Kun isoisä kuolee ja jää perittäväksi talo ja isoisällä on 2 elossa olevaa lasta (neljästä lapsesta siis 2 on kuollut). Kutsutaan näitä isoisän elossa olevia lapsia (nyt jo aikuisia) vaikka B:ksi ja C:ksi.
Kun toinen em. kuolleista oli henkilön A isä ( ja isä siis nyt kuollut), niin talo jaettaisiin tällöin 2 elossa olevan kesken ja henkilön A kesken eli kolmeen osaan. (A perisi kuolleen isänsä osuuden)
Entä jos toinen elossa olevista lapsista (B) haluaakin ostaa talon itselleen vielä isoisän eläessä.
Kannattaako A:n suostua? Tarvitaanko A:n suostumusta edes?
Mitä riskiä on A:lla menettää osuutensa?
Kun toinen em. kuolleista oli henkilön A isä ( ja isä siis nyt kuollut), niin talo jaettaisiin tällöin 2 elossa olevan kesken ja henkilön A kesken eli kolmeen osaan. (A perisi kuolleen isänsä osuuden)
Entä jos toinen elossa olevista lapsista (B) haluaakin ostaa talon itselleen vielä isoisän eläessä.
Kannattaako A:n suostua? Tarvitaanko A:n suostumusta edes?
Mitä riskiä on A:lla menettää osuutensa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Isoisä voi myydä omaisuutensa kenelle haluaa keneltäkään lupia kyselemättä.
Kysymys onkin siitä, onko omaisuuden ositus isoisän (kuolleen?) vaimon jälkeen toimitettu (mikäli vaimolla oli avio-oikeus isoisän taloon). Jos on, ja talo siis on isoisän, hän voi sen vapaasti myydä. Jos ei, isoisän lisäksi myyjinä tai suostumuksen antajina olisivat isoisän vaimon kuolinpesän osakkaat A ja C, joiden ei ole pakko myymiseen B:lle suostua.
"Mitä riskiä on A:lla menettää osuutensa?"
Mitähän tarkoitat? A:lla ei ole mitään osuutta isoisän perintöön tämän eläessä; perintönä jaetaan vain se, mitä isoisällä on kuollessaan. Tarkoitatko ehkä, että taloa isoisän on vaikeampi "hukata" kuin sen sijaan myytäessä tulevaa rahaa, joten perintösi talona olisi varmemmassa tallessa odottamassa isoisän kuolemaa? Näin saattaa olla, mutta jos isoisä haluaa panna ranttaliksi (vaikka maailmanympärimatkalla), se on hänen oikeutensa.
Mutta jos isoisä A:n vastaan hangoittelun panee pahakseen, hän voi testamentissaan jättää hänet B:tä ja C:tä vähemmälle. A:lla on kuitenkin oikeus lakiosaan eli puoleen lakimääräisen perintöosan arvosta.
Jos isosisä myisi talonsa B:lle oleellisesti käypää hintaa halvemmalla, A voisi isoisän jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa esittää vaatimuksen, että lakiosaa laskettaessa alihinnan osuus lahjana lisätään laskennallisesti pesän varoihin.
Otsikon perusteella kysymys tällä hetkellä onkin isoäidin perinnöstä. Kun siten ositus isoäidin perillisten ja isoisän välillä lienee tekemättä ja isoäidillä oletettavasti oli avio-oikeus isoisän omaisuuteen, talon myyminen (vaikkapa yhdelle osakkaalle) edellyttää kaikkien osakkaiden myötävaikutusta. Esimerkiksi kauppahinnasta on tällöin sovittava. Jos talo on ollut em. puolisoiden yhteisomistuksessa, isoäidin kuolinpesän osuus kauppahinnasta tulisi maksaa kuolinpesän tilille (johon kellään yksin ei ole käyttöoikeutta).
Jos lapsia on isoäidin kuollessa ollut neljä, niin nyt noiden kahden kuolleen lapsen kuolinpesät ovat isoäidin kuolinpesän osakkaina. Ennen kuin koko kuvio pystytään hahmottamaan, pitäisi tietää missä järjestyksessä on kuoltu ja onko kuolleille lapsilla omia lapsia ja/tai puolisoita.
Aloittaja puhuu siitä, että talo jäisi perinnöksi vasta isoisän kuoltua. Tämä on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että isoäiti oli testamentannut kaiken omaisuutensa isoisälle. Lain mukaanhan leski ei tässä tilanteessa suinkaan ole perinyt puolisoaan vaan perintö on mennyt lapsille.
Muutosta kuvioon voi toki tuoda vielä mahdollinen avioehtosopimus ja se, jos talo olikin yksin isoisän omaisuutta.
"Jos lapsia on isoäidin kuollessa ollut neljä, niin nyt noiden kahden kuolleen lapsen kuolinpesät ovat isoäidin kuolinpesän osakkaina"
Aloituksesta on pääteltävissä, että vain toisella isovanhempien kuolleista lapsista (L1 ja L2) on jälkeläisiä (A). Ap:
"Kun toinen em. kuolleista oli henkilön A isä ( ja isä siis nyt kuollut), niin talo jaettaisiin tällöin 2 elossa olevan kesken ja henkilön A kesken eli kolmeen osaan."
Tällöin isoäidin kuolinpesässä on osakkaina isoisän ohella vain kolme henkilötahoa: A, B ja C. Lapsen L1 pesän ainoa osakas on A ja lapsen L2 kuolinpesän osakkaina ovat isoisä sekä A, B ja C. Muu taho voisi olla lapsen L2 kuolinpesän osakas vain L 2:n yleistestamentin perusteella taikka jos L 2 olisi kuollut avioliitossa.
Talon myymiseen B:lle isoisä siten tarvitsisi vain A:n ja C:n suostumuksen. Jos talo oli isovanhempien yhteisomistuksessa, myyjinä olisivat isoisä omasta puolestaan sekä isoisä, A ja C isoäidin ja L2:n kuolinpesien osakkaina.
"Aloituksesta on pääteltävissä, että vain toisella isovanhempien kuolleista lapsista (L1 ja L2) on jälkeläisiä (A).
...
Tällöin isoäidin kuolinpesässä on osakkaina isoisän ohella vain kolme henkilötahoa: A, B ja C."
Et voi tietää tätä varmaksi, koska emme ole saaneet tietoa asianosaisten kuolinjärjestyksestä. Jos tuo yksi lapsi on kuollut vasta isoäidin jälkeen, niin perillistahoja on neljä, ja niiden osalliset on selvitettävä.
Eli kuten sanoin: JOS lapsia on isoäidin kuollessa ollut elossa neljä, joista kaksi on myöhemmin kuollut, niin nyt noiden kahden kuolleen lapsen kuolinpesät ovat isoäidin kuolinpesän osakkaina. Ja vaikka yhdellä kuolleella ei olisi ollut lapsia, niin hänellä saattoi tosiaan olla puoliso taikka testamentinsaaja. Ja onhan tuolla lapsella joka tapauksessa ollut toinenkin vanhempi, joka ei välttämättä olekaan tämä isoisä.
No marginaalisia pohdintojahan nämä ovat, mutta useamman kuolinpesän tilanteessa on AINA ensiksi selvitettävä kuolinjärjestys.
Jos tuo yksi lapsi on kuollut ENNEN isoäitiä, eikä hänellä ollut rintaperillisiä, niin siinä tapauksessa homma on tosiaan aivan selvä eli vain kolme tahoa on määräämässä kuolinpesän asioista isoisän lisäksi.
A:n osalta toteaisin vielä, että tässäkin kohtaa henkilöpiiri riippuu kuolinjärjestyksestä. Jos A:n isä on kuollut isoäidin jälkeen, niin isän kuolinpesässä on todennäköisesti osakkaana myös A:n äiti, eli he edustavat yhdessä tätä sukuhaaraa. Tällaiseen kuolinjärjestykseen viittaisi tuo aloittajan käyttämä sanamuoto "isä siis nyt kuollut".
Mutta joka tapauksessa A:lla (mahdollisesti äitinsä kanssa) on tasan ne samat oikeudet, jotka hänen isälläänkin olisi isoäidin kuolinpesässä ollut.
Otsikko meni väärin, kun mietin toista tapausta. Kyseessä isoisä (ja isoäiti kuollut jo kauan sitten)
Mitäs väärää otsikossa on? Jos isoäiti on kuollut, niin hänhän se perinnönjättäjä on. Ja isoisältä jää sitten aikanaan toinen perintö.
Kertoisitko nyt sen kuolinjärjestyksen!
Isoäiti kuoli aiemmin (80-luvulla).
Ok eli isoäidin kuollessa oli elossa neljä lasta?
Jos nämä kaksi lasta kuolivat vasta isoäidin jälkeen, niin he ehhtivät periä äitinsä. idoäidin perintö menee siis neljään osaan eli kahdelle elossa olevalle apselle ja kahden lapsen kuolinpesille.