Rakennusapumiehen työ ja palkka?

Ilman koulutusta taitaa olla TES:in mukainen 1 luokan palkka (joku 9,80€), ja ammattikoulun käyneellä TES:in mukainen 2 luokan palkka (11,28€) jne jne

Aika lailla rakennussiivousta / raivaamista / kamojen kantelua paikasta A paikkaan B itellä

Tarvitseeko osata suomea yhtään? Entä onko asenteella väliä?

Eli jos haistattelee opettajille, eikä halua oppia edes auttavasti suomea, niin onko saumaa päästä raksalle? :D

Meillä sai alussa 12,4 Euroa/h, nyt saa vajaan vuoden jälkeen 13,9 Euroa/h. Kai sitä tarvis taas nostaa, ettei lähde lätkimään. Ajateltiin viimeistään vuoden vaihteessa nostaa 14,5 Euroon. Nuori, ei vastaa töistä itsenäisesti, on apumiehenä, mutta on jo osaamista ja on reipas/vastuuntuntoinen.

Helsingissä joku työvoimanvuokrausfirma maksoi kaverille vain 11 €/tunti/brutto. 10 vuotta aiemmin oli kuulemma maksettu 12€/tunti/brutto.
Hulluna vuonna 1989 maksettiin kuulemma parhaimmillaan rakennusapumiehelle noin 100 mk/tunti. Sehän oli jo lähes 30 v sitten, ja rahan arvo oli ihan toinen.
Vaikka tuon kääntäisi ihan sellaisenaan euroiksi, kaavalla Eurot = 100/5,95, niin bruttopalkka euroina olisi suoraan käännettynä noin 16,81.
Rahanarvon laskin näyttää sen olevan nykyrahassa 27,45 €.
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Tässä on kai otettu huomioon elinkustannusindeksi.

Kyllä joku 11€ on törkeän alhainen tuntipalkka raskaasta työstä. Kiitelkää tästä EU:ta, johon suomalaiset on huijattu mukaan. Suomen naapureina on paljon köyhiä maita, joista on työvoimaa saatavana alle 5 €/tunti. Nythän niistä saa tulla ihan vapaasti Suomeen töihin, ja palkkoja ei pysty mikään viranomainen oikeasti valvomaan. Esim. on todistettavasti tehty niin, että virolainen saa Suomessa hyväksyttyä alinta alan palkkaa, joka kierrätetään pankin kautta. Sitten virolaisen yhtiön pomo saa puolet rahoista takaisin Virossa. Työtekijä on sopinut tästä työnantajansa kanssa. En tiedä, maksaako lyhytaokainen ulkomainen työntekijä Suomeen lainkaan veroja. Itse maksoin kyllä verot Ruotsissa, kun olin siellä kesätöissä ruotsalaisissa yrityksissä pari kesää, noin vuonna 1980.