämän kanssa ratkoa. Eli ostan kun löydän, pitkän flexin ja sitten harjoitellaan ihan ulkona sitä että koira kuuntelee. Nimittäin vapaana ollessa meillä ei sitä ongelmaa ole, kauempaa saa koira mennä ihan rauhassa ohi, mutta hihnassa oltaessa ei mikään onnistu, mikäli muita on lähettyvillä.. :(
Tuntuu sälli sinua laittavan. Selvä auktoriteetti ja kuri koiralle on se toimivin tie, se taasen että onko sinulla "luontoa" saada sitä aikaan on aivan vaan sinun tiedossasi.
Tässä vaan taasen yksi esimerkki voimakkaasta koirasta, joka on oppinut väärän käytösmallin ja luulee tekevänsä oikein.
Näillä "kukkatippakonsteilla" ei valitettavasti kaikkien "jäärien" kanssa kertakaikkiaan voi toimia.
Pitkää tietä olet jo kärsivällisesti yritellytkin siellä koulutuksissa, ottaisin jonkun kaveriksi siihen kohtaamistilanteeseen ja kun koirasi alkaa rähjäämään/aikoo rähjätä niin annat kylmänrauhallisesti koiran remmin kaverille ja hän jää sinne koirasi kanssa ja sinä jatkat matkaa siihen vilkaisemattakaan,(mitään virkkamatta) kaverisi antaa koiran rähjätä jos se sitä kerran haluaa tehdä mutta ohitettava (tähän käy vaan ehdottoman varma rauhallinen koira)jääkin siihen kohdalle odottelemaan koirasi rauhoittumista sen takia, että koirasi tapa rähjätä on luultavimmin "karkotustoimi" eikä se nyt saakaan aikaan karkotusta, kävelet hissukseen poispäin niin kauan kuin sinusta kuulostaa, että rähinä alkaa olla jo sinun perääsi pääsemisvalituksen sävyttämää, silloin kävelet rauhallisesti koiraasi koti ja jos se tästä saa uutta pontta yrittää karkottaa sitä toista koiraa niin pysähdyt oitis ja lähdet taasen kauemmas, lopulta uskoisin, että voit palata koirasi luo ja te jatkatte matkaa ja se ohitettava jää siihen odottelemaan paluutanne, vaikka todennäköisesti koirasi uhoaa uudelleen ja eikun sama konsti sitten vasta otatte niitä varsinaisia kohtaamisia kuten Bh-kokeessakin, kun koirasi voi tyynesti ohittaa paikallaan odottavan koiran.Tästä vaiheesta eteenpäin vasta kannatttaa alkaa koiraa seurauttamaan ja siitä palkkaamaan. lykkyä tykö.
alkoi kiinnostamaan myös sellainen vaihto-ehto (saattaa olla hatusta temmattu) kuin elimelliset/rakenteelliset viat? Meillä meinaan oli sakemanni joka räyhäsi kaikille koirille, vaikka mitä teimme. Ongelmakoirakouluttaja sen viimein sanoi, että olisiko koiralla esim. kovia kipuja? Kuvautettiin lonkat, ei kyllä sen takia vaan koska ne alkoivat oireilla, ja tulos oli E. Eli todella huonot.
No kuitenkin.
Tuosta laumanvartijaroduista sen verran, että itselläni on kaksi sellaista, eivätkä nämä räyhää koirille eikä ihmisille. Toki jos ovat omalla reviirillään, mutta muutoin eivät.
Tsemppiä sinulle, voin sanoa että tiedän kuinka hankalaa räyhäävän koiran kanssa kulkeminen on, mutta olet tehnyt asialle paljon ja varmasti vielä jotain keinoja on... =)
Oletko kokeillut kertoa koirallesi selkeästi, ettet halua sen rähjäävän? Yleensähän koira toimii siten, mikä on sille kannattavaa. Useimmiten ihmiset vahvistavat ja palkitsevat koiraa toiminnasta, jota se jatkaa, vaikka itse kokevat siitä kieltävänsä. Pyydä kokenut kouluttaja seuraamaan omaa toimintaasi kyseisessä tilanteessa.
Koiran jo rähjätessä on liian myöhäistä heilutella makupaloja nenän edessä, silloin yrität sitä lahjoa kääntämään päänsä pois. Oikea hetki on silloin, kun koirasi havaitsee toisen koiran; silloin käsky sivulle tms. ja matka toiseen suuntaan. Siitä sitten kehut ja palkkaat. Jos rähinä ennättää alkaa, itse yrittäisin vääntää koiralle rautalangasta, että ei, minä en halua sinun rähjäävän ja en sitä hyväksy. Jos olet hentoääninen tai omaat naisellisen äänen sinun on ehkä parempi harjoitella "murisemaan" ettet kuulosta koirasi korvissa piipittävältä pennulta. Mutta siis, kokeneelta kouluttajalta saat neuvoja tuohon rautalangasta vääntämiseen. En ala sitä keskustelupalstalla tekemään (neuvo EI sisällä voimankäyttöä). On parempi, että se neuvotaan käytännössä, jotta käytät sitä oikein ja ennenkaikkea oikea-aikaisesti.
Anteeksi mutta, negatiivinen huomio on myöskin vahvistamista.
Eli Jos koira rähjää jo, ei kielloista sun muista repimisistä ole mitään hyötyä vaan itseasiassa vahvistat vain koiran käytöstä kieltelemällä ja sehän ei ole tarkoitus...
...kyllä varsin hyvin negatiivisenkin huomion olevan huomiota... Jos kielto on tarpeeksi voimakas ja epämiellyttävä, se menee perille. Ja kun antaa sitä positiivista huomiota sitten runsain mitoin kun homma onnistuu. Koira, jolla on tapana räyhätä, on jo niin reippaasti vahvistettu siihen, että räyhääminen on sitä, mitä remmin toisessa päässä oleva haluaa, ei huomiotta jättäminen räyhäämistilanteissa auta, kokeilkaa vaikka :)
Pääsee silloin sellaiseen mukavaan noidankehään jossa samalla vahvistaa sitä mitä ei halua vahvistettavan vaikka kuinka kovaa kertoo koiralle rähisemisen olevan väärää käytöstä.
Tiesitkö että monasti pelkkä passivoituminen tilanteessa kertoo koiralle jo sen ettei tästä ainakaan saa palkkaa... Sillä se jos mikä on Rangaistus.
..ei tule noidankehää kun kertoo asian tarpeeksi selkeästi. Mutta kukin tyylillään.
Rangaistus tai kieltäminen ei opeta koiralle yhtään mitään, se kertoo ainoastaan mitä sen ei haluta tekevän. Kiellon jälkeen koiralle annetaan mahdollisuus toimia oikein ja kehutaan sitä oikean toimintatavan valinnasta.
Täysin oikeassa olet.
Kielto siis pitää opettaa koiralle ehdottoman oikein, jotta kieltoa osataan noudattaa. Mutta en usko että esimerkiksi ohittamisessa kieltämisellä pääsee puusta pitkälle.
Kiellossa ajoittaminenkin on tärkeämpää kuin kehumisessa, koska jos kiellät ennen koira saattaa mieltää kieltämisen vaikka seisomiseen, katselemiseen, paikalla olemiseen jne. Miksi siis kieltää?
Niinpä... ennen toimintaa ei kielletä. (Puhun tässä koirasta, joka rähjää ohitustilanteissa). Kun koira ottaa katsekontaktin toiseen koiraan (mieluusti puoli sekuntia ennen sitä) käännytään toiseen suuntaan ja kutsutaan koira sivulle tms. Jos koira reagoi, eli lähtee kääntämään päätään ihmiseen, sitä kehutaan vuolaasti siitä kun se päätti valita tottelemisen. Silloin se on maailman paras ja taitavin koira ja se pitää sille osoittaa. Jos ihminen ei ennätä (kuten ihan liian usein tapahtuu) reagoida ennen koiraa ja rähinä alkaa, kerrotaan sille riittävän selkeästi että noin ei tehdä (niin selkeästi, että koiran "pasmat menevät sekaisin"). Ja sen jälkeen annetaan mahdollisuus toimia oikein. Koira, jolle toisia kohti hyökkiminen tai räyhääminen on muodostunut käytetyksi reagointimalliksi, ei jätä räyhäämättä ihmisen passivoituessa. Ainakaan minun kokemukseni mukaan. Tätä menettelytapaa käyttäen olen nähnyt lukuisien "pinttyneiden" räyhääjien ymmärtävän nopeasti, muutaman ohituskerran harjoituksella, että niin ei voi käyttäytyä.
En kiellä sitä, etteikö koulutustaidoissani olisi kehittymistä, sitä varmasti on meillä kaikilla, sehän tästä harrastuksesta niin mielenkiintoisen tekeekin. Mutta koen, että kaikissa asioissa ja kaikkien koirien kanssa ei voi käyttää huomiotta jättämistä. Koira ei jätä autoja jahtaamatta huomiotta jättämisellä, vaan huonolla onnella pääsee hengestään ihmisen passiivisena odotellessa. Siksi siis kieltää (ja käytetään kyseisen koiran palkitsemiseen kyseistä viettiä, elikkäs saalisviettiä).
Jos puhun itsekkin koirasta joka rähjää ohitustilanteissa.
Mietin aluksi itse miksi koira rähjää ohitustilanteissa. Esimerkiksi jos koira on huonosti sosialistettu saattaa koira purkaa epävarmuuttaan rähjäämällä. Jolloin huonoin mahdollinen tapa on kieltää koiraa tavallansa "kommunikoida" lajitoverinsa kanssa, asia ei mene silloin kuin huonoon suuntaan. Jos asia olisi vain niin ettei koiralle olla koskaan opetettu sitä oikeaa tapaa tehdä siinä tilanteessa, en siltikään alkaisi kieltelemään koiraa yrittämästä tarjota edes jotakin käytöstä, vaan lähtisin ihan johdonmukaisesti koluttamaan koiraa "oikeanlaiseen" ohittamiseen. Ja yleinsähhän rähiseminen on opittua, kun muuta ei olla opetettu.
Mielenkiinnosta kysyn, mikä on niin selkeä kielto että koirn pasmat menee sekaisin?
Kyllä, ei huomiotta jättäminen toimikkaan koirille jolla on jo ongelma (opittu käytös), se ei paranna ja opeta koiralle oikeaa, mutta se ei myöskään pahenna sitä tilannetta tai vahvista sitä toimintaa ennestään.
Ei se poliisin näkeminen lopeta ajamaan sakkojen pelossa ylinopeutta...
...mikä on riittävän selkeä pasmansekoituskeino riippuu tietenkin koirasta...ja ihmisestä, joka sen antaa. On ihmisiä, jotka eivät osaa missään tilanteessa olla selkeitä koiralleen. Yleisimmin kunnon ärähdysmurahdus ja hieman vettä pullosta saa koiran pysähtymään, että hei, hetkinen, mikäs tämä juttu oli. Eli että ihminen tekee jotain sellaista, mitä ei ole ennen tehnyt.
Suurella osalla tapaamistani rähisijöistä ei ole ollut kysymys siitä, etteivätkö ne olisi pentuaikanaan saaneet harjoitella toisten koirien kanssa toimimista, vaan siitä, että ihminen on laittanut ne asemaan, jossa niiden ei ole hyvä olla. Purkavat sitten epävarmuuttaan tilanteissa rähjäämällä. Vaikka tiedänkin, mitä tähän vastataan, sanon, että koiran arkielämässä pitäisi tapahtua muutoksia, joista se ymmärtää mikä on sen tehtävä ja mikä ihmisen. Siihen loppuu rähinätkin.
Ei nopeuta ylinopeutta ajamista kuin hetkeksi poliisi, mutta senpä vuoksi sen hetken aikana annetaankin motivaatiotekijä toimia toisin, eli olla ajamatta ylinopeutta.
Osalta olen samaa mieltä kanssasi, toivottavasti nyt kuitenkin kärjistät.
Ihminen jatkuvasti asettaa koiraansa sellaiseen asemaan missä sen ei ole hyvä olla, mutta uskon vakaasti siihen että koira siedättyy tavoille tarpeeksi usein toistettuna.
Miellän itse motokseni tälläisen: Sitä saa mitä vahvistaa. (vaikka kuvittelee kieltävänsä, se on aina vahvistamista tietyiltä osin)
.. ongelmiahan ei edes tulisi kun ihmiset osaisivat pennusta asti kohdella koiraa koirana ja asettaa sille ainoastaan koiralle kuuluvia tehtäviä, jolloin pentu oppii luottamaan siihen, että mamma hoitaa, ei minun tarvitse.
Olisi se ideaali tilanne.
Mutta, tiedän koirien olevan hyvinkin toiminnanhaluisia, varsinkin murrosikäisenä. Antaisin ehdottomasti koiralle jotakin sellaista tehtävää mikä saa koiran ymmärtämään oman tarpeellisuutensa. Esim. "Haukkuminen", kunnes mamma sanoo kiitos riittää.
Ja itseasiassa ajattelen myös niin että koiralla pitää olla hieman omaa päätäkin, mutta ilti luottaa minuun pappana/mammana 100%.
Mietin että mitä teen väärin kun harrastan koiran kanssa paljon ja koiran tulisi tässä vaiheessa olla sosiaalinen. Lavastettiin ohitus, ja annoin koiralle hihnaa (että voi mennä jos haluaa) ja sanoin tiukasti EI! Arvatkaas, koira EI MENNYT! Eli olin itse aiheuttanut ongelman kiristämällä koiran hihnan! Nyt kun koira tulee vastaan toimin lenkillä tyyliin "odota" "sivu" "ei mene" ja koira kävelee sivulla HIHNA LÖYSÄNÄ toisen koiran ohi.
Juttelin kasvattajani kanssa ja yllätyin löytäessäni rodusta piirteen mitä en tiennyt. Eli kiinni oleva riiseni "uhoaa". Oli mielenkiintoinen kokemus, ja vielä mielenkiintoisempi ratkaisu. Voitekko kuvvitella että ongelma olikin oikeasti noin simppeli? =)
Kaikki hihnankiristys viestittää koiralle emännän/isänän olevan avuntarpeessa.
Se ei ole uutinen minulle ainakaan, puolilla ongelma ratkeaa oikealla hihnatekniikalla...
Meillä on myös ohitustilanteet todella hankalia. Aikaisemmin ei ongelmia, mutta nyt muutaman viikon aikana tilanne on käynyt mahdottomaksi. Ollaan kokeiltu tuota hihna löysällä- tyyliä, mutta ei tehoa. Koira kulkee kyllä nätisti vierellä, mutta sitten, kun ollaan toisen koiran kohdalla, koirani hyökkää. Uskon kuitenkin, että jos päästäisin koirani haistelemaan, tappelua ei ehkä syntyisi, tai ei ainakaan ole aiemmin syntynyt. Vinkkejä otetaan vastaan =)
Kummalla puolella ohittaessa toista koiraa koirasi on?
Oletko sinä siis tavallaan koiran ja sen toisen koiran välissä? Kerro hieman lisää itse tilanteessa (vaikkapa esimerkkinä juuri joku yksittäinen tilanne) niin jospa olisi joku jippo tähänkin..
itse oman koiran ja ohittavan koiran välissä. Ja monesti vielä ohittavan koiran "ohjaaja" on myös välissä. Ennen ohitusta koirani kulkee vierellä. Koira saattaa hiipiä eikä siihen saa kontaktia, mutta pysyy kuitenkin vierellä hihna löysällä. Kohdatessa toisen koirakon koirani "hyökkää" samalla haukkuen. Ollaan kokeiltu myös pysähtymistä, kun toinen koira tulee vastaan. Tällöin olen komentanut koirani joko istumaan tai sitten vain seistään paikalla. Tätä on ärinää on jatkunut muutaman viikon... En uskalla kovin pitkällä hihnalla kuitenkaan pitää, koska koirani on suurikokoinen ja monet saattavat pelästyä koiraa jo kokonsakin puolesta.
Voisit pitää hihnaa lyhyellä, mutta löysällä.
Kokeileppas tätä:
Kokeilkaa ohittaa toinen koira kaartaen. Siis älä aseta koiraasi tilanteeseen jossa sen pitäisi kävellä toista koiraa suoraan kohti (tämä on uhkaavaa) vaan anna sen ohittaa loivassa kaaressa tuo toinen koira. Se on rauhoittavaa että omalle koiralle että vieraalle koiralle. Muista kiittää ja kehua koiraasi oikeasta suorituksesta.
En tiedä miten tämä tehoaa kun en ole nähnyt mitä koirasi tekee itse tilanteessa, mutta kokeileppa huviksesi kiertää kaaressa muut ohikulkijat.
varmaan kokeilla tuota... Hankalaa vaan toisaalta, kun ei kävelyteillä pysty kovin kaartamaan, kun tiet on niin kapeita. Hihnaa olen pitänyt juuri noin, lyhyellä ja löysällä. Ollaan vetäminen saatu siten pois, että kun kuristuspanta kiristyy vähänkin ja pannasta kuuluu "kilinä", matka loppuu siihen eli pysähdytään. Koira on varmaan jotenkin ehdollistunut siihen "kilinään" niin, että kun kilinä kuuluu, niin sitten on liian kova vauhti päällä ja täytyy hidastaa (no, tämä nyt ei ihan ollut aiheesta...)
Huomasin kuitenkin tänään, kun olin koiran kanssa lenkillä, että itse jotenkin jännitän nykyisin kohtaamistilanteita... Koirani varmasti vaistoaa sen ja yltyy kahta kauheampaan rähinään... Vika on siis varmaan suurelta osaltaan minussa.
Vika onkin juuri aina ohjaajassa, koirassa aniharvoin...
Jos kävelisitte selaisia polkuja pitkin että et asetaisi koiraasi epämiellyttävään tilanteeseen näin "aluksi" ja siitä sitten etenette kapeaampaan tiehen ja lähempiin kohtaamisiin.
Se kilinä, koirasi on varmasti ehdollistanut sen siihen kipuun mikä tulee kun kuristuspanta puristaa hengen. Onko se sitä mitä haluat?
Ja helppo sanoa että älä jännitä :) mutta helppo sanoa että näe ne mahdollisuuksina kouluttaa koiraasi. Monasti joudutaan järkkäilemään kohtaamisia kun eivät ihmist kohtaa muita koirakkoja "taepeeksi" usein. Aloita aluksi suurista etäisyyksistä ja älä haukkaa liian suurta palaa kerrallasi, ole siis kärsivällinen.