Aloitteleva purjehtija kyselee

Näin ei-purjehtijana tämä vastaus kertoo juuri miksi luultavasti en koskaan alakaan purjehtimaan. 90% pelkästään noista sanoista on pelkkää hepreaa minulle. Liian paljon detaljeja ja slangia. Minulle tarpeeksi helppo olisi suurinpiirtein niin että esim. on 3 purjetta ja ne voi olla joko ylhäällä tai alhaalla. Ok, no vaikka 4 asentoa per purje: 0, 1/3, 2/3 ja 1. Nämä pystyisin ja haluaisin hanskaamaan ja opettelemaan.

KeepItSimple2 kirjoitti:

Näin ei-purjehtijana tämä vastaus kertoo juuri miksi luultavasti en koskaan alakaan purjehtimaan. 90% pelkästään noista sanoista on pelkkää hepreaa minulle. Liian paljon detaljeja ja slangia. Minulle tarpeeksi helppo olisi suurinpiirtein niin että esim. on 3 purjetta ja ne voi olla joko ylhäällä tai alhaalla. Ok, no vaikka 4 asentoa per purje: 0, 1/3, 2/3 ja 1. Nämä pystyisin ja haluaisin hanskaamaan ja opettelemaan.

Lue lisää

Melkoisen matalalla on ambitiotaso. Selvästi lähempänä on moottoriveneily veneellä, jossa on enintään kaksi moottoria. Tosin moottoreissakin on paljon kaasun asentoja ja vieläpä sekä eteen että taakse.

Peruspurjehduksen oppii läheskään tavallisen oppimiskykyinen ihminen helposti ja nopeasti. Sanastonkin oppii tarvittavassa määrin päivässä. Mutta eiväthän kaikki selviä, tai halua selvitä yhtään peruskoulua pidemmälle opinnoissa.

kukin.tasolleen kirjoitti:

Melkoisen matalalla on ambitiotaso. Selvästi lähempänä on moottoriveneily veneellä, jossa on enintään kaksi moottoria. Tosin moottoreissakin on paljon kaasun asentoja ja vieläpä sekä eteen että taakse.

Peruspurjehduksen oppii läheskään tavallisen oppimiskykyinen ihminen helposti ja nopeasti. Sanastonkin oppii tarvittavassa määrin päivässä. Mutta eiväthän kaikki selviä, tai halua selvitä yhtään peruskoulua pidemmälle opinnoissa.

Lue lisää

No minulla on kyllä ylempi korkeakoulututkinto joten asia ei ole siitä kiinni. Erittäin todennäköisesti olen myös fiksumpi kuin sinä. Ilmeisesti et ymmärtänyt mitä kirjoitin. Minulla ei vain ole mitään erityistä "ambitiota" opetella siansaksaa tai kymmentä hilavitkutinta. En saa siitä kiksejä. Jos et ymmärtänyt, kyse ei ollut kyvystä vaan halusta.

Mitä ihmettä teet purjehduspalstalla, jos purjehdus ei kiinnosta? Onko korkeakoulututkinnon jälkeenkin mahdollista saada kicksejä trollailusta?

KeepItSimple2 kirjoitti:

No minulla on kyllä ylempi korkeakoulututkinto joten asia ei ole siitä kiinni. Erittäin todennäköisesti olen myös fiksumpi kuin sinä. Ilmeisesti et ymmärtänyt mitä kirjoitin. Minulla ei vain ole mitään erityistä "ambitiota" opetella siansaksaa tai kymmentä hilavitkutinta. En saa siitä kiksejä. Jos et ymmärtänyt, kyse ei ollut kyvystä vaan halusta.

Lue lisää

Jos olisit lukenut, siinä sanottiin, että toisilla ei ole kykyä, toisilla halua. Molemmat johtaa samaan.

Päätelmät omasta fiksuudesta, erityisesti verrattuna jonkun muun fiksuuteen, eivät anna kovinkaan korkeaa käsitystä siitä kehutusta fiksuudesta.

bollox kirjoitti:

Mitä ihmettä teet purjehduspalstalla, jos purjehdus ei kiinnosta? Onko korkeakoulututkinnon jälkeenkin mahdollista saada kicksejä trollailusta?

En ole trolli. Purjehdus kiinnostaa ja arvostan kyllä oikeita purjehtijoita kovasti. Uusien purjehtijoiden saamiseksi kannattaisi vain alentaa sitä aloituskynnystä. On se kumma kun esim. Suomessa on autoiltu isommassa mittakaavassa vain muutama kymmenen vuotta, silti autoilusta amatöörikin voi keskustella suomeksi. Sen sijaan purjehduksessa on pakko käyttää käsittämätöntä jargonia vaikka asioille olisi selväkielinen suomenkielinenkin nimi. Suomessa on sentään järvillä ja merillä purjehdittua satoja vuosia. Se on osa tällaista elitismiä josta myös esim. golfaus kärsii. Oikeasti sille ei ole mitään tarvetta. Asioita ei pidä tehdä turhan vaikeiksi, siinä on kyseessä yleensä vain eräänlaisesta initaatioriitistä jolla aloittelijat pidetään ulkona ennen kuin ovat "pyhitettyjä". Täysin turhaa.

Purjehdustermejä tuntematta aloitin purjehtimisen, ja koska opettelin itse niin en tuntenut niitä vaikka jo paljon olin matkapurjehtinut paljon. Turhaa valittaa termeistä. Käytä vaikka omia termejäsi jos muiden termit ei kiinnosta, ei purjehdus ole ainakaan termejä.

KeepItSimple2 kirjoitti:

En ole trolli. Purjehdus kiinnostaa ja arvostan kyllä oikeita purjehtijoita kovasti. Uusien purjehtijoiden saamiseksi kannattaisi vain alentaa sitä aloituskynnystä. On se kumma kun esim. Suomessa on autoiltu isommassa mittakaavassa vain muutama kymmenen vuotta, silti autoilusta amatöörikin voi keskustella suomeksi. Sen sijaan purjehduksessa on pakko käyttää käsittämätöntä jargonia vaikka asioille olisi selväkielinen suomenkielinenkin nimi. Suomessa on sentään järvillä ja merillä purjehdittua satoja vuosia. Se on osa tällaista elitismiä josta myös esim. golfaus kärsii. Oikeasti sille ei ole mitään tarvetta. Asioita ei pidä tehdä turhan vaikeiksi, siinä on kyseessä yleensä vain eräänlaisesta initaatioriitistä jolla aloittelijat pidetään ulkona ennen kuin ovat "pyhitettyjä". Täysin turhaa.

Lue lisää

Minulla oli itselläni sama tunne kun aloitin purjehduksen. Miksi kaiken pitää olla niin vaikeaa ja joka asialle oma sana? Ensimmäiset kertani purjehdin porukassa, joka oli imenyt purjehdusmaailman äidinmaidossaan eikä osannut neuvoa aloittelijaa, kunhan selosti suut silmät täyteen tuota jargonia. Todellakin tuntui siltä, etten voisi ikinä aikuisena ihmisenä päästä sisään moiseen harrastukseen. Vähän pelottikin, kun vene kallisteli ja vettä lensi yli laidan, eikä kukaan edes kertonut ettei purjevene voi kaatua.

Myöhemmin menin purjehduskurssille, koska kyllästyin omaan tyhmyyteeni ja osaamattomuuteeni. Kumma juttu, kahdessa viikonlopussa opin purjehduksen perusasiat, perustermit, ja niin paljon itseluottamusta, että uskalsin lähteä toisen kurssilaisen kanssa seuran h-veneellä yksin saaristoon tunaroimaan. Hyvin meni! Ei siihen tarvittu kuin riittävästi halua oppia ja sellaiset opettajat, jotka tiesivät miten suhtautua aloittelijoihin. Sittemmin on tullut hankittua oma vene. Jos minulla on osaamatonta miehistöä matkassa, koitan muistaa miltä alussa itsestä tuntui, ja selittää asiat suomen kielellä. Purjehdussanaston oppii kyllä ajan myötä. Ja ihan joka harrastuksessahan on oma termistönsä.

KeepItSimple2 kirjoitti:

En ole trolli. Purjehdus kiinnostaa ja arvostan kyllä oikeita purjehtijoita kovasti. Uusien purjehtijoiden saamiseksi kannattaisi vain alentaa sitä aloituskynnystä. On se kumma kun esim. Suomessa on autoiltu isommassa mittakaavassa vain muutama kymmenen vuotta, silti autoilusta amatöörikin voi keskustella suomeksi. Sen sijaan purjehduksessa on pakko käyttää käsittämätöntä jargonia vaikka asioille olisi selväkielinen suomenkielinenkin nimi. Suomessa on sentään järvillä ja merillä purjehdittua satoja vuosia. Se on osa tällaista elitismiä josta myös esim. golfaus kärsii. Oikeasti sille ei ole mitään tarvetta. Asioita ei pidä tehdä turhan vaikeiksi, siinä on kyseessä yleensä vain eräänlaisesta initaatioriitistä jolla aloittelijat pidetään ulkona ennen kuin ovat "pyhitettyjä". Täysin turhaa.

Lue lisää

Olet ainakin jossain määrin jäljillä. Vaikka moni purjeveneilijä sen tulenpalavasti kiistää, niin kyllä tuossa purjehdusslangin käytössä (kuten monissa muissakin "erikoiskielissä") on osittain kyse myös identifioitumisesta. Halutaan ajatella ja näyttää, että kuulutaan jonkinlaiseen "merenkulkijoiden veljeskuntaan". Vieläpä sen itseään muita parempana pitävään osaan, vähän niinkuin motoristit ja harrikkakuskit heidän joukossaan.
Mitä muuten annettuihin neuvoihin tulee, niin minä olen aina miettinyt, miksi kukaan ei ole tehnyt aloitteleville purjehtijoille hyvin simppeliä opasta tyyliin "kun tuulen suunta on tämä, aseta purjeet näin". Yksinkertaisimmatkin oppaat ovat sellaisia, että niiden sanoman tajuaa vasta sitten, kun on pari kesää tai enemmän purjehtinut. Hyvä opaskirja on sellainen, että käyttäjä osaa toimia, kun on kerran lukaissut manuskan läpi.

Sinänsä purjehtiminen ei ole kovin vaikeaa. 80/20 -sääntö pätee tässä kuten lähes kaikessa muussakin elämässä (selkokielellä: ensimmäiset 80% maksimisuorituksesta on saavutettavissa noin 20% siitä ponnistuksesta, jonka maksimisuoritus vaatii. Loppu 20% vaatisikin sitten 80% ja siksi se kannattaakin jokseenkin poikkeuksetta jättää edes tavoittelematta.)

KeepItSimple2 kirjoitti:

Näin ei-purjehtijana tämä vastaus kertoo juuri miksi luultavasti en koskaan alakaan purjehtimaan. 90% pelkästään noista sanoista on pelkkää hepreaa minulle. Liian paljon detaljeja ja slangia. Minulle tarpeeksi helppo olisi suurinpiirtein niin että esim. on 3 purjetta ja ne voi olla joko ylhäällä tai alhaalla. Ok, no vaikka 4 asentoa per purje: 0, 1/3, 2/3 ja 1. Nämä pystyisin ja haluaisin hanskaamaan ja opettelemaan.

Lue lisää

Toki tuossa seppomartin postauksessa vilisee purjehdustermejä, mutta veneessä eri asioilla on nimensä niinkuin vaikkapa autossa. Voisihan joku autoista mitään tietämätönkin turhautua terminologiaan jos puhuttaisiin kytkinpolkimesta, vaihteista, kaasupolkimesta, viiksistä, vilkuista tms. Nuo nyt ovat yleisemmin tunnettuja kuin skuutti, twisti tai virtauslanka, mutta yhtälailla ajamiseen liittyviä termejä jotka on hyvä tuntea jos haluaa ajaa autolla.

Ambitiotasosi/kiinnostuksesi ei todennäköisesti riitä purjehtimiseen muuten kuin sivutuuleen 4-7m/s tuulessa. Muissa olosuhteissa pitää olla kiinnostuneempi purjeiden trimmauksesta ja pitää ymmärtää jotain purjeiden toiminnasta. Muuten vene pysähtyy, on ohjauskyvytön tai lähtee käsistä.

Duubidiiba kirjoitti:

Toki tuossa seppomartin postauksessa vilisee purjehdustermejä, mutta veneessä eri asioilla on nimensä niinkuin vaikkapa autossa. Voisihan joku autoista mitään tietämätönkin turhautua terminologiaan jos puhuttaisiin kytkinpolkimesta, vaihteista, kaasupolkimesta, viiksistä, vilkuista tms. Nuo nyt ovat yleisemmin tunnettuja kuin skuutti, twisti tai virtauslanka, mutta yhtälailla ajamiseen liittyviä termejä jotka on hyvä tuntea jos haluaa ajaa autolla.

Ambitiotasosi/kiinnostuksesi ei todennäköisesti riitä purjehtimiseen muuten kuin sivutuuleen 4-7m/s tuulessa. Muissa olosuhteissa pitää olla kiinnostuneempi purjeiden trimmauksesta ja pitää ymmärtää jotain purjeiden toiminnasta. Muuten vene pysähtyy, on ohjauskyvytön tai lähtee käsistä.

Lue lisää

Tuota minäkin ajattelin. Autoilu on ihan samanlaista jargonia kuin purjehduskin. Kytkin, kaasu ja vilkku ovat sanoina aivan yhtä käsittämättömiä kuin snörppi tai twistikin. Kuka osaisi sanoa suomeksi , mikä snörppi on? Ja vaikka monisanaisesti selittäisit, että se on tuo naru, joka tulee tuohon purjeen nurkkaan, sillä tiedolla ei tee mitään, ellei tiedä sen narun merkitystä. Paljon helpommin oppii sen yksinkertaisen sanan kuin sen käytön. Aivan kuten autoakaan ei pysty ajamaan, jos tietää polkimet ja niiden nimet. Niiden käyttöä pitää opetella vähintään yhtä monta tuntia kuin pitää opetella purjehduksen alkeita.

KeepItSimple2 kirjoitti:

Näin ei-purjehtijana tämä vastaus kertoo juuri miksi luultavasti en koskaan alakaan purjehtimaan. 90% pelkästään noista sanoista on pelkkää hepreaa minulle. Liian paljon detaljeja ja slangia. Minulle tarpeeksi helppo olisi suurinpiirtein niin että esim. on 3 purjetta ja ne voi olla joko ylhäällä tai alhaalla. Ok, no vaikka 4 asentoa per purje: 0, 1/3, 2/3 ja 1. Nämä pystyisin ja haluaisin hanskaamaan ja opettelemaan.

Lue lisää

HöpöhHöpöhöpö.

Yksinkertaisimmillaan purjehdus onnistuu yhdellä purjeella. Pinna yhteen käteen ja naru toiseen.

Kaikkiatasoja kirjoitti:

HöpöhHöpöhöpö.

Yksinkertaisimmillaan purjehdus onnistuu yhdellä purjeella. Pinna yhteen käteen ja naru toiseen.

Eihän se noin onnistu. Pienimmässäkin jollassa on useampi kuin yksi naru ja pitäisi tietää, minkä niistä ottaa käteen. Ja sitten vielä pahempi rasti, mikä se pinna on, joku polkupyörän osako?

Senttimitta kannessa voi olla hyvä, kun tuntee veneensä ja tietää trimmit. Senttiohje ei kerro aloittelijalle mitään. Jos alaliikkiä on genoassa 5-6m niin nuo senttimäärät ei riitä alkuunaan. Jos on pieni kanteen leikattu fokka niin yo sentit ovat isoja säätöjä.
Ylesesti ottaen avotuulissa liian takana/ sisällä oleva skuuttipiste on suosiossa, vaikkei pitäisi.

Spinnujiipin tekeminen ummikkojen avustamana on muutenkin järjetöntä: kätevin tapa niiden kanssa on viitata erivärisiin köysiin.

Voihan niile kertoa, että kyseessä on esimerkiksi skuutti, mutta kuitenkin joudut viittaamaan siniseen köyteen, selittämään miten skuutin saa irti lukosta ja miten sen saa uudelleen lukkoon.

Miehistön olisi hyvä käyttää sellaista käsitteistöä, joka on heille yhteinen ja jonka he ymmärtävät. Luonnollinen valinta termistölle ovat vakiintuneet purjehduskäsittet, jos miehistön jäsenet tapaavat purjehtia. Mistään snobbailusta ei ole kyse.

Mutta se skuuttauspisteen säätö: veneessäni, jossa säätö ei ole helposti käsillä, pidän vaunua siellä, missä se on optimaalisessa asennossa luovilla. Takana, siis.

Avotuulissa, etenkin kevyissä, pieni fokka on joka tapauksessa lähes hyödytön, joten harvemmin viitsin säätöön ryhtyä. Aktiivisempaan säätöön voisi joskus kokeilla jotain sivuskuuttivirityksiä.

Sori, avautumiseni ei ollut mitenkään kohdistunut sinuun henkilökohtaisesti. Kunhan toin yhden näkökulman asiaan esiin joka mielestäni on tärkeä harrastuksen edistämiseksi. Jos sellaista nyt edes kaikki haluaa.

Kyllä minäkin töissä käytän kompaktia ammattislangi-fingelskaa vanhojen kollegoiden kanssa. Sen sijaan uusille tulokkaille ja ei-asiantuntijoille muutan kieltäni enemmän suomeksi ja käytän pidempiä selväkielisiä ilmaisuja. Se onnistuu ihan hyvin.

Joku kuitenkin ymmärsi pointtini, esim. jäsen 10-14, kiitos siitä.

KeepItSimple2 kirjoitti:

Sori, avautumiseni ei ollut mitenkään kohdistunut sinuun henkilökohtaisesti. Kunhan toin yhden näkökulman asiaan esiin joka mielestäni on tärkeä harrastuksen edistämiseksi. Jos sellaista nyt edes kaikki haluaa.

Kyllä minäkin töissä käytän kompaktia ammattislangi-fingelskaa vanhojen kollegoiden kanssa. Sen sijaan uusille tulokkaille ja ei-asiantuntijoille muutan kieltäni enemmän suomeksi ja käytän pidempiä selväkielisiä ilmaisuja. Se onnistuu ihan hyvin.

Joku kuitenkin ymmärsi pointtini, esim. jäsen 10-14, kiitos siitä.

Lue lisää

Jos 10-14 ymmärsi pointtisi, se tarkoittaa, ettei pointtia ole tai se on merkityksetön.

Jos vaihdat skuutin jalukseksi tai twistin kiertymäksi, tuleeko sanomisesta ummikolle vähääkään ymmärrettävämpää?

Analysoinpa vähän tekstiäsi, niin ehkä ymmärrät, miksi se voi olla aloittelijan mielestä hankalalukuista ja vaikeasti ymmärrettävää tai sitten ehkä ei ole avuksi, vaikka ymmärtäisikin. Kannattaa muistaa se tosiasia, etteivät aikuisiällä veneilyn aloittavat ole välttämättä osa mitään sellaista porukkaa, jonka mukana oppisi "kielikylvyssä" noita.

1) "käytä virtauslankoja": paitsi, että pitäisi tietää, mitä ne ovat, niin sitten purjeessa pitäisi sellaiset olla. Aina ei ole ja minkäs aloittelija sille mahtaa, jos purjeet ovat sellaiset, jotka ovat veneen mukana tulleet.
2) "virtaus irtoaa taka-tai etulangoista purjeen koko etuliikin korkeudella yhtaikaa. " Et selitä, mikä on etuliikki tai mistä sen tajuaa, että virtaus irtoaa (eli oletit, että aloittelija ymmärtää virtauslankojen idean ja että hänellä on sellaiset)
3) "twisti on oikein ja purje vetää koko etuliikillä" twisti? Sehän on tanssi. Etuliikkiin jo viittasinkin edellä.
4) "skuuttaus mahdollisimman keskilinjassa tai hieman avoimemmassa tuulessa varvaslistassa." Tämä kohta aiheutti minullekin todellisia ymmärrysvaikeuksia, ei vain sen tajuamista, että joku ei ehkä ymmärrä. Kun kysyttiin skuuttipisteen säädöstä pituussuunnassa, on vähän hämäävää puhua sivusuunnasta. Oletan sinun tarkoittaneen sitä, miten kireälle skuutti on kiristetty eli miten kaukana skuuttiplokista sivulle purjeen alakulma voi olla, ymmärsinkö oikein?
5) "etttet sulje liikaa snyrpillä" Sana, jota en tunnistanut. Toivotaan, että aloittaja tuntee ja ymmärtää...

10-14 kirjoitti:

Analysoinpa vähän tekstiäsi, niin ehkä ymmärrät, miksi se voi olla aloittelijan mielestä hankalalukuista ja vaikeasti ymmärrettävää tai sitten ehkä ei ole avuksi, vaikka ymmärtäisikin. Kannattaa muistaa se tosiasia, etteivät aikuisiällä veneilyn aloittavat ole välttämättä osa mitään sellaista porukkaa, jonka mukana oppisi "kielikylvyssä" noita.

1) "käytä virtauslankoja": paitsi, että pitäisi tietää, mitä ne ovat, niin sitten purjeessa pitäisi sellaiset olla. Aina ei ole ja minkäs aloittelija sille mahtaa, jos purjeet ovat sellaiset, jotka ovat veneen mukana tulleet.
2) "virtaus irtoaa taka-tai etulangoista purjeen koko etuliikin korkeudella yhtaikaa. " Et selitä, mikä on etuliikki tai mistä sen tajuaa, että virtaus irtoaa (eli oletit, että aloittelija ymmärtää virtauslankojen idean ja että hänellä on sellaiset)
3) "twisti on oikein ja purje vetää koko etuliikillä" twisti? Sehän on tanssi. Etuliikkiin jo viittasinkin edellä.
4) "skuuttaus mahdollisimman keskilinjassa tai hieman avoimemmassa tuulessa varvaslistassa." Tämä kohta aiheutti minullekin todellisia ymmärrysvaikeuksia, ei vain sen tajuamista, että joku ei ehkä ymmärrä. Kun kysyttiin skuuttipisteen säädöstä pituussuunnassa, on vähän hämäävää puhua sivusuunnasta. Oletan sinun tarkoittaneen sitä, miten kireälle skuutti on kiristetty eli miten kaukana skuuttiplokista sivulle purjeen alakulma voi olla, ymmärsinkö oikein?
5) "etttet sulje liikaa snyrpillä" Sana, jota en tunnistanut. Toivotaan, että aloittaja tuntee ja ymmärtää...

Lue lisää

Menee kyllä aika vaikeaksi ja pitkäksi kirjoitukseksi, jos pitää kaikki termit selittää. Näin varmasti pitäisi tehdä, jos olisi tarkoitus opettaa ensimmäisiä kertoja purjeveneessä olevaa suullisesti. Netissä kirjoittamalla sen sijaan on lukijalla helppo tehtävä etsiä termien selitykset netistä. Esimerkiksi tästä aloittaen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Purjevene
Tästä voi sitten hakea lisää: http://people.uta.fi/~fipeku/skigla.htm

Snyrppi pitä varmaankin olla snörppi.

Purjeveneen monille osille tai säädöille ei ole mielekkäitä tai mitenkään yleisesti ymmärrettyjä suomenkielisiä termejä, kuten autossa taitaa suurimmalle osalle olla. Toisaalta säätömahdollisuudet menevät paljon pidemmälle kuin autoissa, joissa siinäkin mennään ulkopuolisille hankalasti ymmärrettäviin lainasanoihin. Vaikkapa pyöräkulman säädöistä aurauskulma menee vielä suomeksi, mutta camber ja caster ei.

Purjevene on varsin monimutkainen laite, jossa voidaan säätää lukemattomia eri asioita ja ne kaikki ovat omistajan vastuulla, toisin kuin autoissa.

10-14 kirjoitti:

Analysoinpa vähän tekstiäsi, niin ehkä ymmärrät, miksi se voi olla aloittelijan mielestä hankalalukuista ja vaikeasti ymmärrettävää tai sitten ehkä ei ole avuksi, vaikka ymmärtäisikin. Kannattaa muistaa se tosiasia, etteivät aikuisiällä veneilyn aloittavat ole välttämättä osa mitään sellaista porukkaa, jonka mukana oppisi "kielikylvyssä" noita.

1) "käytä virtauslankoja": paitsi, että pitäisi tietää, mitä ne ovat, niin sitten purjeessa pitäisi sellaiset olla. Aina ei ole ja minkäs aloittelija sille mahtaa, jos purjeet ovat sellaiset, jotka ovat veneen mukana tulleet.
2) "virtaus irtoaa taka-tai etulangoista purjeen koko etuliikin korkeudella yhtaikaa. " Et selitä, mikä on etuliikki tai mistä sen tajuaa, että virtaus irtoaa (eli oletit, että aloittelija ymmärtää virtauslankojen idean ja että hänellä on sellaiset)
3) "twisti on oikein ja purje vetää koko etuliikillä" twisti? Sehän on tanssi. Etuliikkiin jo viittasinkin edellä.
4) "skuuttaus mahdollisimman keskilinjassa tai hieman avoimemmassa tuulessa varvaslistassa." Tämä kohta aiheutti minullekin todellisia ymmärrysvaikeuksia, ei vain sen tajuamista, että joku ei ehkä ymmärrä. Kun kysyttiin skuuttipisteen säädöstä pituussuunnassa, on vähän hämäävää puhua sivusuunnasta. Oletan sinun tarkoittaneen sitä, miten kireälle skuutti on kiristetty eli miten kaukana skuuttiplokista sivulle purjeen alakulma voi olla, ymmärsinkö oikein?
5) "etttet sulje liikaa snyrpillä" Sana, jota en tunnistanut. Toivotaan, että aloittaja tuntee ja ymmärtää...

Lue lisää

Joo, ja se pinna mun tietääkseni kuuluu polkupyörään, ei veneeseen. Niin sen olen lapsena kielikylvyssä oppinut. Kuten Joakim sanoi, on omistajan vastuulla tietää jotain kulkuneuvostaan. Jos kysyy trimmiohjeita, pitää olla valmistautunut sellaisia saamaan, eikä uusintapainosta alkeisoppaasta. Joka ikisen oppaan ensimmäisellä sivullahan nuo nimitykset kerrotaan kuvan kera.

Joakim1 kirjoitti:

Menee kyllä aika vaikeaksi ja pitkäksi kirjoitukseksi, jos pitää kaikki termit selittää. Näin varmasti pitäisi tehdä, jos olisi tarkoitus opettaa ensimmäisiä kertoja purjeveneessä olevaa suullisesti. Netissä kirjoittamalla sen sijaan on lukijalla helppo tehtävä etsiä termien selitykset netistä. Esimerkiksi tästä aloittaen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Purjevene
Tästä voi sitten hakea lisää: http://people.uta.fi/~fipeku/skigla.htm

Snyrppi pitä varmaankin olla snörppi.

Purjeveneen monille osille tai säädöille ei ole mielekkäitä tai mitenkään yleisesti ymmärrettyjä suomenkielisiä termejä, kuten autossa taitaa suurimmalle osalle olla. Toisaalta säätömahdollisuudet menevät paljon pidemmälle kuin autoissa, joissa siinäkin mennään ulkopuolisille hankalasti ymmärrettäviin lainasanoihin. Vaikkapa pyöräkulman säädöistä aurauskulma menee vielä suomeksi, mutta camber ja caster ei.

Purjevene on varsin monimutkainen laite, jossa voidaan säätää lukemattomia eri asioita ja ne kaikki ovat omistajan vastuulla, toisin kuin autoissa.

Lue lisää

Minusta Seppomartti lähti selittämään asiaa "liian kaukaa". Esimerkki omalta alaltani tietotekniikasta: kun käyttäjille tehdään manuaalia, ei siinä ruveta selittämään yhtään mitään biteistä tai ykkösistä ja nollista tai muustakaan asioiden taustalla olevasta vaan kerrotaan mahdollisesti kuvien kanssa, että "tämä asetus pannaan arvoon X tässä tilanteessa tai arvoon Y tuossa tilanteessa". Jos niitä manuaaleja kirjoitettaisiin Seppomartin tai yhdenkään näkemäni purjehdusoppaan tyylillä, niin yksikään maallikko ei saisi mitään toimimaan.

Having said that, on tietysti täysin mahdollista, että ketjun aloittaja on ymmärtänyt vastauksen ja siitä on hänelle hyötyä. Mutta jotenkin arvaisin kysymyksenasetannasta, että selkeämpi vastaus olisi ehkä ollut paikallaan. Toivottavasti hän ottaa itse kantaa?

10-14 kirjoitti:

Analysoinpa vähän tekstiäsi, niin ehkä ymmärrät, miksi se voi olla aloittelijan mielestä hankalalukuista ja vaikeasti ymmärrettävää tai sitten ehkä ei ole avuksi, vaikka ymmärtäisikin. Kannattaa muistaa se tosiasia, etteivät aikuisiällä veneilyn aloittavat ole välttämättä osa mitään sellaista porukkaa, jonka mukana oppisi "kielikylvyssä" noita.

1) "käytä virtauslankoja": paitsi, että pitäisi tietää, mitä ne ovat, niin sitten purjeessa pitäisi sellaiset olla. Aina ei ole ja minkäs aloittelija sille mahtaa, jos purjeet ovat sellaiset, jotka ovat veneen mukana tulleet.
2) "virtaus irtoaa taka-tai etulangoista purjeen koko etuliikin korkeudella yhtaikaa. " Et selitä, mikä on etuliikki tai mistä sen tajuaa, että virtaus irtoaa (eli oletit, että aloittelija ymmärtää virtauslankojen idean ja että hänellä on sellaiset)
3) "twisti on oikein ja purje vetää koko etuliikillä" twisti? Sehän on tanssi. Etuliikkiin jo viittasinkin edellä.
4) "skuuttaus mahdollisimman keskilinjassa tai hieman avoimemmassa tuulessa varvaslistassa." Tämä kohta aiheutti minullekin todellisia ymmärrysvaikeuksia, ei vain sen tajuamista, että joku ei ehkä ymmärrä. Kun kysyttiin skuuttipisteen säädöstä pituussuunnassa, on vähän hämäävää puhua sivusuunnasta. Oletan sinun tarkoittaneen sitä, miten kireälle skuutti on kiristetty eli miten kaukana skuuttiplokista sivulle purjeen alakulma voi olla, ymmärsinkö oikein?
5) "etttet sulje liikaa snyrpillä" Sana, jota en tunnistanut. Toivotaan, että aloittaja tuntee ja ymmärtää...

Lue lisää

On vaikea antaa trimmausvinkkejä viittaamatta purjehdukseen liittyviin fysikaalisiin ilmiöihin (kuten virtauksiin, pyörteisiin), tai purjeiden muodon muuttamiseen käytettäviin välineisiin (kuten skuutti tai snörppi), taikka purjeen tai takilan osiin (liikit, kulmat; kaikenlaiset vaijerit, maston osat jne.).

Minusta seppomartti selitti ansiokkaasti, miksi alkuperäinen kysymys ei välttämättä pelkisty eteen/taakse -vaihtoehdoiksi. Vastaus oli toki enemmänkin tyyppiä millaiseksi purje tulisi säätää kuin missä asennossa yksittäisen säätölaitteen tulisi olla.

Skuuttauspisteen sijainnin suhteeen aloittaja on kuitenkin oikeilla jäljillä. Purje pitäisi saada litteäksi vastaisila tuulilla, etenkin tuulen yltyessä , ja pulleammaksi avotuulilla ja tuulen ollessa miedompi. Tuo johtaa usein ratkaisuun vaunu eteen keveyellä avotuulella ja taakse muulloin. Omassa veneessäni vaunu on lähes aina takana, koska pieni fokka ei tee kevyessä avotuulessa juuri mitään hyödyllistä muutenkaan.

Snyrppi on se purjeen takaliikkiin (eli purjeen skuuttikulman ja yläkulman välisen reunan) sisään ommeltu naru, jolla säädetään sen kireyttä. Samantyyppinen mekanismi kuin anorakin (sellainen hupullinen vaate) hupun kiristämisessä.

Iskdkdjdjdkdk kirjoitti:

On vaikea antaa trimmausvinkkejä viittaamatta purjehdukseen liittyviin fysikaalisiin ilmiöihin (kuten virtauksiin, pyörteisiin), tai purjeiden muodon muuttamiseen käytettäviin välineisiin (kuten skuutti tai snörppi), taikka purjeen tai takilan osiin (liikit, kulmat; kaikenlaiset vaijerit, maston osat jne.).

Minusta seppomartti selitti ansiokkaasti, miksi alkuperäinen kysymys ei välttämättä pelkisty eteen/taakse -vaihtoehdoiksi. Vastaus oli toki enemmänkin tyyppiä millaiseksi purje tulisi säätää kuin missä asennossa yksittäisen säätölaitteen tulisi olla.

Skuuttauspisteen sijainnin suhteeen aloittaja on kuitenkin oikeilla jäljillä. Purje pitäisi saada litteäksi vastaisila tuulilla, etenkin tuulen yltyessä , ja pulleammaksi avotuulilla ja tuulen ollessa miedompi. Tuo johtaa usein ratkaisuun vaunu eteen keveyellä avotuulella ja taakse muulloin. Omassa veneessäni vaunu on lähes aina takana, koska pieni fokka ei tee kevyessä avotuulessa juuri mitään hyödyllistä muutenkaan.

Snyrppi on se purjeen takaliikkiin (eli purjeen skuuttikulman ja yläkulman välisen reunan) sisään ommeltu naru, jolla säädetään sen kireyttä. Samantyyppinen mekanismi kuin anorakin (sellainen hupullinen vaate) hupun kiristämisessä.

Lue lisää

Kävin vaihteeksi maantaina purjeneulomossa kyselemässä tarjousta. Kävelin siinä myös heidän tarvikehyllystönsä ohi ja siinä oli parinkin varastolaatikon päässä etiketti "snörppilukko". Siellä se on siis snörppi eikä snyrppi. Itse asiassa en ole kenenkään kuullut puhuvan snyrpistä.

Mutta asiaan, jos keulapurjetta pitää latistaa, aloitan kiristämällä fallia... anteeksi nostinta. Skuuti, eiku siis jaluspistettä säädän suhteellisen tuulen suunnan, en voimakkuuden mukaan. Avotuuliin pistettä eteenpäin ja siitä edelleen ulommas varvaslistaan kulman avautuessa.

Ja jos vielä palaa siihen snörppiin, sen unohtaminen tuhoaa purjeen. Sehän ei oikeastaan mikään säätö ole, se vain rauhoittaa takaliikin lepatuksen. Jos kiristäminen tekee pienen vekin pitkin takaliikkiä, sen vaikutus on lähes puhtaasti esteettinen.

Iskdkdjdjdkdk kirjoitti:

On vaikea antaa trimmausvinkkejä viittaamatta purjehdukseen liittyviin fysikaalisiin ilmiöihin (kuten virtauksiin, pyörteisiin), tai purjeiden muodon muuttamiseen käytettäviin välineisiin (kuten skuutti tai snörppi), taikka purjeen tai takilan osiin (liikit, kulmat; kaikenlaiset vaijerit, maston osat jne.).

Minusta seppomartti selitti ansiokkaasti, miksi alkuperäinen kysymys ei välttämättä pelkisty eteen/taakse -vaihtoehdoiksi. Vastaus oli toki enemmänkin tyyppiä millaiseksi purje tulisi säätää kuin missä asennossa yksittäisen säätölaitteen tulisi olla.

Skuuttauspisteen sijainnin suhteeen aloittaja on kuitenkin oikeilla jäljillä. Purje pitäisi saada litteäksi vastaisila tuulilla, etenkin tuulen yltyessä , ja pulleammaksi avotuulilla ja tuulen ollessa miedompi. Tuo johtaa usein ratkaisuun vaunu eteen keveyellä avotuulella ja taakse muulloin. Omassa veneessäni vaunu on lähes aina takana, koska pieni fokka ei tee kevyessä avotuulessa juuri mitään hyödyllistä muutenkaan.

Snyrppi on se purjeen takaliikkiin (eli purjeen skuuttikulman ja yläkulman välisen reunan) sisään ommeltu naru, jolla säädetään sen kireyttä. Samantyyppinen mekanismi kuin anorakin (sellainen hupullinen vaate) hupun kiristämisessä.

Lue lisää

Itse asiassa oletin, että snyrpillä tarkoitettiin snörppiä, mutta ihan aina ei voi olla varma, onko kyse samasta sanasta eri kirjoitustavalla. Sitä paitsi minua vähän ihmetytti siksikin, ettei sellaista mielestäni yleensä keulapurjeissa ole. Itse asiassa nyt juuri tätä kirjoittaessa aloin ihmetellä, mitä Seppomartti tarkoitti takaliikin langoilla, en minä ainakaan ole ikinä nähnyt keulapurjeessa sellaisia.

Miksi olisi vaikea antaa vinkkejä tyyliin "jos tuulta on suunnilleen tämän verran suunnilleen tuosta suunnasta, aseta näin"? Sitten käyttäjä (tai tässä tapauksessa veneilijä) voi myöhemmin syventyä taustoihin, jos ne kiinnostavat.

10-14 kirjoitti:

Itse asiassa oletin, että snyrpillä tarkoitettiin snörppiä, mutta ihan aina ei voi olla varma, onko kyse samasta sanasta eri kirjoitustavalla. Sitä paitsi minua vähän ihmetytti siksikin, ettei sellaista mielestäni yleensä keulapurjeissa ole. Itse asiassa nyt juuri tätä kirjoittaessa aloin ihmetellä, mitä Seppomartti tarkoitti takaliikin langoilla, en minä ainakaan ole ikinä nähnyt keulapurjeessa sellaisia.

Miksi olisi vaikea antaa vinkkejä tyyliin "jos tuulta on suunnilleen tämän verran suunnilleen tuosta suunnasta, aseta näin"? Sitten käyttäjä (tai tässä tapauksessa veneilijä) voi myöhemmin syventyä taustoihin, jos ne kiinnostavat.

Lue lisää

Joltain muulta taholta kuultuna olisin yllättynyt epäilystä, ettei keulapurjeessa yleensä snörppiä olisi. Ison snörppiin tarvitsee koskea hyvin harvoin verrattuna keulapurjeisiin. Pienikin venyminen, joko pysyvä tai voimistuneen tuulen aiheuttama, vaatii usein snörpin kiristämistä. Tai sitten on snörppi vedetty jo uudessa purjeessa tappiin. Vai onko vain siedetty takaliikin räpätystä jotenkin asiaankuuluvana ilmiönä?

10-14 kirjoitti:

Itse asiassa oletin, että snyrpillä tarkoitettiin snörppiä, mutta ihan aina ei voi olla varma, onko kyse samasta sanasta eri kirjoitustavalla. Sitä paitsi minua vähän ihmetytti siksikin, ettei sellaista mielestäni yleensä keulapurjeissa ole. Itse asiassa nyt juuri tätä kirjoittaessa aloin ihmetellä, mitä Seppomartti tarkoitti takaliikin langoilla, en minä ainakaan ole ikinä nähnyt keulapurjeessa sellaisia.

Miksi olisi vaikea antaa vinkkejä tyyliin "jos tuulta on suunnilleen tämän verran suunnilleen tuosta suunnasta, aseta näin"? Sitten käyttäjä (tai tässä tapauksessa veneilijä) voi myöhemmin syventyä taustoihin, jos ne kiinnostavat.

Lue lisää

Kaikissa kilpapurjeissa on "liehu" takaliikissä. Vähintään yksi jossain ylimmän latan korkeudella ja välillä myös 1-3 kpl alempana. Ei ehkä ole kaikissa matkapurjeissa, mutta helppohan tuollainen on laittaa.

Snörppi löytyy myös useimpien purjeiden takaliikeistä ja osassa myös alaliikistä. Ehkä voimakkaasti negatiivisellä ahvenselällä varustetuista purjeissa sitä ei tarvita?

En ole havainnut snörpin vaikuttavan takaliikin liehuun. Sen sijaan skuutin liiallinen kiristäminen ja/tai skuuttipisteen siirto liian eteen saa liehun kääntymään purjeen taakse (tai paremminkin rinnalle) piiloon. Keulapurjeessa tuo ylin liehu pitäisi aina lentää suoraan taakse, mutta toisaalta luovilla yleensä paras säätö on mahdollisimman lähellä sitä, että liehu alkaa kääntymään.

Ei ole mahdollista antaa skuuttipisteen säätöohjeita ellei tiedä hyvin tarkasti juuri ko. veneen purjeita, rikitrimmiä ja skuuttikiskoja. Ainoa mitä voi neuvoa on skuuttipisteen säädön vaikutus ja mikä on yleisesti hyvä.

Kevyessä ja keskituulessa pyritään saamaan keulapurjeesta tehoa ja yleensä paras on lähellä sitä, että virtauslangat toimivat samalla tavalla koko etuliikin korkeudelta. Jos ei ole virtauslankoja, voi katsoa miten purje alkaa pakkaamaan etuliikin läheltä. Jos tuulen puolen virtauslangan nousu yli vaakatason (tai etuliikin pakkaaminen) alkaa alhaalta ensin tuuleen nostettaessa, siirretään skuuttipistettä taakse. Ja vastaavasti päinvastoin. Tämä johtaa siihen, että kevyessä skuuttipiste on edempänä ja purje alhaalta pussikkaampi.

Kovemmassa tuulessa vene alkaa kallistua liikaa ja tehoa on vähennettävä, Erityisesti keulapurjeen aiheuttaessa isopurjeen pakkaamista on hyvä tehdä jotain. Tällöin pyritään siihen, että keulapurje on latteampi ja pakkaa ensin ylhäältä. Skuuttipistettä vedetään siis taaksepäin. Samalla myös kiristetään etustaagia (takastaagilla, barduunalla tms.) ja etuliikkiä fallilla. Tällöin purjeen alaosa on lähes levymäinen ja yläosa kiertyy (twistaa) poispäin tuulesta eikä enää aiheuta yhtäpaljon tai peräti lainkaan isopurjeen pakkausta.

Miten suuri tämä skuuttipisteen säätöalue on riippuu hyvin paljon purjeesta ja veneestä. Ehkä merkittävin tekijä on skuuttikulman korkeus kannesta. Skuuttipisteellä kuitenkin säädetään skuutin kulmaa plokin ja skuuttikulman välillä. Säädettävä matka on siis suoraan verrannollinen kulman korkeuteen kiskosta. Korkeus voi vaihdella muutamasta sentistä yli metriin, joten säätöaluekin on muutamasta sentistä n. metriin. Tämä siis ilman purjeen rullausta, joka lisää säätöaluetta (ja nostaa myös skuuttikulmaa).

Yksi hyvä tapa löytää purjeen "keskisäätö" on piirtää skuuttikulmasta n. 30 cm pitkä viiva kohti etuliikin puoliväliä. Skuuttikulmaa on helppo verrata tuohon viivaan. Jos skuutti jatkuu viivan mukaisesti, purjeen ylä- ja alaosat kiristyvät tasaisesti. Jos tämä on oletustila, niin siitä on hyvä lähteä muuttamaan skuuttikulmaa kelin mukaan.

A334 kirjoitti:

Yksi hyvä tapa löytää purjeen "keskisäätö" on piirtää skuuttikulmasta n. 30 cm pitkä viiva kohti etuliikin puoliväliä. Skuuttikulmaa on helppo verrata tuohon viivaan. Jos skuutti jatkuu viivan mukaisesti, purjeen ylä- ja alaosat kiristyvät tasaisesti. Jos tämä on oletustila, niin siitä on hyvä lähteä muuttamaan skuuttikulmaa kelin mukaan.

Lue lisää

Tarkennus vielä, että tämä tosin riippuu purjeen leikkauksesta, mutta pätee varmaan suureen osaan cruising purjeista.

Joakim1 kirjoitti:

Kaikissa kilpapurjeissa on "liehu" takaliikissä. Vähintään yksi jossain ylimmän latan korkeudella ja välillä myös 1-3 kpl alempana. Ei ehkä ole kaikissa matkapurjeissa, mutta helppohan tuollainen on laittaa.

Snörppi löytyy myös useimpien purjeiden takaliikeistä ja osassa myös alaliikistä. Ehkä voimakkaasti negatiivisellä ahvenselällä varustetuista purjeissa sitä ei tarvita?

En ole havainnut snörpin vaikuttavan takaliikin liehuun. Sen sijaan skuutin liiallinen kiristäminen ja/tai skuuttipisteen siirto liian eteen saa liehun kääntymään purjeen taakse (tai paremminkin rinnalle) piiloon. Keulapurjeessa tuo ylin liehu pitäisi aina lentää suoraan taakse, mutta toisaalta luovilla yleensä paras säätö on mahdollisimman lähellä sitä, että liehu alkaa kääntymään.

Ei ole mahdollista antaa skuuttipisteen säätöohjeita ellei tiedä hyvin tarkasti juuri ko. veneen purjeita, rikitrimmiä ja skuuttikiskoja. Ainoa mitä voi neuvoa on skuuttipisteen säädön vaikutus ja mikä on yleisesti hyvä.

Kevyessä ja keskituulessa pyritään saamaan keulapurjeesta tehoa ja yleensä paras on lähellä sitä, että virtauslangat toimivat samalla tavalla koko etuliikin korkeudelta. Jos ei ole virtauslankoja, voi katsoa miten purje alkaa pakkaamaan etuliikin läheltä. Jos tuulen puolen virtauslangan nousu yli vaakatason (tai etuliikin pakkaaminen) alkaa alhaalta ensin tuuleen nostettaessa, siirretään skuuttipistettä taakse. Ja vastaavasti päinvastoin. Tämä johtaa siihen, että kevyessä skuuttipiste on edempänä ja purje alhaalta pussikkaampi.

Kovemmassa tuulessa vene alkaa kallistua liikaa ja tehoa on vähennettävä, Erityisesti keulapurjeen aiheuttaessa isopurjeen pakkaamista on hyvä tehdä jotain. Tällöin pyritään siihen, että keulapurje on latteampi ja pakkaa ensin ylhäältä. Skuuttipistettä vedetään siis taaksepäin. Samalla myös kiristetään etustaagia (takastaagilla, barduunalla tms.) ja etuliikkiä fallilla. Tällöin purjeen alaosa on lähes levymäinen ja yläosa kiertyy (twistaa) poispäin tuulesta eikä enää aiheuta yhtäpaljon tai peräti lainkaan isopurjeen pakkausta.

Miten suuri tämä skuuttipisteen säätöalue on riippuu hyvin paljon purjeesta ja veneestä. Ehkä merkittävin tekijä on skuuttikulman korkeus kannesta. Skuuttipisteellä kuitenkin säädetään skuutin kulmaa plokin ja skuuttikulman välillä. Säädettävä matka on siis suoraan verrannollinen kulman korkeuteen kiskosta. Korkeus voi vaihdella muutamasta sentistä yli metriin, joten säätöaluekin on muutamasta sentistä n. metriin. Tämä siis ilman purjeen rullausta, joka lisää säätöaluetta (ja nostaa myös skuuttikulmaa).

Lue lisää

"Kaikissa kilpapurjeissa on "liehu" takaliikissä."

Siis KEULApurjeissa??? (Toisaalta, tuo selittäisi osittain, miksi en muista moista nähneeni, koska en kilpaile.)

taas.yllätys kirjoitti:

Joltain muulta taholta kuultuna olisin yllättynyt epäilystä, ettei keulapurjeessa yleensä snörppiä olisi. Ison snörppiin tarvitsee koskea hyvin harvoin verrattuna keulapurjeisiin. Pienikin venyminen, joko pysyvä tai voimistuneen tuulen aiheuttama, vaatii usein snörpin kiristämistä. Tai sitten on snörppi vedetty jo uudessa purjeessa tappiin. Vai onko vain siedetty takaliikin räpätystä jotenkin asiaankuuluvana ilmiönä?

Lue lisää

Pysyn väitteessäni. Myönnän toki, että nojaudun tässä oman veneen kalustoon, mutta sen enempää genuassa kuin st-fokassakaan ei ole snörppinarua. Isopurjeessa on, tosin eipä siihen ole vielä ikinä tullut koskettua.

A334 kirjoitti:

Tarkennus vielä, että tämä tosin riippuu purjeen leikkauksesta, mutta pätee varmaan suureen osaan cruising purjeista.

Tuo kohta etuliikissä riippuu varsin paljon purjeen mittasuhteista. Fokissa se on selvästi ylempänä. Myös genuoissa on eroja. Joskus purjeentekijä on laittanut tuollaisen pätkän ohjaamaan skuuttipisteen peruspaikkaa.

Sitten voit kai lähinnä sanoa, että veneesi keulapurjeissa ei ole snörppiä. Minulla on - ei siinä, että siihen juuri koskisin. Näkyy muillakin olevan.

Voihan purjeet toki trimmata siiläkin tarkkuudella, että myötätuulella ladonovet auki ja luovilla kireäksi. Sivutuulilla jotain siltä väliltä. Jos tämä riittää, niin mikäpä siinä. Tuon tarkkuuden hahmottaa aloitteleva purjehtijakin aika nopeasti.

Jos haluaa paremmin trimmata, niin sitten pitää vain perehtyä asiaan, kokeilla omalla veneellään, miettiä ja katsella mitä mikäkin säätö purjeille tekee ja mitä vaikutuksia tällä on veneen kulkuun.

10-14 kirjoitti:

Pysyn väitteessäni. Myönnän toki, että nojaudun tässä oman veneen kalustoon, mutta sen enempää genuassa kuin st-fokassakaan ei ole snörppinarua. Isopurjeessa on, tosin eipä siihen ole vielä ikinä tullut koskettua.

Lue lisää

Mulla taitaa olla tällä hetkellä 8 fokkaa ja edellisissä veneissä ainakin toinen mokoma fokkia tai genuoita. Noista kaikista edellisistä en ole 100% varma, mutta nykyisissä on kaikissa snörppi takaliikissä, suuressa osassa myös alaliikissä ja kaikissa on liehu takaliikissä. Tai ehkä se saattaa olla parista revennyt irti. Yhteen laitoin uuden keväällä.

Genuassa liehu ei ole yhtä yleinen kuin fokissa, koska genua osuu yleensä saalinkiin ennen kuin sen saa tarpeeksi kireälle ja keulapurjeen liehun tehtävä tosiaan on varoittaa ylikiristämisestä.

Snörpin tehtävä taas on poistaa kovemmalla tuulella esintyvä takaliikin värinä. Ehkä sitä ei tosiaan tarvita, jos takaliikki on voimakkaasti negatiivinen. Itse en sellaisia purjeita halua ja snörppi on välttämätön. Voi kai sen snörpin vetää pysyvästi "pohjaan", jos ei kevyessä ja keskituulessa rumasti taittunut takaliikki häiritse. Eikä sitä tietysti kovalla ole pakko kiristää, jos ei purjeen nopea kuluminen ja värinästä tuleva ääni häiritse.

Joakim1 kirjoitti:

Mulla taitaa olla tällä hetkellä 8 fokkaa ja edellisissä veneissä ainakin toinen mokoma fokkia tai genuoita. Noista kaikista edellisistä en ole 100% varma, mutta nykyisissä on kaikissa snörppi takaliikissä, suuressa osassa myös alaliikissä ja kaikissa on liehu takaliikissä. Tai ehkä se saattaa olla parista revennyt irti. Yhteen laitoin uuden keväällä.

Genuassa liehu ei ole yhtä yleinen kuin fokissa, koska genua osuu yleensä saalinkiin ennen kuin sen saa tarpeeksi kireälle ja keulapurjeen liehun tehtävä tosiaan on varoittaa ylikiristämisestä.

Snörpin tehtävä taas on poistaa kovemmalla tuulella esintyvä takaliikin värinä. Ehkä sitä ei tosiaan tarvita, jos takaliikki on voimakkaasti negatiivinen. Itse en sellaisia purjeita halua ja snörppi on välttämätön. Voi kai sen snörpin vetää pysyvästi "pohjaan", jos ei kevyessä ja keskituulessa rumasti taittunut takaliikki häiritse. Eikä sitä tietysti kovalla ole pakko kiristää, jos ei purjeen nopea kuluminen ja värinästä tuleva ääni häiritse.

Lue lisää

Minulla on nyt vahvasti sellainen haju, että puhutaan jotenkin radikaalisti eri asioista. Ensinnäkin minä puhun matkapurjehtijoiden de facto standardista eli rullapurjeista. Toiseksi tuo snörpin säätely tuulen mukaan, sehän edellyttäisi menoa keulakannelle. Matkaveneissä kuitenkin pyritään siihen, että kaikki säädöt hoituvat istumalaatikosta. Eli jotenkin tuntuu siltä, että puhut jonkinlaisesta erikoisuudesta.

10-14 kirjoitti:

Minulla on nyt vahvasti sellainen haju, että puhutaan jotenkin radikaalisti eri asioista. Ensinnäkin minä puhun matkapurjehtijoiden de facto standardista eli rullapurjeista. Toiseksi tuo snörpin säätely tuulen mukaan, sehän edellyttäisi menoa keulakannelle. Matkaveneissä kuitenkin pyritään siihen, että kaikki säädöt hoituvat istumalaatikosta. Eli jotenkin tuntuu siltä, että puhut jonkinlaisesta erikoisuudesta.

Lue lisää

Väittäisin, että itse puhut jostain erikoisuudesta. Kaikissa keulapurjeissa, joita olen nähnyt on takaliikissä snörppi. Alaliikissä harvemmissa. Osa on ollut irtopurjeita ja osa rullapurjeita. Toinen asia on, että säädetäänkö niitä. Monesti reippaammalla tuulella takaliikit lepattaa, kun snörppiä ei ole kiristetty riittävästi. Itseäni sellainen purjeen tuhoaminen ärsyttää siinä määrin, että kiristän aina snörpin, kun tarvitsee. Löysääminen kevyessä kelissä riippuu motivaatiosta.

10-14 kirjoitti:

Minulla on nyt vahvasti sellainen haju, että puhutaan jotenkin radikaalisti eri asioista. Ensinnäkin minä puhun matkapurjehtijoiden de facto standardista eli rullapurjeista. Toiseksi tuo snörpin säätely tuulen mukaan, sehän edellyttäisi menoa keulakannelle. Matkaveneissä kuitenkin pyritään siihen, että kaikki säädöt hoituvat istumalaatikosta. Eli jotenkin tuntuu siltä, että puhut jonkinlaisesta erikoisuudesta.

Lue lisää

Snörppiä ei säädetä päivittäin, vielä vähemmän aina tuulen muuttuessa. Varsinkin matkapurjehtija vähitellen kiristää sitä purjeen ikääntyessä ja venyessä. Siis säätö kerran tai kaksi kaudessa. Onko kysymys rullapurjeesta vai ei, ei vaikuta asiaan. Väpättävä purje menee nopeasti entiseksi.

Joakim1 kirjoitti:

Mulla taitaa olla tällä hetkellä 8 fokkaa ja edellisissä veneissä ainakin toinen mokoma fokkia tai genuoita. Noista kaikista edellisistä en ole 100% varma, mutta nykyisissä on kaikissa snörppi takaliikissä, suuressa osassa myös alaliikissä ja kaikissa on liehu takaliikissä. Tai ehkä se saattaa olla parista revennyt irti. Yhteen laitoin uuden keväällä.

Genuassa liehu ei ole yhtä yleinen kuin fokissa, koska genua osuu yleensä saalinkiin ennen kuin sen saa tarpeeksi kireälle ja keulapurjeen liehun tehtävä tosiaan on varoittaa ylikiristämisestä.

Snörpin tehtävä taas on poistaa kovemmalla tuulella esintyvä takaliikin värinä. Ehkä sitä ei tosiaan tarvita, jos takaliikki on voimakkaasti negatiivinen. Itse en sellaisia purjeita halua ja snörppi on välttämätön. Voi kai sen snörpin vetää pysyvästi "pohjaan", jos ei kevyessä ja keskituulessa rumasti taittunut takaliikki häiritse. Eikä sitä tietysti kovalla ole pakko kiristää, jos ei purjeen nopea kuluminen ja värinästä tuleva ääni häiritse.

Lue lisää

Mikä tuo liehu mahtaa olla? Virtaus- eli juorulankako vai joku sellaisen erityistapaus?

Oppijollallallaa kirjoitti:

Mikä tuo liehu mahtaa olla? Virtaus- eli juorulankako vai joku sellaisen erityistapaus?

Onko se nyt erityistapaus, jos virtauslanka on takaliikissä, eikä keskemmällä purjetta. Ja kuten isopurjeen liehutkin, se ei yleensä ole lankaa vaan spinnukankaan suikale.

10-14 kirjoitti:

Minulla on nyt vahvasti sellainen haju, että puhutaan jotenkin radikaalisti eri asioista. Ensinnäkin minä puhun matkapurjehtijoiden de facto standardista eli rullapurjeista. Toiseksi tuo snörpin säätely tuulen mukaan, sehän edellyttäisi menoa keulakannelle. Matkaveneissä kuitenkin pyritään siihen, että kaikki säädöt hoituvat istumalaatikosta. Eli jotenkin tuntuu siltä, että puhut jonkinlaisesta erikoisuudesta.

Lue lisää

Miksi joillekin käynti kannella purjehtiessa on niin kauheasti pelottava asia? Onko se 10-14:n jäännöstä moottorivenetaustasta? Useissa moottoriveneissähän kulku kannelle on vaarallinen satamassakin .

A334 kirjoitti:

Yksi hyvä tapa löytää purjeen "keskisäätö" on piirtää skuuttikulmasta n. 30 cm pitkä viiva kohti etuliikin puoliväliä. Skuuttikulmaa on helppo verrata tuohon viivaan. Jos skuutti jatkuu viivan mukaisesti, purjeen ylä- ja alaosat kiristyvät tasaisesti. Jos tämä on oletustila, niin siitä on hyvä lähteä muuttamaan skuuttikulmaa kelin mukaan.

Lue lisää

Ei kohti etuliikin puoliväliä, vaan 90 asteen kulmassa kohti etuliikkiä. Näin ainakin omassa keulapurjeessani on valmistajan neulomana.

wertyui kirjoitti:

Väittäisin, että itse puhut jostain erikoisuudesta. Kaikissa keulapurjeissa, joita olen nähnyt on takaliikissä snörppi. Alaliikissä harvemmissa. Osa on ollut irtopurjeita ja osa rullapurjeita. Toinen asia on, että säädetäänkö niitä. Monesti reippaammalla tuulella takaliikit lepattaa, kun snörppiä ei ole kiristetty riittävästi. Itseäni sellainen purjeen tuhoaminen ärsyttää siinä määrin, että kiristän aina snörpin, kun tarvitsee. Löysääminen kevyessä kelissä riippuu motivaatiosta.

Lue lisää

Olen nyt sen verran hämmästynyt tästä väitteestä keulapurjeiden snörpistä, että palaan asiaan, kun olen ehtinyt käymään veneellä ja vilkaisemaan, olisiko siinä genuassa sittenkin snörppi, jota en vain ole 10 vuodessa (suunnilleen senikäinen purje on) huomannut. Mutta epäilen vahvasti.

mikä.pelottaa kirjoitti:

Miksi joillekin käynti kannella purjehtiessa on niin kauheasti pelottava asia? Onko se 10-14:n jäännöstä moottorivenetaustasta? Useissa moottoriveneissähän kulku kannelle on vaarallinen satamassakin .

Lue lisää

Se on yksinkertaisesti tarpeeton riski. Mereenputoamiset kulussaollessa tapahtuvat lähes poikeukselta kannelta, ei istumalaatikosta.

10-14 kirjoitti:

Se on yksinkertaisesti tarpeeton riski. Mereenputoamiset kulussaollessa tapahtuvat lähes poikeukselta kannelta, ei istumalaatikosta.

Välttämällä yhden riskin joudut ehkä ottamaan suurempia. Yksi oleellinen suurempi riski on jo menettää kyky toimia tarpeen vaatiessa kannellakin. Vaikka useimmat säädöt ovat tehtävissä istumalaatikosta käsin, ei kannella käyntejä voi täysin välttääkään.

Itse asiassa muuten ne putoamiset, jotka päällimmäisinä muistissa ovat, ne kohtalokkaat, ovat tapahtuneet istumalaatikosta, eivät kannelta.

10-14 kirjoitti:

Se on yksinkertaisesti tarpeeton riski. Mereenputoamiset kulussaollessa tapahtuvat lähes poikeukselta kannelta, ei istumalaatikosta.

Kas tässä sulle pariin otteeseen mallia siitä, miten yksinkertaisesta asiasta on kyse:
https://www.youtube.com/watch?v=or6rmic8A6c

Nuo paljon puhuttaneet snörpit jäivät hyvästä luettelostasi pois: genuan ja ison taka- ja alaliikin snörpit yhteensä 4 kpl. Myös ison läpilattojen lattataskun kireyttä on tuolloin tällöin tarkistettava.

Tulipa mieleen video, jossa matkattiin amerikan puoleisella Atlantilla 750M. Ison yläosassa takaliikki väpätti alkumatkasta ja eipä sitä snörppiä huomattu kiristää koko matkan aikana.