Kuluttaja-asiamiehen kertomaa!!

.....vitalis provosta kaukana, ainakin meillä tuulee niin et jopa talotehtaan myyjä naureskeli aikoinaan "et hengittää ainakin hyvin". Et todellakaan ole nähnyt hirsitaloa jossa nurkat valskaa! niin ota selvää ennenkuin luulet tietäväsi kaiken!
onneksi tänne saa kirjoitella mitä mieleen juolahtaa, mutta kyllä minä ainakin nauran täällä.

jotain tietävä kirjoitti:

.....vitalis provosta kaukana, ainakin meillä tuulee niin et jopa talotehtaan myyjä naureskeli aikoinaan "et hengittää ainakin hyvin". Et todellakaan ole nähnyt hirsitaloa jossa nurkat valskaa! niin ota selvää ennenkuin luulet tietäväsi kaiken!
onneksi tänne saa kirjoitella mitä mieleen juolahtaa, mutta kyllä minä ainakin nauran täällä.

Lue lisää

kuulut samaan provoilijaporukkaan. Tuskin olet hirsitalossa edes käynyt. Hirsitalon kuuluu hengittää ja mistä muusta se hengittäisi kuin rakosista. Ei pelkkä puu laske mitään läpi. Viinitynnyriteollisuus todistaa sen. Ja tammilauta on vain muutaman sentin paksu. Viini säilyy siinä tynnyrissä vuosikymmeniä.

Hirsitalossa pitää olla rakoja jos ei ole ilmanvaihtokonetta. Ja ilmanvaihtokone ei kuulu hirsitaloon. Se kuivattaa ilman ja hirret halkeilee. Ja homehtuu.

varma kirjoitti:

kuulut samaan provoilijaporukkaan. Tuskin olet hirsitalossa edes käynyt. Hirsitalon kuuluu hengittää ja mistä muusta se hengittäisi kuin rakosista. Ei pelkkä puu laske mitään läpi. Viinitynnyriteollisuus todistaa sen. Ja tammilauta on vain muutaman sentin paksu. Viini säilyy siinä tynnyrissä vuosikymmeniä.

Hirsitalossa pitää olla rakoja jos ei ole ilmanvaihtokonetta. Ja ilmanvaihtokone ei kuulu hirsitaloon. Se kuivattaa ilman ja hirret halkeilee. Ja homehtuu.

Lue lisää

ensimmäinen tapaus, joka on saanut puun homehtumaan sitä kuivattamalla.

varmaankin kirjoitti:

ensimmäinen tapaus, joka on saanut puun homehtumaan sitä kuivattamalla.

Minä tiedän nämä jutut. Hirsitalo hengittää ja ilmastointikoneen LTO-hömpötys homehduttaa talot. Talo pitää tehdä hirrestä ja yläpohja menee näin: Lauta tietenkin alimmaiseksi. Päälle vanhoja sanomalehtiä (Aamulehtiä ja Hesareita, ei Ilkkaa, Demaria eikä Kansan uutisia. Ei myöskään Iltasanomia eikä Iltalehteä (niissä on liikaa missijuttuja)).

Oukei. Siis sanomalehtiä kerros. Siihen päälle sijoitetaan nurmea heinäpuoli alaspäin. Nurmea leikataan korjatusta heinäpellosta, eli sitä juurimattoa leikataan paloina 300*1000 mm alueita.

Tuon sanomalehti-juurimattoperustan päälle levitetään kutterinpurua eikä mitään s**tanan sahajauhoa. Ja sen päälle hiekkaa. Näin on jutut ja sitten vasta hirsilato eikun -talo hengittää oikein. Ja myyräongelmia varten hankitaan loukkuja. Loukut viritetääm seinustoille ja syötiksi asetellaan kamaraa eikä mitään tavaratalon eedamia. Hiiri on kaikkiruokainen ja kamara on sopivaa sille.

Hyvä ystävä, hengittävästä rakenteesta kun puhutaan, ei tarkoiteta että talosta tuulee läpi. Jos talo on rakennettu niin hataraksi että ilma kulkee seinän läpi sitä sanotaan "huonosti rakennetuksi" eikä "hengittäväksi".
Hengittävyys ei siis tarkoita ilmanläpisevyyttä, vaan kosteuden sitoutumista ja kulkeutumista rakenteen läpi. Ilmanvaihto on toki tärkeää, mutta sen pitää olla hallittu , oli se sitten koneellinen lämmöntalteenotolla tai painovoimainen.
Jotta ymmärtäisi mistä puhutaan , kannatta tutustua Panu Kailan kirjaan: Talotohtori. Siinä on paljon hyviä juttuja, ja mielenkiintoista lukemista niin kivi- kuin puutaloista. Se on sellainen kirja jota jokainen pitäisi lukea ennen kuin ostaa tai rakentaa talon itselleen.

Saetkae kirjoitti:

Hyvä ystävä, hengittävästä rakenteesta kun puhutaan, ei tarkoiteta että talosta tuulee läpi. Jos talo on rakennettu niin hataraksi että ilma kulkee seinän läpi sitä sanotaan "huonosti rakennetuksi" eikä "hengittäväksi".
Hengittävyys ei siis tarkoita ilmanläpisevyyttä, vaan kosteuden sitoutumista ja kulkeutumista rakenteen läpi. Ilmanvaihto on toki tärkeää, mutta sen pitää olla hallittu , oli se sitten koneellinen lämmöntalteenotolla tai painovoimainen.
Jotta ymmärtäisi mistä puhutaan , kannatta tutustua Panu Kailan kirjaan: Talotohtori. Siinä on paljon hyviä juttuja, ja mielenkiintoista lukemista niin kivi- kuin puutaloista. Se on sellainen kirja jota jokainen pitäisi lukea ennen kuin ostaa tai rakentaa talon itselleen.

Lue lisää

Kun Panu Kaila laukoi, että 70-luvun elementtitalot tulee purkaa, niin siisrsin Kailan osastoon huuhaa ja hömelöt.

70-luvun kerrostalot ovat pystyssä vielä 2070. Se Kailasta ja sen kestävyydestä. Ja hirsitalo ei hengitä yhtään mitään muuten kuin nurkista tuulemalla. Jotain kosteutta voi sitoutua 0,1 mm syvyyteen puun pintaan. Ja se on kyllä aivan yhtä tyhjän kanssa. Hirsitalon hengitys muuten kuin läpi tuulemalla on mentaalinen juttu toisin tulkiten.

varma kirjoitti:

Kun Panu Kaila laukoi, että 70-luvun elementtitalot tulee purkaa, niin siisrsin Kailan osastoon huuhaa ja hömelöt.

70-luvun kerrostalot ovat pystyssä vielä 2070. Se Kailasta ja sen kestävyydestä. Ja hirsitalo ei hengitä yhtään mitään muuten kuin nurkista tuulemalla. Jotain kosteutta voi sitoutua 0,1 mm syvyyteen puun pintaan. Ja se on kyllä aivan yhtä tyhjän kanssa. Hirsitalon hengitys muuten kuin läpi tuulemalla on mentaalinen juttu toisin tulkiten.

Lue lisää

Asuin ennen vuonna 70 rakennetussa elementtitalossa. Kovilla pakkasilla keittiön tuolilla oli 15 astetta lämmintä vaikka patteriin ei voinut kuumuuden takia koskea ja sateella seinissä sisäpuolella oli pussit. nyt asun vuonna 30 rakennetussa hirsitalossa jossa ei ole mitään ihme eristyksiä mutta sukat lakkasivat pyörimästä jalassa muuton jälkeen. Asunnossani on talvellakin lämmintä. Hirsitalo asettumisen jälkeen (jos oikein rakennettu)ei vedä sen jälkeen ollenkaan. Ilma sisällä on miellyttävämpi koska puu hengittää kunnolla (ie ole muovipussi johon sähköllä puhalletaan ilmaa)

varma kirjoitti:

Kun Panu Kaila laukoi, että 70-luvun elementtitalot tulee purkaa, niin siisrsin Kailan osastoon huuhaa ja hömelöt.

70-luvun kerrostalot ovat pystyssä vielä 2070. Se Kailasta ja sen kestävyydestä. Ja hirsitalo ei hengitä yhtään mitään muuten kuin nurkista tuulemalla. Jotain kosteutta voi sitoutua 0,1 mm syvyyteen puun pintaan. Ja se on kyllä aivan yhtä tyhjän kanssa. Hirsitalon hengitys muuten kuin läpi tuulemalla on mentaalinen juttu toisin tulkiten.

Lue lisää

Tämän täytyy olla provo. Satkae kuvaili asiallisesti hengittävyyttä, noin se menee. Kun muistetaan olla estämättä tätä hienoa tapahtumaa muovilla. Sisäilma pysyy sopivan kosteana, raikkaana ja hyvälaatuisena painovoimaisella ilmanvaihdolla kun käytetään tulisijoja.

Uskon, että 70-luvun taloista joku voi olla pystyssä v. 2070 mutta kyllä se helkatisti vaatii korjausta. Ei kai elementtitaloja ole vielä purettu ensimmäistäkään pelkästään sen vuoksi ettei ole kannattanut korjata (paitsi Lapissa polttivat erilaisia kunnan omistamia joutotaloja joskus). Eihän osokkeenomistajat ikinä anna taloa purkaa, aina se korjataan vaikka kuinka kalliiksi tulisi. Sen sijaan hirsitalo pysyy niin kauan pystyssä vaikka kylmänä kun katto on ehjä ja kattovaurionkin jälkeen hyvällä tuurilla kymmenkuntya-20 vuoden jälkeen vielä korjauskelpoinen, riippuu tapauksesta. Minun mielestäni elementtitaloja ei tule purkaa, mutta korjatkoon ne ja maksakoot siitä hunajaa ketkä niihin loukkoihin eksyvät.

varma kirjoitti:

Minä tiedän nämä jutut. Hirsitalo hengittää ja ilmastointikoneen LTO-hömpötys homehduttaa talot. Talo pitää tehdä hirrestä ja yläpohja menee näin: Lauta tietenkin alimmaiseksi. Päälle vanhoja sanomalehtiä (Aamulehtiä ja Hesareita, ei Ilkkaa, Demaria eikä Kansan uutisia. Ei myöskään Iltasanomia eikä Iltalehteä (niissä on liikaa missijuttuja)).

Oukei. Siis sanomalehtiä kerros. Siihen päälle sijoitetaan nurmea heinäpuoli alaspäin. Nurmea leikataan korjatusta heinäpellosta, eli sitä juurimattoa leikataan paloina 300*1000 mm alueita.

Tuon sanomalehti-juurimattoperustan päälle levitetään kutterinpurua eikä mitään s**tanan sahajauhoa. Ja sen päälle hiekkaa. Näin on jutut ja sitten vasta hirsilato eikun -talo hengittää oikein. Ja myyräongelmia varten hankitaan loukkuja. Loukut viritetääm seinustoille ja syötiksi asetellaan kamaraa eikä mitään tavaratalon eedamia. Hiiri on kaikkiruokainen ja kamara on sopivaa sille.

Lue lisää

Jaa. Mutta kyllä se puu hengittää, vaikka raotkin on tilkitty. Selvä on, että korvausilma etsii tiensä ihan raoista. Mutta hirsitalossa ei missään paikassa saa VETÄÄ. Eli veto on puute, joka pitää korjata tilkitsemällä. Minä en ainakaan sietäisi vetoa.

Ja miksi viinitynnyri esim. ei hengitä. Kun puu on märkää niin se turpoaa. Ja uskon että ilmamolekyylejä silti pääsee ajan kanssa jopa tammitynnyrin läpi, vesi ei. Hirsitalot eivät likoa vedessä, huokoset ovat auki ja ilma ja kosteus kulkevat. Märkyys ei.

Omassa talossani yläpohja, tiettävästi alkuperäinen, sisältä ylös (tutkittu on):

-helmipaneeli
-n. tuuman koolaus ja siis tämän paksuinen tyhjä tila
-laudoitus
-turvepehkua, sekoitettuna olkiin ja hiekkaan. Voi olla että hiekka on ollut päällä kerroksena, sadan vuoden aikana ehtinyt jonniinverran sekoittua.
-avoullakon lattialaudoitus.

Mitään lehtiä tai muita tiiviimpiä kerroksia ei ole. Ei varmaan olisi pahitteeksi mutta kun pärjää ilmankin niin annan olla tuollaisenaan.

reka kirjoitti:

Asuin ennen vuonna 70 rakennetussa elementtitalossa. Kovilla pakkasilla keittiön tuolilla oli 15 astetta lämmintä vaikka patteriin ei voinut kuumuuden takia koskea ja sateella seinissä sisäpuolella oli pussit. nyt asun vuonna 30 rakennetussa hirsitalossa jossa ei ole mitään ihme eristyksiä mutta sukat lakkasivat pyörimästä jalassa muuton jälkeen. Asunnossani on talvellakin lämmintä. Hirsitalo asettumisen jälkeen (jos oikein rakennettu)ei vedä sen jälkeen ollenkaan. Ilma sisällä on miellyttävämpi koska puu hengittää kunnolla (ie ole muovipussi johon sähköllä puhalletaan ilmaa)

Lue lisää

Tuntuu nuo sun jutut pikkasen siltä että olet sossun elätti, ei kukaan mene noin vanhaan läävään vapaaehtoisesti asuun.

varma kirjoitti:

kuulut samaan provoilijaporukkaan. Tuskin olet hirsitalossa edes käynyt. Hirsitalon kuuluu hengittää ja mistä muusta se hengittäisi kuin rakosista. Ei pelkkä puu laske mitään läpi. Viinitynnyriteollisuus todistaa sen. Ja tammilauta on vain muutaman sentin paksu. Viini säilyy siinä tynnyrissä vuosikymmeniä.

Hirsitalossa pitää olla rakoja jos ei ole ilmanvaihtokonetta. Ja ilmanvaihtokone ei kuulu hirsitaloon. Se kuivattaa ilman ja hirret halkeilee. Ja homehtuu.

Lue lisää

Tuo viinitynnyrin tiiviys johtunee samasta asiasta kuin puisen soutuveneenkin. Märkä puu paisuu ja on näin ollen hyvinkin tiivis.
Ei sillä nyt niin kauheasti ole tekemistä hirsiseinän kanssa. Ja kyllä puu on itsestäänkin hengittävä rakenne, ei ainoastaan ne mahdolliset raot seinissä.

niiden vuotavien hirsitalojen toimittajat, niin osataan me muut varoa heitä!!! Varmasti joukossa on hyviäkin firmoja, joiden tuotteissa ei ole ollut ongelmia. Kenelle olette reklamoineet? Noita Honka -alkuisiakin firmoja kun tuntuu olevan kymmeniä, joten olisi mukava tietää mihin ei ainakaan pidä sotkeentua. Onko lyhytnurkkaisissa/nurkattomissa ongelmia vai ns. perinteisissä?

nyt kirjoitti:

niiden vuotavien hirsitalojen toimittajat, niin osataan me muut varoa heitä!!! Varmasti joukossa on hyviäkin firmoja, joiden tuotteissa ei ole ollut ongelmia. Kenelle olette reklamoineet? Noita Honka -alkuisiakin firmoja kun tuntuu olevan kymmeniä, joten olisi mukava tietää mihin ei ainakaan pidä sotkeentua. Onko lyhytnurkkaisissa/nurkattomissa ongelmia vai ns. perinteisissä?

Lue lisää

Kuten sanoit, "noita Honka-alkuisia firmoja..." löytyy kyllä. Ajattele: Miksi matkitaan, miksi yritetään ratsastaa suurimman, markkinajohtajan nimellä? Kai se kautta aikain on niin ollut, että yritetään samaistua itseä parempaan, saada siinä samalla joku ostaja erehtymään.
Se Honka-alku on syötti, aivan kuin perho tai linnun kuva. Sillä houkutellaan saalis koukkuun. Ne saaliiksi joutuneet sitten valittavat täällä palstalla huonoja talojaan. That's life!

Ite moottorisahalla salvoin hirsitalon ja oikeasta hongasta. Honka on pystyyn kuollut ja kelottunut vanha petäjä,ei niinkuin etelän varikset sanoo. Se on jo kuivunut pystyyn ja harmaa. Minä karkeasti sahasin moottorisahalla ja väliin harmaa lasivilla. Olen asunut kymmeniä vuosia siinä ja ei ole vetänyt. puita palaa ehkä enemmän kuin pullotalossa,mutta sata hehtaaria on metsää ja ei kerkiä kasvua polttamaan.