Aloitanpa ihan oman viestiketjun, kun luin muutaman viestisi. Ja sanonkin tässä vaiheessa, etten aiemmin ole kommentoinut ko. asiaa... siis en "häiriköi", vaikka en rekisteröikään nimimerkkiäni.
Vaikutat mielipiteissäsi aika mustavalkoiselta, asiat ovat jokotai... kovin kärkkäästi puutut asioihin, miettimättä niitä ehkä sen enmpää.
Tuo viestiketju, jossa sinun mielestä lapsia tulee opastaa etteivät tule silittelemään vierastakoiraa...
Niinkö yksinkertaista se on???
Ensinnäkin kyseessä kun on lapsi ja toiseksi, kun kyseessä on useampi lapsi, tuollaiset asiat/neuvot unohtuvat helposti.
Miksi Yön Tytär on tärkeää valistaa lapsia liikenne asioilla ja nyös aikuisia...miten liikkua likenteessä mm. koulujen lähellä?
Vaikka kuinka koulussa ja kotona paukutetaan tuota liikenne käyttäytymistä... niin kuinka silti joka vuosi jää lapsia autojen alle?
Ehditkö vaahdotessa miettiä, ettei lapsi ole ohjelmoitu tietokone... Vai teitkö sinä aina kaiken niinkuin vanhemmat sanoi?
Lapsia kun on niiiin erilaisia =)
Ehkä monelle lapselle sanotaan, ettei vierasta koiraa saa noin vaan mennä silittelemään...mutta ehkä moni lapsi sen innoisaan unohtaa.
Vaikutat mielipiteissäsi aika mustavalkoiselta, asiat ovat jokotai... kovin kärkkäästi puutut asioihin, miettimättä niitä ehkä sen enmpää.
Tuo viestiketju, jossa sinun mielestä lapsia tulee opastaa etteivät tule silittelemään vierastakoiraa...
Niinkö yksinkertaista se on???
Ensinnäkin kyseessä kun on lapsi ja toiseksi, kun kyseessä on useampi lapsi, tuollaiset asiat/neuvot unohtuvat helposti.
Miksi Yön Tytär on tärkeää valistaa lapsia liikenne asioilla ja nyös aikuisia...miten liikkua likenteessä mm. koulujen lähellä?
Vaikka kuinka koulussa ja kotona paukutetaan tuota liikenne käyttäytymistä... niin kuinka silti joka vuosi jää lapsia autojen alle?
Ehditkö vaahdotessa miettiä, ettei lapsi ole ohjelmoitu tietokone... Vai teitkö sinä aina kaiken niinkuin vanhemmat sanoi?
Lapsia kun on niiiin erilaisia =)
Ehkä monelle lapselle sanotaan, ettei vierasta koiraa saa noin vaan mennä silittelemään...mutta ehkä moni lapsi sen innoisaan unohtaa.
Vastaukset 30
Vanhimmat
"Vaikutat mielipiteissäsi aika mustavalkoiselta, asiat ovat jokotai... kovin kärkkäästi puutut asioihin, miettimättä niitä ehkä sen enmpää."
Hmm. Tällaisista minä en pidä, nimittäin sinulla tässä tapauksessa puuttuu taas oikeastaan esimerkki. Millä tavalla mustavalkoisesti? Minä todennäköisesti näen paljon enemmän harmaata kuin monet :)
"Tuo viestiketju, jossa sinun mielestä lapsia tulee opastaa etteivät tule silittelemään vierastakoiraa...
Niinkö yksinkertaista se on??? "
Kyllä. Ja nyt sinä olet Lukenut mustavalkoisesti. Eli; minusta lapsia tulee opastaa, jokaiselle lapselle tulisi kertoa, ettei ilman lupaa saa koskea. En sanonut toki, että jokaisen lapsen tätä tulisi noudattaa. Mutta oikeasti; kaikki vanhemmat eivät tosiaan opasta lasta, ettei vieraaseen koiraan saa koskea. Ja kuten joku sanoi; tärkeää on opettaa empatiaa. Mutta tärkeää on myös opettaa keinoja sen empatian näyttämiseksi.
Muistan tytön, joka oli täällä kouvolassa suossa sparin pihassa. Olin kaupassa vähän tavallista kauemmin, Muistin, että tyttö seisoi vähän kauempana, kun menin kauppaan. Kun katsoin kaupan ikkunasta, tyttö katseli koiriani. Ja kun tulin sitten ulos, tyttö tuli äitinsä kanssa lähemmäksi, ja Äiti tuli kysymään, että saisiko tyttö silittää koiria. Kyllä, silloin sai. Kerkesin rauhoittaa koirat, etteivät hyppineet ja riehuneet, ja tyttö oli innoissaan.
Myös jyväskylässä asuessani muistan muutaman lapsen, rattaissa olleen, jotka lenkillä ollessamme katsoivat koiriani lumoutuneena, ja sitten (hoitotäti?) aikuinen heidän kanssaan tuli kysymään että saadaanko vähän tutustua koiriin. Kyllä, saivat.
Mutta jos sieltä jostain juoksee lapsi suoraan koiraan kiinni halailemaan jne, niin koira helposti säikähtää, ja minä vielä enemmän. Koirani ovat oppineet sen, että vieraat koskevat, mutta yleensä ne ovat kovin varautuneita sen suhteen, että kuka koskee, ts. hyväksynkö minä sen, joka koskee. Ja jos takaapäin juoksee lapset, näytän varmasti säikähtäneeltä, koira huomaa sen, ja vetäytyy pois / haukkuu.
En oleta, en hetkeäkään, että lapset aina tottelisivat. Mutta mitä olen lasten kanssa ollut tekemisissä.. Niin aina kun heille on kertonut, että jotkut koirat saattavat säikähtää ja vaikka nappaista vähän kädestä, ellei omistajalta kysy että saako koskea, niin kyllä ne ovat sitä totelleet.
Eli sinäänsä; näen sillä tavalla mustavalkoisesti, että uskon vakaasti että lapsi kyllä kuuntelee, oppii ja tottelee. Ja ennenkaikkea: monilla lapsilla on halu koskea koiraan. Jos vanhemmat opettavat, että koiraan saa todennäköisesti koskea enemmänkin kuin kerran, jos kysyy luvan, niin lapset käyttävät tätä mahdollisuutta. Ja lisäksi kun mainitsee, että jos kysyy, niin varmaan mielellään omistaja kertoo koirasta nimen, iän jne, niin lapset ovat tarttumassa tähän tilaisuuteen aika hanakasti.
Eli; Uskon että lapsista suurin osa "käyttäytyy" halutusti, mikäli vanhemmat antavat heille mahdollisuuden.
"Ensinnäkin kyseessä kun on lapsi ja toiseksi, kun kyseessä on useampi lapsi, tuollaiset asiat/neuvot unohtuvat helposti."
Toisaalta; useammat lapset uskaltavat helpommin tulla kysymään ryhmässä, että saako koiraan tutustua.. :)
"Miksi Yön Tytär on tärkeää valistaa lapsia liikenne asioilla ja nyös aikuisia...miten liikkua likenteessä mm. koulujen lähellä?
Vaikka kuinka koulussa ja kotona paukutetaan tuota liikenne käyttäytymistä... niin kuinka silti joka vuosi jää lapsia autojen alle? "
Auto on vähemmän käsitettävä vaara kuin koira. Autoa käsittelee ihminen. Ja lapsella on luottamus aikuiseen, aikuinenhan pysäyttää auton tarvittaessa. Niinhän ehkä isikin teki, kun jänis meinasi jäädä auton alle / toinen auto / jotain muuta.
Ja oikeasti: Lapsille ei tarpeeksi selkeästi ehkä edes pysty selittämään, miksi siinä kotitiellä auto voi ajaa luonnonkin syistä (liukasta) toisen ihmisen päälle, koska lapsella on todennäköisesti toisenlaista kokemusta. Esim, liukkaalla kelillä vanhemmat toteavat että oi kun on liukasta, mutta lapsi ei huomaa miten auto meinaa karata käsistä, lapsella on turvallista.
Mutta koiran suhteen; lapselle on hyvin helppo näyttää esim. koiran hampaita, ja lapsi ymmärtää, että jos tuonne jää kädet väliin, sehän sattuu. Se on luonnollisempi tilanne lapselle, kun auto. Ja kun lapselle kertoo usein, että koira ei pure, jos on lupa silittää (tiedän, aina näin ei ole..) niin lapsi luottaa siihen että luvan kanssa ei purra. Ja uskaltaa silittää.
Vähän hankalasti selitetty, tiedän, Mutta tämä on pointtini. Aina kun menee lapsen kanssa suojatietä, muistaa sanoa, että katso molempiin suuntiin. Ja yleensä lapset katsovat. Mutta; vanhemmat ihmiset ajattelematta näyttävät esimerkkiä, kun kävelevät yli katsomatta molempiin suuntiin, kävelevät päin punaisia.
Mutta; kuinka moni aikuinen menee silittämään vierasta koiraa ilman lupaa?
Lisäksi toinenkin asia; eli jos lapsen kanssa menee yhdessä, ja kysyy että "saakos tiina silittää koiraa", mikäli vastaus on myönteinen, sille pikkutiinalle jää positiivinen mielikuva, jota pyrkii toistamaan. Kerää samalla rohkeutta..
Eli aikuisten ehkä pelkän sanomisen sijaan kannattaisi ottaa se puheeksi kun näkee koiran, että "haluaisitko silittää tuota? no mennään kysymään jos saataisiin silittää.." Ja sitten kun on silitetty, ja lapsi on innoissaan, niin sitten kertoa että "muista, aina pitää kysyä, saako koskea, ennenkuin koskee.."
Kaikki on esimerkeillä pelaamista lapselle, Lapsilla ei toimi "älä tee niinkuin minä teen, tee niinkuin minä sanon".
"Ehditkö vaahdotessa miettiä, ettei lapsi ole ohjelmoitu tietokone... Vai teitkö sinä aina kaiken niinkuin vanhemmat sanoi? "
Mielestäni olen perustellut kantani. Ja en ole koskaan sanonut että lapsi on ohjelmoitu tietokone. Mutta lapsi, pieni lapsi, on kovin helposti ohjailtavissa, riippuen siitä, kuinka paljon ohjaaja, eli aikuinen, on valmis näkemään vaivaa.
"Ehkä monelle lapselle sanotaan, ettei vierasta koiraa saa noin vaan mennä silittelemään...mutta ehkä moni lapsi sen innoisaan unohtaa. "
Totta. Siksi ne käyttäytymistä vahvistavat esimerkit ovat tärkeitä.
"Auto on vähemmän käsitettävä vaara kuin koira. Autoa käsittelee ihminen. Ja lapsella on luottamus aikuiseen, aikuinenhan pysäyttää auton tarvittaessa. Niinhän ehkä isikin teki, kun jänis meinasi jäädä auton alle / toinen auto / jotain muuta.
Ja oikeasti: Lapsille ei tarpeeksi selkeästi ehkä edes pysty selittämään, miksi siinä kotitiellä auto voi ajaa luonnonkin syistä (liukasta) toisen ihmisen päälle, koska lapsella on todennäköisesti toisenlaista kokemusta. Esim, liukkaalla kelillä vanhemmat toteavat että oi kun on liukasta, mutta lapsi ei huomaa miten auto meinaa karata käsistä, lapsella on turvallista."
Huomaa, että ajattelet oman pääsi mukaan asiat...sinulla ei todellakaan ole lapsista sen enempää käsitystä kuin koirista =)
tuo piikittely. et edes kunnon perusteluja saa enää aikaiseksi. minusta tuo tyttären asia oli todella hyvin perusteltu ja minä ymmärsin sen täysin. ehkäpä vika ei aina olekaan kirjoittajassa vaan lukijassa (siis sinä). jos itse et ymmärrä niin älä syyllistä muita typerää ja lapsellista touhua sinulta.. aloittaa nyt vielä uusi ketju yön tyttären morkkaamiseen.. oi voi.. anna tyttären tekstien olla rauhassa. älä lue niitä, jos et pysty mölyjä mahassasi pitämään. minä olen ainakin tuossa asiassa samaa mieltä yön tyttären kanssa.
auttaako muuten hymiö tekemään viestistä vieläkin ivallisemman? =)
no sen sitten lasten ja vanhempien oma murhe, jos koira tekee jotain, vaikka omistaja on kieltänyt silittämästä koiraa!!
Minäkin mielelläni kommentoin yöntyttären keskustelua [nim.piinaaja] ;)
Mutta tässä asiassa olen TÄYSIN SAMAA MIELTÄ kuin yöntytär!!
Joo, tosiaan jos omistaja on kieltänyt koiraan koskemasta, on vika muualla kuin omistajassa. No ihan hermoheikkoo koiraa en kuitenkaan lenkittäisi sellaisissa paikoissa, joissa lapsia paljon on.
Yökkö nyt kirjoituksien mukaan kuuluu siihen ihmisryhmään, joka sitoo koiransa kaupan oven viereen, mikä sitten taas on aivan eri asia, kuin lasten tuleminen lenkillä koiraa katsomaan. Mielestäni koiran paikka ei koskaan ole siinä ovan pielessä, ei minkäänlaisen taikka minkään luonteisen koiran. Silloin vastuu on mielestäni aina ja joka tapauksessa omistajan, jos jotain sattuu, ei lasten eikä aikuisten, jotka tuon koiran ohittavat. Ja vaikka koiran jättämistä perustelisi vaan vaikka pikaisella tupakka-askin haulla, niin se ei ole koiran paikka ja piste. Täytyy muistaa huomioida myös kaikki muut kaupassa asioivat, kaikki eivät pidä koirista ja joillakin voi olla todellinen kammo koiria kohtaan. Tällöin koiran sitominen kaupan edustalle ym. on todellinen ongelma noille ihmisille ja osoittaa koiranomistajan järjenköyhyyttä.
Onneksi(?) meidän koiria ei tiettyjen ominaisuuksien vuoksi edes voisi jättää oven pieleen seisoskelemaan, eli ei ole koskaan myöskään tarvinnut asiaa edes harkita. Voin kyllä sanoa ihan rehellisesti, että hiukan tuntuu hurjalta, kun tuossa lähikaupan edessä on aina välillä pyörätelineesen sidottuna iso bullmastiffiuros, teline ei koiraa paikallaan pidä, jos jotain tapahtuu. Ja kun vielä on kyseessä koira, joka lenkittää tätirukkaa ihan miten tahtoo, eli jo ilman kaupaneteen sidontaa pari on todellinen ongelma, kun niihin tuolla törmää.
Olet oikeassa, jätän siihen kaupan eteen.
Mutta; kaupan edessä enemmän kyllä häiritsee ne lapset, jotka syystä tai toisesta eivät kunnioita koiria. Eli nakkelevat kivillä jne. En tiedä mikä niillä lapsilla on pielessä, kasvatus vai mikälie.
Mutta siis. Jos joku menee silittämään koiriani kun ovat kiinni siellä kaupan pihalla, niin ne korkeintaan hyppivät aika villisti. Enemmän häiritsee se, kun yritetään lenkillä opetella sitä käyttäytymistä ja vetämättä olemista ja huomion kiinnittämistä lenkittäjään, eikä muualle, niin joku lapsi hyökkää jostain pusikonläpi suoraan leikkikentältä.
Ja loppujen lopuksi ajatukseni siitä, että lapsia olisi hyvä valistaa, ei lähtenyt siitä että minä olisin huolissani koiristani jne, vaan oikeasti olen huolissani näistä lapsista jotka tulevat suoraan koiraa kohti. Ei oikeasti kaikki koirat ota niitä säikähtäneenä niin hyvin vastaan kun mitä nämä. Joten se, että lapsia valistettaisiin, suojelisi kyllä enemmän lapsia kuin koiria.
ei kuulu asiaan mutta en malta olla kertomatta isosta koirasta sidottuna pyörätelineeseen.
Eräs läheisistä ystävistäni joka kasvattaa myös kääpiökoiria ostaa pläjäytti Briardin pennun koska alueelle oli tullut vähän rauhatonta ja ystäväni omakotitalon lähellä ei ollut naapureita katselu etäisyydellä.Aika kului ja koiruli tuli aikuiseksi. Ystäväni talon lähellä tien toisella puolella oli osuuskauppa. Hän oli ottanut sinne mukaansa ison koiransa ja kiire kun oli niin onneton unohti sen siihen kaupan eteen. Olin silloin siellä kylässä ja pienen ajan päästä soi puhelin ja kauppias pyysi jotta jos saisi takaisin pyörätelineensä.Tico oli tullut itse kotiin kera pyörätelineen, Siellä se istui portin takana pyöräteline vieressään. Joten eivät todellakaan pyörätelineet pidä isoa koiraa.
Sinulla olikin hyvä lisäys keskusteluun siitä, miksei koiraa saa jättää vahtimatta kaupan ulkopuolelle! Monet omistajat tuntuvat täysin unohtaneen koirafobiasta kärsivät ihmiset. Ihan pienikin koira, isoista nyt puhumattakaan, saattaa aiheuttaa järjetöntä kammoa. Omistajan silmin rakas musti on maailman kultaisin ja kiltein, mutta fobiasta kärsivä ei kykene koiran ihanuutta käsittämään. Yrittäkäähän omistajat ajatella tätäkin asiaa!
Pakko kysyä, että missähän mahdatte asua, kun koiran saa sidottua kaupan oven eteen? Itse olen aika monessa paikassa asunut ja liikkunut, koskaan en ole nähnyt koiraparkkia oven edessä. Kyllä ne parkkirenkaat ja pyörätelineet ovat vähintään 10m päässä kaupan ovista.
Ihan sillä sanon, että itselläni sattuu olemaan kaveri joka pelkäsi koiria kuollakseen(ja fiksuna(ironiaa) ei sitä edes mulle kertonut), mutta on aivan rakastunut Nappiin. Edelleen hän pelkää isoja koiria, mutta pienet eivät enää niin pelota. On tietysti olemassa sellaisiakin foobikkoja, jotka tosiaan saavat koiran nähdessään paniikkikohtauksen, mutta mitähän he mahtavat tehdä ulkona ilman saattajaa? Sama asia, että koiria kiellettäisiin ulkoiluttamasta niiden fobioiden takia.
Ehkä vähän kärjistän, mutta en jaksa lähteä selittämään mitään monen tunnin eeposta tänne palstalle.
Ehkä ei ihan kaupan oven edessä, mutta kyllin lähellä. Koirafoobinen ihminen ei välttämättä saa paniikkikohtausta, mutta ei ehkä uskalla ohittaa koiraa edes kohtuullisen matkan päästä ja joutuukin menemään toiseen kauppaan tai odotettelemaan että koira viedään pois. Fobia voi liittyä vain tiettyyn asiaan eli joku saattaa pelätä vaikka koiria mutta ei kissoja tai vice versa. Yksittäistä asiaa pelkäävä ihminen voi pärjätä kodin ulkopuolella mainiosti ilman saattajaakin. Kuitenkin pelko saattaa olla niin järjetöntä, että se tekee elämän hyvin hankalaksi, esim. hämähäkkejä pelkäävä ei pysty menemään kesällä metsään. Meidänkin entinen naapurimme pelkäsi 10-kiloista koiraamme niin paljon, että piiloutui aina ulko-oven taakse jos satuimme samaan aikaan olemaan liikkeessä. Sinänsä se oli aika huvittavaa, mitäpä meidän hauva olisi tehnyt muuta kuin pusitellut naapurimme märäksi. Mutta mielestäni meidän omistajien on kuitenkin syytä olla kohteliaita ja ottaa huomioon foobibiset, hassustikin käyttäytyvät ihmiset.
tuntuu olevan ihmisillä huipussaan, kun koiria kiinnittävät kaupan ovelle. Meillä ainakin on mahdollista sitoa koira jokaisen kaupan eteen, jos ei oo pyörätelinettä, niin sitten jokin muu esim. tolppa oven pielessä tuntuu ihmisille kelpaavan.
En hyväksy koiran sitomista kiinni edes sinne kymmenen metrin päähän kaupan ovesta, mutta hieno keksintö oli mielestäni Myllyssä(Raisiossa) kun katselimme kaverini kanssa miten siellä oli oikein häkit seinustalla koiria varten. Kivasti oli huomioitu koiranomistajat, kunhan vaan kukaan ei kovilla pakkasilla tai helteillä koiraansa sinne lukitse!
Ystäväni ex meni ystäväni koiran kanssa hakeen lottoa ärrältä ja jätti koiran kiinni pyörätelineeseen. Miesrukalla olikin hommaa, kun koira oli tuolla välin pelästynyt jotain ja lähtenyt karkuun teline remmin päässä roikkuen. Teline tietty pahensi pelkoa ja koira pinkoi pitkin kylää teline perässään. Onneksi tuo ex oli innokas liikunnan harrastaja, muutoin ois kyllä voinut puhti loppua kun ison koiran perässä laukkas pitkin keskustaa.
Kuka vielä nykyään kiinnittää edes pyörätelineeseen? Eikö kaikkialla ole seinäkoukut jne?
Ja sama sitten; niitä koirafobiasta kärsiviä on, toki. Mutta saahan linja-autoonkin tuoda koiran? Mitäs siihen sanotaan?
Tosiaan; itse jätän kyllä koirani n. metrin päähän ovesta, vähintään. Ja ne koukut on yleensä laitettu kauemmas ovesta.
Tiedän minäkin ihmisiä, jotka laittavat ihan oven eteen; mutta ei sen perusteella pidä taas tuomita kaikkia jotka kaupalle koiran ottavat....
Ei meidän pidä ajatella niitä foobikkoja niin ettemme voi ottaa koiraa kaupalle. Jos ei metrin päästä uskalla koiraa ohittaa, on ehkä syytä mennä hoitoon ihan vakavasti ottaen.
Miten tällainen foobikko kulkee yleisissä kulkuneuvoissa?
Jyväskylään tuli uusille citymarketeille kanssa häkit. Ja aika tilavat sellaiset, puupohjaiset.
Muuten hyvä, mutta ne pitäisi pitää kauppiaan tms, puhtaanakin. Ilkeää kun joku sinne pelkopissit ruikkii, niin ei sinne viitsi omaa koiraansa laittaa enää sen jälkeen.
Miksi emme voisi olla kohteliaita ja ottaa huomioon fobiasta kärsiviä ihmisiä? Mielestäni en tehnyt väärin, kun päästänyt koiraani ex-naapurini luokse tämän ilmiselvän pelon takia vaikka tiedän ettei koirani olisi tehnyt mitään "pahaa" hänellä.
Yksin/vapaana olevat koirat saattavat pelottaa foobikkoja todella paljon, juuri sen takia etteivät voi luottaa koiran ystävällisyyteen. Kulkuneuvoissa koirat eivät ole yleensä yksin/vapaana, joten foobikko voi nähdän koiran olevan omistajansa hallinnassa (vaikka pelkäisikin koiraa) ja todennäköisyys että koira kiskaisee itsensä irti tai ryntää yllätten foobikon luokse pienenee.
Monet vakavasta fobiasta kärsivät hakeutuvat hoitoon, mutta ei se silti estä meitä koiran omistajia pyrkimään ottaamaan huomioon heidätkin. Niin, ja fobia ei ihan yhdellä hoitokerralla parane..
me emme Voi aina ottaa huomioon foobikkoja. Ja toisekseen; minä en ihan oikeasti jaksa elää sen mukaan; eli en voisi ottaa kaupalle koiraa, koska joku voi pelätä koiraani? en kuljeta linkissä koiriani, koska sielläkin joku voi pelätä..?
Miksi keskustoissa on puistoja ja torialueita, onhan olemassa ihmisiä, joilla on torikammo... Hissit pitäisi kieltää, sillä hissikammoa on. Olkaamme huomaavaisia ;)
En minäkään vie koiraani kenenkään tuntemattoman lähelle tahallani. Mutta toisaalta; fobian omaavan henkilön on elettävä fobiansa kanssa, minun ei tarvitse helpottaa heidän elämäänsä. Eiväthän tupakoijatkaan ajattele ei-tupakoivia jne.
Minä siis edelleen kuljen koirani kanssa, ja koiria kammoksuvat väistäköön :|
Samalla linjalla liikun minäkin, tahallani en koiria päästä vieraiden lähelle, mutta en myöskään ala elää niin, että muut saavat vallata tien ja me pompitaan pusikoissa, jos vaikka vastaantulija sattuisi pelkäämään koiria. Ja linkulla saavat kulkea kaikki, jos on fobiaa niin sitten on. Minä inhoan yli kaiken, kun pienet vauvat alkavat linkussa itkeä, en silti mene vanhemmille niistä valittamaan.
Itse elän peläten lumiauroja ja hötkyilen ihan turhaakin niiden takia, olen 2 kertaa meinannut jäädä alle ja se on riittänyt(siis siitä pelkokin johtuu). Siltikään teitä auraavat eivät välitä minusta paskaakaan. Eli kyllä jokaisen on ihan itse elettävä sen pelkotilansa kanssa.
Mutta edelleen, tahallani en anna koirien mennä vieraiden luo.
tossa noita ihan koirien kiinnittämistä varten kaupan seinässä olevia renkaita! En tokikaan lähtis kivittään ihmistä, joka koiransa laittaa siihen kiinni, vaikka olenkin eri mieltä tuollaisen koiratelineen järkevyydestä. Täällä ei missään ole tuollaisia renkaita, eli meillä päin ne koirat sidotaan kaupan oven viereen ihan mihin vaan kiinni saadaan. Ja se on mielestäni erittäin tuomittavaa ja juuri silloin jätetään ne kanssaihmiset huomioimatta.
Mitä sitten tulee ihmisten muihin kammoihin, niin moni asia on sellainen, jonka kanssa vaan tarvii elää ja niihin voi hakea apua, mutta koiranomistajana me olemme vastuussa siitä, ettei se oma koira estä kenenkään kulkemista kaupan ovista ym. Ei koiran kanssa tarvitse sen kummemmin väistellä, mutta kyllä toisten huomioiminen pitää muistaa.
Nimenomaan; kyllä ne tulee huomioida että ei sinäänsä estä sitä kulkemista jne koiriensa kanssa. Mutta minusta esim. metrin päässä ovesta ( en tarkoita että metrin päässä oleva kiinnityskohta, vaan tarkoitan että koira ylttää maksimissaan metrin päähän ovesta..) on tarpeeksi kaukana. Sitten, jos ihminen pelkää niin paljon, ettei metri liikkumatilaa ole tarpeeksi, niin siinä vaiheessa ei auta sitten kun mennä sinne muualle odottamaan että koiran omistaja tulee ja vie koiransa pois :P
Tämä taas kuulostaa kaikkien lapsirakkaitten ja vanhempien korvaan kamalalta provolta ja ties miltä. Mutta sanonpa taas.
Junissa on eläinvaunut ja tupakkavaunut. Miksei voi olla lapsivaunuja? En tarkoita niitä, missä lapset saavat olla ja leikkiä, ns. puuhavaunuja. Vaan niitä pikkuisille tarkoitettuja vaunuja, tai esim. oma aikuisvaunu.
Ei millään pahalla, mutta kuunnella lasten riemunkiljahduksia ja / tai vauvanrääkynää kaksi, kolme tuntia junamatkalla, ajaa minut ainakin niin hermoraunioksi, että jos joku tulee asemalle vastaan, ja sanoo hyvää huomenta, tiuskasen tahattomasti ihan varmana vahingossa että "mitä helvetin hyvää tässäkään huomenessa on.."
ei tämä tänne kuulu, tiedän :P mutta kunhan mietin tätä liikkumisjuttua. :)
Liikaa toivottu, mutta voidaanhan me haaveilla! No, onneksi sitä joskus saa matkustella rauhassa. Itse olen juurikin niitä ihmisiä, että heti kun pystyn hankin auton, mieluummin seison ruuhkassa omassa autossa kun istun linkussa(joka pääsee bussikaistaa).
Metri ovesta on muuten todellakin liian vähän! Jos kaupan seinässä tosiaan on ne renkaat koiran kiinnitystä varten, niin ne tuskin on noin lähellä ovea. Jos taas muuten sitoo koiransa noin lähelle esim. tolppaan, niin silloin puhutaan jo toisten ihmisten huomioimatta jättämisestä.
Metri on todella lyhyt matka pelon aiheuttajaan, varsinkin kun kyseessä on eläin. Ehkä tuota metrin lyhyyttä on vaikea ymmärtää, jos ei itse ole koskaan mitään tosissaan pelännyt.
Metrin päässä ovat..
Miksi liian vähän? Paljonko sitä pitäisi olla? Viisi metriä? Kymmenen? Kaksikymmentä? sata?
Minun puolestani, ellei metri kelpaa, niin odottakoon ulkona kunnes olen kaupassa asioinut :P
Itse asuin aikoinani päiväkodin vieressä, samalla tontilla itse asiassa. Itselläni oli pari doggia. Päiväkodin ja minun pihan välissä oli aita, noin 60 senttiä korkea. Muksut tottuivat koiriini ja riippuivat aidalla ja halasivat ja silittivät koiriani aina kun olivat pihalla.
Jos olimme lenkillä, niin vastaantulevat perheenäidit saivat sätkyn, kun muksu karkaa luotaan ja juoksee suoraan koirani kaulaan. Koirani rakastivat näitä muksuja yli kaiken, niin jopa että heitä piti suojella isiltä, jotka tulivat joskus hakemaan muksujansa päiväkodista. Yleensähän se on äiti joka hakee. Nämä muksut olivat kaikki alle kolme vuotiaita. Joten en usko että heillä olisi mitään traumoja koiria kohti. Ennemmin kyllä heistä varmaan tuli juuri tuollaisia lapsia, jotka juoksevat koirien kaulaan, kun näkevät.
Suurin osa vanhemmista olivat iloisia koiristani, pari kyllä valitti koirista. Päiväkodin henkilökunta piti myös koiristamme. Lapset leikkivät koiraleikkejä myös kotona.
Tuon ensimmäisen doggini kanssa kävimme katsomassa vanhuksia ja joskus "törmäsimme" kehitysvammaisiin lapsiin/nuoriin ja heidän kanssakin tehtiin tuttavuutta. Jos kyseinen nuori oli sokea, ja yllättyi koiran koosta, alkoi hän kiljumaan. Koirani vaan yritti olla vieressä ja rauhoitella. Hetken perästä jo paijattiin koiraa. Teimme myös tuttavuutta autistiseen nuoreen kadulla. Koirani luvan saanneena meni nuoren luokse, asetti päänsä pojan syliin, varovasti liu'utti päänsä pojan käsien alle ja kohta poika jo silitteli koirani päätä.
En ollut opettanut koiralleni erikseen mitään näitä taitoja. Itse asiassa koirani tuli minulle vuoden ikäisenä täytenä riehujana. Oli tuhonnut edellisen omistajan asunnon.
Itselläni ei ole muksuja, mutta koirani on opetettu elämään muksujen kanssa. Meille saa tulla muksuja aina. Ja yhä edelleen koiriani juoksee vastaan kadulla muksuja, kaulaan syöksyen. Kyseessä on jo eri doggi.
Mutta sinun koirasi lahjoilla olisi oivallinen apu jos opettaisit lapsia että pitää pyytää lupa ennenkuin silittää.. Nimittäin; ihan oikeasti kaikki koirat eivät pidä lapsista.
Kyllähän asiasta on puhuttu, mutta valitettavasti lapsen muisti on huono, kun innostuu asioista.
Kun sanot lapselle, että muista, että vierasta koiraa ei saa mennä silittämään ilman lupaa, niin vastaus on juu, juu. Vaikka kerron, että kaikki koirat eivät ole niin ystävällisiä kuin meidän tytöt. Että joku saatta purastakkiin, niin muksut kattoo silmät pyöreenä, eihän koirat pure. Valitettavasti tuntuu siltä että eivät opi muuten kuin kantapään kautta.
Jossain selitin sitä, että lapsi sanoo ehkä juujuu kun sanoo lapselle jotain.
Mutta lapsi oppii esimerkkien (tekojen) kautta.. :)
Kyllä nyt on yön tytärtä suotta syyttä ristiinnaulittu.Hän on täysin oikeassa tossa lapsi ja koira jutussa. Lapsia oitää nimenomaan opastaa,miten menetellä kun tapaavat vieraan koiran.Koira on luontokappale,eikä mikään pehmolelu.Eikä kaikki koiranomistajatkaan ole välltämättä lapsirakkaita,että haluaisivat kaikenmaailman pentujen lähmivän koiraansa. Täällä tuntuu yön tyttären arvostelijat olevan niin täydellisiä koiran kasvattajia,että ei taida tälläinen maalaisjärkeä käyttävä tavallinen ihminen oikein sopeutua valiokoirien valiokasvattajien keskustelujoukkoon.
Omistin kauan aikaa sitten pienen koiran, joka ei tosiaan tykännyt siitä että vieraat ihmiset sitä silittivät. Tyttöystäväni kertoi silloin minulle tarinan, mitä tekisit itse jos joka kerran lenkillä ollessasi joku taputelisi päähäsi ja suukotelisi ja lepertelisi. Tajusin heti miten kävisi, alkaisi suunnattomasti ottaan nuppiin. Ja kerran kun olin rannalla tuli mies ja lapsi meitä vastaan (siis minua ja pientä koiraani) Lapsi tuli kädet ojossa ja hihkui että "hauva Hauva". Sanoin isälle ettei mun koirani tykkää vieraiden läpyttelyistä mutta mies sanoikin lapselleen että mene vain!! Ja kun lapsi tuli niin koira näykkäisi. Ja ukko kiljui hulluna että vihainen koira, ei saisi liikkua yleisellä paikalla. Huom: koiran säkä 20 cm ja paino 2,5 kg.