Periikö lapset aina vanhemman, miten puoliso
Kenen perintl kaipaa vastauksia
Meetali
11243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lapset perii aina jos ei ole testamenttia tehty puolison hyväksi.
Entäs jos olisi ollut maatila yhteisomistuksessa, kauppakirjassa lukisi molempien nimet.
Miten silloin? Puolet puolisolle ja toinen puoli lapsille?
Auto, jossa on vainaja omistajana kokonaan lapsille?
Perinnöksi ei lankea perittävän eläessään omistama omaisuus sellaisenaan, vaan se omaisuus = jäämistö, mikä perittävän osuudeksi muodostuu puolisoiden välisessä omaisuuden osituksessa (mikäli puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen) tai omaisuuden erottelussa (jos avio-oikeutta ei ollut).
kukaperiin tapauksessa vainaja omisti ½ maatilasta, olkoon arvo 100.000 sekä auton 20.000, yhteensä 120.000, leski puolestaan ½ maatilasta 100.000. Varat yhteensä 220.000, mistä, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, kumpaisenkin puolison avio-osa on puolet eli 110.000.
Osituksessa köyhempi leski saa vainajan perillisiltä tasinkoa 10.000, jolloin kumpainenkin puolen osuus on 110.000. Lapset päättävät, mitä omaisuutta 10.000 euron edestä antavat leskelle tasinkona (esim. 1/20 maatilasta).
Jos tasinkona annetaan 1/20 maatilasta, niin
- leski pitää ½ maatilasta saa tasinkona 1/20 osan maatilasta, yhteensä 11/20 osaa maatilasta = 110.000;
- lapset pitävät 9/20 osaa maatilasta 90.000 auton 20.000 = 110.000.
Sen, mitä tasingon antamisen jälkeen jäi vainajan osuudeksi eli 110.000, lapset jakavat perintönä keskenään puoliksi (110.000 : 2 = 55.000). Em. tapauksessa, jos lapsia on kaksi, jako voisi mennä vaikka näin:
Lapsi A saa
- auton 20.000
- maatilasta 175/1000 osaa = 35.000
- yhteensä 55.000
Lapsi B saa
- maatilasta 275/1000 osaa = 55.000
Perinnöksi ei lankea perittävän eläessään omistama omaisuus sellaisenaan, vaan se omaisuus = jäämistö, mikä perittävän osuudeksi muodostuu puolisoiden välisessä omaisuuden osituksessa (mikäli puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen) tai omaisuuden erottelussa (jos avio-oikeutta ei ollut).
kukaperiin tapauksessa vainaja omisti ½ maatilasta, olkoon arvo 100.000 sekä auton 20.000, yhteensä 120.000, leski puolestaan ½ maatilasta 100.000. Varat yhteensä 220.000, mistä, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, kumpaisenkin puolison avio-osa on puolet eli 110.000.
Osituksessa köyhempi leski saa vainajan perillisiltä tasinkoa 10.000, jolloin kumpainenkin puolen osuus on 110.000. Lapset päättävät, mitä omaisuutta 10.000 euron edestä antavat leskelle tasinkona (esim. 1/20 maatilasta).
Jos tasinkona annetaan 1/20 maatilasta, niin
- leski pitää ½ maatilasta saa tasinkona 1/20 osan maatilasta, yhteensä 11/20 osaa maatilasta = 110.000;
- lapset pitävät 9/20 osaa maatilasta 90.000 auton 20.000 = 110.000.
Sen, mitä tasingon antamisen jälkeen jäi vainajan osuudeksi eli 110.000, lapset jakavat perintönä keskenään puoliksi (110.000 : 2 = 55.000). Em. tapauksessa, jos lapsia on kaksi, jako voisi mennä vaikka näin:
Lapsi A saa
- auton 20.000
- maatilasta 175/1000 osaa = 35.000
- yhteensä 55.000
Lapsi B saa
- maatilasta 275/1000 osaa = 55.000
Jos lapset ovat passiivisia perinnön vastaanottamisen suhteen, perintöoikeus menetetään ja perintö menee sille henkilölle, joka on seuraavana perimysjärjestyksessä. Jos vainajalla oli puoliso, puoliso perii kaiken tällöin.
Näin lukee perintökaaressa.
No ei kyllä lue.
Lukeepas:
PK 16:1,1
Joka on saanut perinnön tai testamentin, saattakoon oikeutensa voimaan tässä luvussa säädetyllä tavalla viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta, tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien.
PK 3:1,1
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Jos vanhemman kuolinpesää ei ole otettu vastaan 10 v kuluessa, kaikki rintaperilliset voivat menettää oikeutensa perintöön PK 16:1,1 nojalla. Tällöin ainoa perillinen on hänen puoliso PK 3:1,1 mukaisesti. Puoliso on yleensä siinä asemassa, että hän ottaa perinnön vastaan, koska hän on vainajan leski, joka on asunut vainajan kanssa ja ryhtynyt pesään pelkästään siitä johtuen, että käyttää vainajan kanssa omistamaansa yhteistä asuntoirtaimistoa.
Miten voi välttää perintöön ryhtymiseltä?
Prunkirjoituksen on tehtävä 3kk sisällä.
Perukirjaan merkitään perilliset, silloin on ryhdytty pesään.
Jos haluaa luopua oikeudestaan pesään tulee se ilmoittaa ennen perunkirjoitusta tai viimeistään tilaisuudessa.
Osakas voi olla täysin passiivinen ja siitä huolimatta hänet merkitään perukirjaan perilliseksi.
Myös verottaja huomioi tätä passiivista osakasta perintöverolla.
Tärkeä on huomata, että leski saa aina pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotona käytetyn asunnon irtaimistoineen. Myös siinä tapauksessa, että oli avioehto ja asunto oli kokonaan vainajan omistuksessa. Tämä hallintaoikeus menee kaikkien muiden (perintö)oikeuksien edelle.
Usein on niin, etteivät lapset yhden vanhemman kuoltua saa vielä muuta kuin perintöveroja. Omaisuus voidaan jakaa vasta toisenkin vanhemman kuoltua.
Voidaanhan se jakaa ja ykeensä kannattaakin jakaa heti. Mutta hallintaansa eivät sitä kotia välttämättä lesken eläessä saa. Perintöverot on sitten maksettava omilla säästöillä tai pankkilainalla, jos on niin poikkeuksellinen tilanne että vainajan omaisuutena on ainoastaan asunto tai kaikki rahat käytetään hautajaisiin.
Jos lapsilla oli lapsia niin he tulevat sijaan,ja se 10 vuotta voidaan muuttaa paljon pienemmäksi ajaksi,näiden lastenlapsien toimesta..Sikäli jos lapsenlapsia on elossa.