Rytmihäiriöitäkö

Oireesi kuulostavat tutuilta. Hyvä olisi tutkituttaa, mutta kuten mainitsit, EKG:stä on hyötyä vain silloin, kun oire on päällä. Sydämen ultran voi tehdä, mutta siihen on vaikea saada lähetettä kunnallisesti. Yksityisellä se voi maksaa lääkäripalkkion kanssa karkeasti 350€. Hinta vaihtelee lääkärikeskuksesta riippuen. Hintoja kannattaa kysellä/googlata.

Kuulostaa aika paljon stressin aiheuttamilta häiriöiltä. Itselläni on samaa, aika kauheita äkillisiäkin olotiloja tulee ja joskus kivuliaitakin rytmihäiriöitä, jotka kestävät tunnista 6-7:ään tuntiin.
Rytmihäiriön aiheuttama verenkiertohäiriö saa joka puolella kroppaa aikaan kaikenlaisia epämiellyttäviä oireita, "aivosumua" myöten. Tuntuu välillä, että taju lähtee. Voimaton olo "kuuluu asiaan", veri kuljettaa happea, ja kun veri ei kulje ihan normaalisti, on happivajausta keuhkoissa, lihaksissa, aivoissa jne. Siitä voimattomuus, vapinakin ja hengenahdistus muun muuassa, jos ei ole vaikka astmaa.

Pulssin/sykkeen tunnnustelu ranteesta tai kaulalta ei anna ihan oikeaa kuvaa.
Itse en voi luottaa siihen ollenkaan. Verenpainemittari kannattaisi edes hankkia.
Itselläni oli 24tunnin Holter-seurantalaite kotona käytössä (yksityiseltä lääkäriltä sekin),
se seuraa sydäntä ja pulssia joka sekunti. Pulssini oli 30-170 välillä sen seurantavuorokauden aikana. En itse olisi voinut tulla niihin mittaustuloksiin. Nukkuessanikin syke oli välillä korkea ja pelottavan matala välillä eli 30 vain, minulla todettiin bradykardiaa seurannan aikana.
Sydämeni pomppii ja tykyttää "kohtauksittain" tai joskus tuntuu ettei se toimi ollenkaan.
Ultrassa se todettiin normaaliksi.
Tykytykseen sain beetasalpaajaa, jota käytän tarvittaessa puolikkaan pillerin.
Se aiheuttaa minulle isompana annoksena hengenahdistusta, vaikkei astmaa ole todettukaan.
Astmaatikoille se ei kai oikein sovi. Verenpaineeni on normaalistikin alhainen, en uskalla ottaa beetasalapaajaa paljon kerralla senkään takia.

Holterin voi saada terveyskeskuksen kauttakin, jos lääkäri on suosiollinen…

Sydänasioissa kannattaisi mennä lääkäriin, mieluummin kuin olla epätietoisuudessa.

Hyvää vointia ja syksyä sinulle !

Kokeileppa FitLine lisäravinteita,moni on saanut niistä avun rytmihäiriöihin!Ja tuosta beetasalpaajasta sen verran,kun olen käyttänyt 15mg päivittäin 10v., ens alkuun tuntuu kuin ois käsijarru päällä,sitten alkaa kulkea,en edes muista kun kävelen reippasti,että syke ei nouse normaalisti!

En ole ikinä kuullut kenenkään saaneen apua lisäravinteista, mutta aina nuo firmojensa mainostajat tökkivät tyrkytyksiään tännekin.
Muistakaa, että liika kalium voi aiheuttaa sydänoireita.
Beetasalpaaja ei ole psyykenlääke, se tasaa sykettä usein pienelläkin annoksella.
Verenpainemittari kertoo sykkeenkin, ja onhan noita digilaitteita kuntoiluun, jotka rekisteröi sykettä.
Astmaa ja refluksitautia "tarjotaan" usein syyksi sydänoireiselle ja niin asia jää siihen, jos tyytyy siihen.

Mittailin juuri verenpainettani. Lukemat olivat jotakin 106/77/70 eli ihan ok. Leposykkeeksi tuo 70 on aika korkea, aina oikeastaan kai ollut alle 60 ennen. Laite myös ilmoitti rytmihäiriöstä. Pulssi tuntuu aika voimakkaalta ja inhottavalta, en siis ihmettelisi että olisikin tällä hetkellä rytmihäiriöitä. Ottaisikoham ne lääkärissä tosissaan jos soittaisin ja kyselisin aikaa..

Tietysti ymmärrät itsekin hyvin, että stressaaminen saa sykkeen nousemaan ja sen seurauksena verenpainelukemat heittelee. Ei kannattaisi hermostua lukemista, mitä todennäköisimmin se ei ole vaarallista, mutta se on itseään ruokkiva kierre. Kun tulee huono olo, hermostuu, alkaa pelätä mitä seuraavaksi tapahtuu ja miettiä onko sydämessä vikaa. Ja syke sen kun nousee.

Jos mittailet joskus olotilojesi mukaan verenpainetta ja sykettä, tulet huomaamaan että ne heittelee stressin mukaan. Ei tarvitse kuin alitajunnassa pyöriä joku ongelma, niin syke alkaa nousta. Se on herkkä. Mutta älä sen sen hermostuttaa itseäsi lisää ! Yritä rauhoittaa mielesi, hengitä rauhallisesti.

Yritä keksiä jotain mukavaa tekemistä, muuta ajattelemista, kun stressaa.

Tärkein ja ensimmäinen asia olisi tietenkin miettiä ja parantaa elämäntilannetta, aukoa "solmuja", poistaa stressin syyt ja aiheuttajat elämästäsi, jos vain mahdollista.

Lääkäriin, ja heti.

Mun korvaan kuulosti aika paljon keuhkoveritulpalta, mut toisaalta en o kyllä lääkärikään. Mut kuitenki siltä toi kuulostaa et lääkäriin kannattais mennä, vaikkei arvaukseni osunutkaan oikeeseen.

En usko että sinun sydänoireesi johtuvat mistää yksittäisestä aineesta, huomasin vaan itse, että kalium-arvoni oli reippaasti yli viitearvojen ja kuinka ollakaan kun se laski, sydänhyppäykset loppui. Eli ei kannata mitään lisäravinteita alkaa syömään, niissä voi olla epämääräinen määrä sitä sun tätä. En päässyt perille, mistä sain niin paljon kaliumia, elimistö kyllä säätelee aika hyvin itse, jos jotain saa liikaa. Perusverikokeissa tulee mitatuksi natrium-kalium tasapaino ja muitakin juttuja.
Sinuna tilaisin ajan lääkärille. Tulisipa selvitetyksi perusasioita. Onhan sinulla oireita jonkun verran. Beetasalpaaja on auttanut minua. Käytän lyhempivaikutteista Propralia 2,5 mg kerrallaan, tarvittaessa. Joka päivä en tarvitse sitä, joskus 2x. Pilleri, joka minulle on määrätty on 10 mg, mutta siitä voi kokeilla vaikka neljänneksen alkuun. Pienellä määrällä kannattaa alkaa aloittaa, pienikin määrä voi helpottaa. Turhan suuresta voi tulla sivuroireita. 2,5 mg ei tunnu juuri missään, mutta se alkaa laskea sykettä ehkä noin 20 minuutissa-puolessa tunnissa. Jokainen tietää tilanteensa ja oppii kyllä arvioimaan annoksensa.

En uskalla enempää ottaa Propralia, koska verenpaineeni on joskus hyvin alhainen, pelkään että sekin romahtaa aivan liian alas, kun syke laskee. Niin ei lääkärin mukaan käy. Jotkut huimapäät vetelee sitä 20-40 grammaa kerralla !

Toistakin lääkettä, Emconcoria kirjoitti toinen sydänlääkkeeksi minulle, en aloittanut sitä tuoteselosteen tarkkaan tutkittuani, siinä mainitiin mahdollisesta verenpaineenlaskut ja Emcomcorin vaikutus kestää kauemmin. Joku toinen tietää siitä varmaan paremmin.
Minulla on kokemusta vain Propralista pienellä annoksella.

alkuun lähdin niin, että menin terveyskeksulääkärille. Terveyskeskuslääkäri kuunteli sydäntäni, keuhkojani ja laittoi labrakokeita ja laittoi minulle valmiiksi lähetteen sinne terveyskeskuksen EKG:hen, että jos rytmihäiriö iskee päälle voin mennä suoraan labraan EKG:hen. Sen jälkeen lääkäri kastsoo tuloksen.
Muuten täytyy ensin saada aika akuuttilääkärille, ja sitten vasta pääsee EKG:hen ja rytmihäiriöt voivat olla jo tipotiessään.
Kaksi ambulanssireissua on sydämen takia ollut tänä vuonna. Rytmihäiriöitä ja eteisvärinää joka oli alkanut nukkuessani ja herättyäni jatkui ankarana, kivuliaana rytmihäiriönä. Monta kerta on sattunut näitä aika pahoja ja pitkiäkin, vain kaksi olin niin pahaa että jouduin ambulanssilla sairaalaan.
Propralia sain. Se pitää kurissa tykytystä aika hyvin, sen jälkeen on ollut helpompaa.

Suuret määrät ei kuulemma ole hyviä urheilussa.

Stressitilanteessa autonominen hermosto aiheuttaa isoja muutoksia ennenkuin sekunti on kulunut:
Pulssi kiihtyy, verenpaine nousee ja hengitys tihenee.
Pitkään jatkunut stressi voi vaikuttaa osatekijänä sairastuessamme diabetekseen, ylipainoon, sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelimien sairauksiin, autoimmuunisairauksiin yms.
Stressissä verenpaine kohoaa, immuunijärjestelmä ja ruoansulatus hidastuu, hormonitoiminta häiriintyy. Voi tulla univaikeuksia ja psykosomaattisia tauteja, mielenterveysongelmia.

Kannattaa siis hoitaa stressaavat asiat pois päiväjärjestyksestä !

Kiitos kaikille vastauksista! Verenpaineeni oli joskus lapsena todella matala, diastolinen 45. Nykyään se on aika lähellä ihanteellista, varmaan siinä 100-120/70-80. Tänään extempore ilman sen suurempaa ajattelua tai stressiä mittasin verenpaineen, pyörryttää tämän hetkisen niskajumin takia kyllä, mutta huvikseni siis mittasin ja lukemat oli 87/65 ja pulssi 56. Aika alhainen siis ainakin tuo systolinen. Rytmihäiriö merkintää näytti taas.
Lääkäriin varmaan kannattaisi se aika varata, en itsekkään epäile mitään vakavaa koska tiedän kuinka paljon psyyke ja stressi aiheuttavat fyysisiä oireita. Uskon myös että sydämeni on terve koska mitään synnynnäisiä vikoja siinä ei ole ja elintapani ovat ok. Olen kuitenkin lukenut että eivät jatkuvat rytmihäiriöt hyvää tee sydämelle, jos minulla niitä nyt on. Olen kyllä liikkunut, ja pystyn liikkumaan, mutta hyvin epämukavaa se on kun pulssi hyppii todella nopeasti ja täysillä jo muutaman sarjan jälkeen. Hiki nousee pintaan myös vähän turhan herkästi. Pahimmillaan nämä siis ovat rasituksessa nämä hengenahdistukset ja pulssi ongelmat ja kivut mutta toisinaan myös levossa, ja hengenahdistusta välillä esiintyy myös makuu asennossa.
Tiedän että EKG pitäisi saada sillä hetkellä kun rytmihäiriöt on päällä, muuten ehkä vähän turha tutkimus.. olisi kuitenkin ehkä helpoin päästä siihen. Täytyy varmaan soittaa terveyskeskukseen ja kysellä lääkärinaikoja. Ja niin, kyllähän nämä oireet elämänlaatuun vaikuttaa.

Lääkäriin ehdottomasti, selviä rytmihäiriön merkkejä, ehkä eteisvärinää. Mitään luontaislääkkeitä ei missään tapauksessa, voivat laittaa elimistön aivan sekaisin. Itselläni kaikki keinomakeutusaineet kuten glugoosisiirappi, jota tungetaan nykyään lähes kaikkiin elintarvikkeisiin ,laukaisee heti eteisvärinäkohtauksen.

Vain omista tuntemuksistani tietysti voin kertoa. Se, minkä oletan eteisvärinäksi itselläni, tuntuu kirjaimellisesti värinältä rintakehässä. Pahimmillaan niinkuin olisi sormi pistorasiassa ja heikkoa sähkövirtaa (onkohan sellaista, hahah) menisi rintakehän läpi. Joskus olen herännyt siihen aamuyöllä.

Minullakaan ei ole eteisvärinätuntemuksissani järjettömän korkea pulssi/syke.
Aina ei kylläkään pysty mittaamaankaan, jos olo on oikein huono. Joskus se värinä on lievää, joskus voimakasta ikäänkuin muuttuen rytmihäiriöiksi (oletan), jotka ovat tosi tykyttäviä, repiviä, pelottavia ja melko kivuliaitakin joskus,

Kivuista ei paljon puhuta tai kirjoiteta rytmihäiriöitten yhteydessä. Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää muitten tuntemuksista ja kokemuksista..

En oikein pääse perille, mikä on mitä. Eteisvärinää voi lukemani perusteella olla niin, ettei edes itse aina huomaa. Kun luen lääkärien kirjoittamia tekstejä sydänoireista, ei ne ainakaan minulla mene yks'yhteen. En ole ihan varma, mikä milloinkin vaivaa.

Enkä tiedä kuinka paljon voi luottaa kotimittareihin sykkeen suhteen.
Sykkeeni on tosiaan ollut 30-170 välillä Holter-seurannassa. En noita lukemia ole osunut mittaamaan kotikoneella, mutta sykehän vaihtelee koko ajan ja on erilaisia päiviä.
Bradykardiaa minulla todettiin Holterissa. Bradykardian tapaisessa olotilassa jouduin ambulanssilla sairaalaan. Sydän ei meinannut startata enää. Bradykardia on muistaakseni hitaan sydämenlyönnin rytmihäiriötä, joka voi aiheuttaa ja aiheuttaa äkkikuolemia.
Kiva?!
Eikö ?

Lisälyönnit voi tuntea satunnaisina "hyppelyinä" rinnassa, niitä voi olla yksittäisiä tai rypäs, samoin voi "jäädä pois" lyöntejä ja voi olla kaksoislyöntejä.
Eteisvärinä on jatkuva värinän tunne, tuntikausiakin jopa.
Jos mitään olen ymmärtänyt, eteisvärinän aikana veri voi "jäädä lillumaan" (sydämen) eteiseen ja alkaa hyytyä. Kun se ampaisee liikkeelle, se hyytymä voi mennä esimerkiksi aivoihin aiheuttaen aivoinfarktin.
Oikeaa tietoa saa googlaamalla Duodecim-sivustoa tai Sydän-mediaa.

Kiitos ! Olen molemmista lukenut, tiedän juuri että eteisvärinä voi pahimmillaan johtaa aivoinfarktiin, sen takia oli kiva kuulla miltä se oikeastaan tuntuu kun ei nuo oireet aina ole juuri sellaisia kuin mitä lääkärit kirjoittavat. Minullakin tuntuu joskus värinää rinnassa tai oikeastaan koko kehossa, johon liittyy todella huono ja heikko olo. Yleensä kuitenkin minulla oireiden perusteella olisi lisälyöntejä, tänään esimerkiksi salilla olin todella voimaton, sydän tykytti ja jätti lyöntejä välistä, pulssi oli voimakas ja henkeä ahdisti. Tätä tulee siis todella usein ja yleensä juuri liikkuessa. Oireet alkavat rasituksesta, ei psyykestä koska ne voivat tulla, oli fiilis mikä tahansa. Ahdistus ei varsinaisesti lisää niitä. Myös kahvi tuntuu usein laukaisevan näitä kohtauksia. Bradykardia on joo hidaslyöntisyyttä, takykardia sittem taas tiheälyöntisyyttä. Jälkimmäistä epäilisin enemmän omalla kohdallani mutta voihan se olla ettei ole kumpaakaa.
Maanantaina olisi hoitajan aika, saa nähdä mitä he siellä tekevät(puhelimessa lupailtiin sydänfilmiä mutta ei sitä ikinä tiedä..). Joka tapauksessa toivon että siellä saisi edes vähän lisäselvitystä mitä rytmihäiriöitä olisi ja miksi. Toivottavasti olisi silloin rytmihäiriöitä, muuten aika turha reissu.

Ajattelin kertoa tänne mitä hoitajalla sanottiin. Kuulemma normaaleja, tähän ikään kuuluvia väsymyksen ja stressin aijeuttamia rytmihäiriöitä, ilman minkäänlaisia tutkimuksia. Verenpaine mitattiin, oli ok. Painotin sitä, kuinka huono suorituskyky ja vaikea liikkua ja rytmihäiriöt päivittäisiä elämänlaatua laskevia. Sain ajan verikokeisiin, kolesteroli ja kilpirauhas(katsottu jo kyllä vuos sitten). Myös EKG aika. Holterin mainitsi mutta tarvisi kuulemma kardiologin lausunnon että saisi sen käyttöön tai jotakin vastaavaa. Hoitajan mukaan kyseessä ei siis voi olla eteisvärinä, tai mikään vaarallinen koska jos olisi, olisin jo menettänyt tajunnan jossakin kohtaa. Tajunnan menetys tuntuu olevan se raja terveyskeskuksissa kun aletaan vasta tutkimaan ja otetaan tosissaan. No, hoitaja on varmaan oikeassa, luultavasti vaarattomia lisälyöntejä mutta kiva olisi saada niihin joku helpotus. Eikai se sydän jatkuvaa epäsäännöllistä sekavaa rytmiä loputtomiin jaksa..? Tai vaikka jaksaisi niin psyyke ei.

Hyvä, että tulit kertomaan !
Sinulla ei ole edes mitään asiaa sydämeen liittyen tutkittu, siksikin kuulostaa pöyristyttävältä, että hoitaja alkaa asiantuntijaksi sydänasioissa !!! Hoitaja ei todellakaan ole mikään asiantuntija, vaikka ne sitä yrittää esittää joka asiassa.
Hoitaja ei saa edes EKG-käyrästä sanoa sanaakaan potilaalle, koska ymmärrystä/koulutusta ei ole.
Eihän kardiologeja tarvittaisi ollenkaan, jos hoitajien koulutus riittäisi.
Hoitaja ei todellakaan voi tietää onko sinulla joskus eteisvärinää vai ei (ilman yhtäkään tutkimusta eikä siltikään) !!! Eikä voi päätellä, että kun "taju ei ole mennyt, ei voi olla eteisvärinää!"
Ihan vastuuntonta tekstiä !!!

Hetkellinen verenpaineen mittaus ei oikeastaan kerro paljoakaan. Itsekin tiedät, että se sinulla vaihtelee ja verenpaine voi näyttää ihan hyvältä, vaikka on huono olo ja huonolta vaikka on hvyä olo. Ahkera mittailija tietää sen. Olen ainakin itse huomannut.

Sinuna ainakin keventäisin treenejä siihen asti kunnes olet käynyt kardiologilla.
Se on täsmäosoite oireisiisi.
Kardiologin käynti yksityisellä maksaa karkeasti 150€ ja on sen väärti.
Harkitse !
Hyvää vointia !

Holter olisi hyvä juttu, se rekisteröi 24h sydämen toimintaa. Silloin "kannattaa" sen mitä uskaltaa kuntoillakin, että kaikki häiriöt/poikkeava tulisivat rekisteröidyksi.
Holteria on vaikea saada kunnallisesti, ensin pitäisi ehkä saada lähete (kunnalliselle) kardiologille ja se voi tyssätä terveyskeskuslääkäriin, joka kuuntelee sydäntäsi ja toteaa "ihan ok (sillä hetkellä), ei mitään lähetettä tarvitse minnekään".
Minun piti ensin joutua ambulanssilla sairalaalaan sydänvaivoissani ennenkuin sen sain.
Sydämen rasituskoe (polkeminen) olisi vähintään yhtä hyvä, kai parempikin ?
Siihenkin tarvitsee lähetteen. Sen sain saanut teke-lääkäriltä (vuosia sitten).

Eri kunnissa on erilaista ja eri lääkärit - lääkärin asenne ratkaisee.
Lähetteiden saaminen on kuitenkin aika nihkeää joka paikassa ? Se on terveyskeskuksen kallein "toimenpide", kuntien pitää säästää rahaa ja jatkotutkimukset maksavat. Kynnys on korkea saada lähete.

Vaikka, ja toivon mukaan, oireesi ei olisikaan mitään "vaarallista", onhan se kuitenkin hyödyllistä tietää ja selvittää, mistä ne johtuvat. Elämä ei ola hääppöistä noitten oireitten kanssa, se rassaa psyykeä - ja siitä tulee kierre, kun huolestuu. Sydänoireet eivät ainakaan vähene ! Päinvastoin.

Aivan käsittämättömiä "lausuntoja" hoitajalta, jolla kävit !
Masentavaa todeta ja tajuta, mikä voi olla hoitajan taso.
Hoitajalla tuskin on oikeutta "lausua" yhtään sanaa sydänoireista kenenkään potilaan kohdalla.
Ei uusi juttu, noita hoitajia löytyy Suomessa...

Kiiitos vastauksista taas!:) kaikki mitä sanotte on totta. Ymmärrän kyllä toisaalta hoitajan asenteen, kertoi itse käyneensä saman läpi minun iässäni, liikuessa rutmihäiriöitä. Vetosi siis omaan kokemukseen ja kun omalla kohdalla ei ollut mistään vakavasta kyse niin olettaa että ei kenenkään muunkaan kohdalla. Tiedän kyllä että rytmihäiriöt ovat yleisiä ja usein vaarattomia, ja että minulla niihin varmaan onkin taipumusta mutta olisi silti kiva että ensin tutkittaisiin ja poissuljettaisiin vakavammat jutut. Entäs jos sydämessäni jostain kumman syystä olisikin jotain ja antaisin vain asian olla kun ei minua oteta vakavasti ja sitten saisinkin tajuttomuuskohtauksen tai jotain vastaavaa. Kyllä kaikkea on varmaan helpompi hoitaa jos ne löytyy ajoissa. No jokatapauksessa odotan nyt EKG:hen asti ja katsotaan mitä siinä näkyy. Ennen sitä en osaa ajatella että miten asiassa etenisin mutta holter olisi tosiaan hyödyllinen. Rasituskoe olisi varmasti kohdallani paras, siinä ainakin saisi vastauksia siihen, millainen sydämeni on rasituksessa ja onko sitä ihan turvallista rasittaa(luultavasti joo mutta silti.) Hoitaja kun antoi ymmärtää että liiku juuri niin kovaa kuin nyttenkin, ei siitä ole mitään haittaa. Kahvin juontia kannattaa vähentää mutta ei liikuntaa tarvitse. Totesin siinä kohtaa lähinnä että liikkuisinhan minä samalla tavalla kuin ennenkin jos se tuntuisi hyvältä ja suorituskyky olisi samalla tasolla

Luin aloituskirjoituksesi uudestaan. Oireesi ovat sellaisia, että lääkärillä olisi ollut syytä käydä jo ! Kun olet käynyt EKG:ssä, sen jälkeen tietysti tapaat lääkärin.
Kerrot kaikki oireesi tietenkin, joka ikisen, eiköhän tutkimukset lähde siitä kulkemaan,
vaikka EKG.ssä ei näkyisi mitään erikoista. Sehän näyttää vain muutaman sekunnin tilanteen, mutta voi kertoa muutakin.

"Oirepäiväkirjaa" kannattaisi pitää, laittaa paperille ylös vuorokauden ympäri, milloin on mitäkin ollut (rintakipua, puristusta, hengenahdistusta, tykytystä, muljahtelua, ylimääräisiä lyöntiryppäitä ym.) ja kauanko se kesti ja missä kohtaa se tuntui, koko rintakehällä, vasemmalla, oikealla puolella, pallessa, olkavarressa, selässä jne) . Itse tein niin. Laitoin kalenteriin ylös kipukohtaukset ja rytmihäiriöt ja sen mitä niitä edelsi. Myös sen, jos ei edeltänyt mitään erikoista.
Oireita voi tulla levossakin tai vähäisessä rasituksessa.

Sydän ja keuhkot työskentelevät yhdessä. Veri kuljettaa happea. Sydämen toimintahäiriöitten takia elimistö, aivot, ei saa tarpeeksi happea, pyörryttää jne. Eikö niin ?

Mikä aiheuttaa sydämeesi toimintahäiriöitä, kuuluisi selvittää. Suurin osa rytmi- ym. häiriöistä on vaarattomia, pieni osa toimintahäiriöistä on vaarallisia, niin se vain on. Tutkimatta ei voi tietää, mistä on kysymys. Keuhkojen tilavuus/hapenottokyky ja kuntokin voi vaikuttaa asioihin ?
Meissä on miljoonia soluja, jokaisen ihmisen jokainen elin ja sen toiminta on sen verran erilaista kuin muilla, että kun lisäksi kaikki vaikuttaa kaikkeen ja toisiinsa, ei hoitaja voi asiaa voi kuitata sillä, että hänelläkin on ollut, mutta meni ohi. Kas kun ei kertonut, millä hän sai ne ohi menemään ?!

Älä rasita itseäsi "uhkarohkeasti" ennenkuin on tutkittu.
Onko turvallista rasittaa itseään niin paljon, että tulee kipuja ja on pyörtymispisteessä. Tuskin.

Tule kertoilemaan kuulumisia !
Koita voida mahdollisimman hyvin !

Kiitos paljon! "Sydämen toimintahäiriöitten takia elimistö, aivot, ei saa tarpeeksi happea, pyörryttää jne. Eikö niin ?" kyllä. Juuri näin minä sanoin hoitajalle. En ole pitänyt päiväkirjaa(aloitin sen kyllä joskus) mutta kerroin tarkasti, että näitä rytmin muutoksia on jatkunut nyt n puoli vuotta ja nyt niitä on joka päivä. Kerroin myös että kohtauksia voi tulla milloin vaan mutta pahimmillaan ne on kovassa rasituksessa, esim jalkapäivinä salilla. Happi ei kulje tarpeeks aivoille ja lihaksille, pyörryttää, voimaa ei ole tarpeeksi, sydän hakkaa kovaa ja pulssi on epäsäännöllinen, henkeä ahdistaa. Tämän kaiken myötä suorituskyky laskee koko ajan. Sanoin myös, että vaikka kyse olisi vain vaarattomista lisälyönneistä, niin haluaisin tietää mistä ne johtuu ja miksi niitä on niin usein, varsinkin rasituksen yhteydessä. Ja miksi ne ovat alkaneet yhtäkkiä kun ei koskaan nuorempana ole ollut. Toisin sanoen en haluaisin "lopettaa elämistä ja odottaa että tämä vaihe menee ohi" niinkuin hoitaja antoi ymmärtää, että tämä ikä tuo mukanaan usein kaikkea vastaavaa.
Laikadog, sinullahan oli eteisvärinää? Toisin sanoen sen näkee yleensä EKG:stä jos sattuisi olemaan rytmihäiriökohtaus päällä. Se luultavasti otetaan vakavammin ja tutkitaan, jos kyseessä on vaan lisälyönnit niin tuskin yksikään lääkäri sen enmpää haluaa tutkia. Minulle todettiin, että olen luultavasti herkempi saamaan rytmihäiriöitä ja tuntemaan niitä kuin osa, ja voi olla että vanhana tulenkin kärsimään eteisvärinästä. No, toivon että EKG saisi tallennettua jonkin rytmihäiriön, ja että nähtäisiin mistä on kyse.
Minäkään en halua odottaa sitä pyörtymispistettä, vaikka eihän se välttämättä siihen johda.

Hei "Aloiittaja" !
Hajanaisia ajatuksia:
Lisälyöntejä on kuulemma joskus noin 50%:lla ihmisistä. Niitten takia tuskin saa tutkimuksia alkuun, mutta sinullahan on rintakipuja, puristaa ja pyörryttää ! Rintakipu on aina tutkimuksen syy.
Oireet on hyvä kirjata ja näyttää vaikka lappu lääkärille, kun lääkärillä ei yleensä ole aikaa kuunnella paljon mitään ja sitten puolet jää sanomatta.

Kirjasin itse näin, esimerkkinä:
12.6 aamulla herätessä eteisvärinää noin klo 12 asti. Voimaton ja huono olo.
14.6 muljahtelua palleassa kauppakävelyn(2km) jälkeen 17 maissa, muljahtelu muuttui kivuliaiksi rytmihäiröiksi, loppui vähitellen klo 22 maissa. Hengenahdistusta. Koko ajan pää "sumussa" ja huimaa.
(Minulla nykyään oireet alkaa usein muljahteluna pallean yläosasta, siitä mihin rintalasta loppuu)

Muutaman päivän oirelistan näytin terveyskeskuslääkärille ja jätin sen hänelle, ei lääkäri sitä minuuttia kauempaa vilkaissut, mutta en minuutissa olis saanut sanotuksi vielä mitään.
Toivottavasti saat rauhallisen ja riittävän pitkän lääkäriajan.

Kaikki olot kannattaa merkata, ainahan ihmisellä ei ole kauhean huono, jos on esim. eteisvärinää.
Joskus joku oire tekee lähes toimintakyvyttömäksi.
Eteisvärinäni ei ole mihinkään kadonnut. Valitettavasti. Sitä täytyy vaan kestää, viidettä vuotta.
Joskus myös tykyttää voimakkaasti, kivuliaasti ja epätahdissa, eli rytmihäiriöitä on tuntejakin. Niihin olen saanut beetasalpaajaa, Propralia.
Syitten selvittäminen on tärkeää siksikin, että tietää, millä lääkkeellä voisi oireita helpottaa, jopa vähän estää, jos aavistaa, että nyt lähti taas tulemaan vaikka rytmihäiriö.
Sydämessäkin voi olla joku vika. Tai tulla joku vika.

Enpä tiedä voiko sanoa, että "joku on herkempi saamaan rytmihäiriöitä" ?
Sittenhän voisi kai sanoa, että joku on "herkempi" saamaan reumaa, syöpää, diabetesta…
Ehkä taipumus voi olla geeneissä, en tiedä.

Minulla ei ole kertaakaan saatu eteisvärinää kiinni EKG.ssä, Holterissa sitä näkyi ja bradykardiaa, lyöntien väliinjäämisiä, tuplalyöntejä ja mitähän kaikkea.
Bradykardia eli hidaslyöntisyys saa haukkomaan todenteolla henkeä, happi loppuu, ja siitä voi seurata äkkikuolema.

Yksi juttu vielä, jos lääkärille kertoo, että on paljon stressiä, tutkimus saattaa tyssätä siihen.
Helposti laitetaan kaikki vain stressin piikkiin ja sanotaan, että "seurataan asiaa, tule uudestaan jos oireet jatkuu!"
Stressi voi aiheuttaa sydänhäiriöitä, mutta ei kaikkea voi tutkimatta laittaa senkään piikkiin.
Stressillä lääkärit kuittaa niin paljon, sen syyksi laitetaan eikä saa lähetettä mihinkään.
Stressi tosin aiheuttaa paljon sairauksia, mutta ei heti kättelyssä kannata sanoa kovasti siitä kärsivänsä, j o s haluaa tutkimuksiin.

Heippa taas !

Työterveyslääkärin kautta pääsee melko helposti tutkimuksiin.
Työntekijä on tuottava firmalle ja yhteiskunnalle.
Terveyskeskuksessa on eduksi kertoa sairautensa haittaavan työtä tai työn hakua ja arkielämää.
Terveyskeskuksissa ei taida käydä enää kuin työttömät ja eläkeläiset, jotka eivät tuota yhteiskunnalle mitään, vaikka eläkeläisetkin maksavat veronsa.
Jatkopaikkaa tutkimuksiin ei heltiä helposti.
Raakaa peliä.
Koettu on.

Kuulostaa inhottavalta nuo sinun oireet, kyllähän niiden kanssa varmaan oppii elämään ja ainakin jos jollakin lääkkeillä saa vähän helpotusta pahimpiin kohtauksiin niin hyvä..
eikös lisälyönnitkin toisinaan voi aiheuttaa noita kipuoireita mitä minullakin on? Huimausta ja rinnan puristusta ja hengenahdistusta. Olen aina ymmärtämyt että otettaisiin vakavammin tapaukset joissa rytmihäiriöt alkavat rasituksessa, mutta näköjään ei. Eikös ne kuitenkin ole useammin haitallisia kuin vain levossa esiintyvät..?
Minä itsekään en oikein tajunnut mitä hoitaja tarkoitti sanoessaan että jotkut ovat herkempiä rytmihäiriöille, tauntui tarkoittavan sitä että jollain psyyke on herkempi kuin toisella ja kuvittelee kaiken. Siltä niiden asenne vaikuttaa aina, oli oire mikä tahansa. Minulle myös todettiin että sydämessäni ei ole mitään vikaa koska ei siinä ole koskaan ollut. Jos totta puhutaan en tiedä onko sitä edes koskaan tutkittu. Ei varmaankaan kun ei syytäkään ole ollut. Voiko esim läppävika kehittyi iän myötä?
En painottanut omaa stressiäni, koska tiedän että kaikki laitetaan aina psyyken syyksi. Ja vaikka olisikin sitä niin haluaisin silti tutkimukset. Stressiä on kuitenkin ollut ainakin viimeiset viisi vuotta, miksi siis nämä sydänoireet tulisi ihan yhtäkkiä nyt monen vuoden jälkeen.
Minulla rytmihäiriökohtaukset aiheuttavat usein huonon olon. Liikkuessa huonoon oloon ei niin keskity, siinä se näkyy hengenahdistuksena, epämääräisenä ja korkeana pulssina huimauksena jne mutta jos levossa tulee kohtaus, niin lähes aina puristaa rintaa pyörryttää päätä särkee ja heikottaa, tuntuu voimattomalta. Olo saattaa kestää montakin tuntia. Kaikki nämä tuli siis sanottua hoitajalle mutta valikoiva kuulo taitaa olla aika monella heistä
Saanko muuten kysyä minkä ikäinen olet? Kun eteisvärinähän on kai harvinainen nuorilla. Minun kohdallani tuntuu että se suljettiin heti pois. Epäili kammiolisälyöntejä, ilman tutkimusta siis

Hei !
Stressin aiheuttamat fyysiset sydänoireet tulevat yleensä stressin jatkuessa/pitkittyessä.
Ensin voi ahdistaa joskus, sitten alkaa ahdistaa lähes aina, jolloin autonominen hermosto voi ottaa vallan aiheuttaen tykytystä ja hengenahdistusta ja syöksee adrenaliininin liikkeelle aiheuttaen esim. paniikkihäiriökohtauksiakin. Adrenaliini "haihtuu" muutamassa minuutissa, kohtaus menee ohi. Kun se rajuna tulee yllättäen ensimmäisen kerran, voi luulla saavansa sydänkohtauksen.
Jos stressi jatkuu, adrenaliini alkaa "piiskata" sydäntä tämän tästä ja sydänoireetkin lisääntyvät.

Stressaantumisen alussa useimmiten kykenemme pitämään hermoilumme "hanskassa".
Järkeilemme asioita ja hallitsemme stressiämme.
Jatkuva stressi voi kuitenkin "lähteä lapasesta", autonominen hermosto eli tahdosta riippumaton ottaa vallan kun oikein pahasti jatkuvasti ahdistaa.
Ankara, pitkä stressi voi aiheuttaa valtavasti erilaisia oireita, se vaikuttaa lähes kaikkeen.

Tämä oli simppeli selitysyritys.
Jos on psyykeltään herkkä ja paljon ongelmia ja huolia, saanee helpommin sydänoireitakin psyykkisistä syistä.

Kun uusia sydänoireita ilmaantuu, kuormittavaa liikuntaa tulee välttää, kunnes oireiden alkuperä
ja vakavuus on selvitetty, on sanottu eräässä fysioterapeutin oppikirjassa. (minä en ole fysioterapeutti, olen keski-ikäinen tavis ja joskus lueskellut asioista saadakseni lisää selkoa omasta sekavasta oirekuvastani ja elinten toiminnasta. Mitä enemmän luen sitä paremmin tajuan, kuinka vähän tavis tietää. Kannattaa mennä oireineen kardiologille, jos ei ole ollut vielä)

Joko on tiedossasi milloin pääset EKG:hen ?
Palaillaan !

PS: Vielä sen verran, että lisälyönnit ja tykytykset ym. voivat johtua monista eri syistä.
Ilman tutkimista ei voi tietää, mikä on vaaratonta tai vaarallista.
Jouduin itse aamukahvipöydästä ambulanssilla sairaalaan.
Ihan kaikessa rauhassa luin aamun lehteä ja join aamukahvia, kun sydän teki lakkoa ja sumeni.
Kahvia juon muuten edelleenkin, en ole huomannut, että se juurikaan aiheuttaa mitään minulla.
Oireeni olivat alkaneet varmaankin jo nukkuessani ja sitten "pamahti päälle" kun nousin ylös.

Olen kuntoillut lujasti nuorempana. Sydämeni kammoitten seinämät ovat saattaneet siitä paksuuntua, on muitakin syitä seinämien paksuuntumiseen. Joka tapauksessa paksuuntuneet seinämät voivat alkaa aiheuttaa toimintahäiriöitä ikääntyessä ja myös verisuonten rakenne muuttuu ihan iän myötäkin ennemmin tai myöhemmin.
Syitä on 1001, jos riittääkään, mikä voi oireita aiheuttaa.

Beetasalpaaja on yleinen lääke sykettä rauhoittamaan, mutta sekin aiheuttaa ainakin minulla vähän voimattomuutta ja huimaustakin, ilmeisesti koska (lukemani mukaan) se vähentää lihasten verenkiertoa normaaliannoksella.
Otankin sitä vain vähän kerrallaan eli 1/4 osa pillerin tarvittaessa. Sekin auttaa. Kokonainen pahentaa oloani, aiheuttaa hengenahdistustakin, vaikka astmaa ei ole todettu.
Jokaisen "normaaliannos" on tietenkin tykytysten voimakuuden, sykkeen, oman tarpeen ja sietokyvyn mukaan.


Ainakin itselleni on aika vaikeaa päätellä, mitä oireeni milloinkin ovat.
Eteisvärinä tuntuu aina samalta, jatkuvalta tasaiselta värinältä rinnassa.
Tutkitut muut oireet ovat aika vaihtelevia, kivuliaita useimmiten.
On olemassa eteislepatuskin muuten ja kammioperäiset oireet ym.
Jotkut kertovat, etteivät tunne kovaa kipua rytmihäirössä, on tiheä tykytys vain.

Se on selvä, että kun joku verenkiertohäiriö on, hengitysvaikeuksia on ja pyörryttää, vapisee, menee voimattomaksi yms.

Mistään oireesta ei voi tietää, kuinka vakavaa se on ja mistä se johtuu, ennenkuin on tutkittu.
Toivon, että asiasi edistyy nopeasti, ettei tarvitse miettiä ja hermoilla ja saisit parannusta elämänlaatuusi.

Jäin vieläkin ajattelemaan oireitasi ja sydänoireita yleensä.
Sydän on lihas, jota myös autonominen hermosto rasittaa. Ihan normaali huolestuminen tuntuu jo sydänalassa.
Elimistöllä on tapana "ilmoittaa", jos jossain on häikkää.
Mitä mieltä itse olisit, kun sydämesi on muutenkin päivittäin (?) jonkun verran kuormitettu (stressistä), onkohan tiukka treeni hieman liikaa muutenkin pitkään kuormitetulle sydämellesi ?

Vaihtoehdothan sinulla fiksuna ihmisenä on tiedossa, joko saada stressiä vähennettyä, jos mahdollista, tai keventää treeniä.
Ongelmiin ei aina valitettavasti löydy ratkaisuja nopeasti.
Jokainen tekee tietysti ihan varmasti parhaansa ratkoakseen ongelmansa pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman pian. Tilapäisratkaisu voisi olla treenin keventäminen sen verran, että oireet helpottavat. Sehän on suositeltavaakin kunnes saat tietoa asioista.

Hyviä unia !

Hei ! On ihan mielenkiintoista keskustella kanssasi oireista, kun itsellä on osittain samantapaista alkaen alhaisesta verenpaineesta. Mikään asiantuntija en tosiaan ole.
Olen huolehtinut kahdesta omaisesta, joilla on sydänvaivoja, sairauksiakin ja sitten itse aloin saada sydänvaivoja. Stressaannuin hoitotyöstäkin.
Aloin tutkia asioita, mutta se ei tee minusta minkäänlaista experttiä :D
Voin vain toistaa lääkärien kirjoittamaa tulkitsematta itse kirjoituksia. Tulkinnat on kardiologien hommaa, ei maallikoitten. Tervettä talonpoikaisjärkeä ei kukaan kuitenkaan kiellä käyttämästä ja on helpottavaa vaihtaa ajatuksia jonkun toisen samaa potevan kanssa. Sitä kutsutaan kai "vertaistueksi" ? :)

Kirjoitit ylempänä, että "kammiotakykardia, joka on vissiinkin vaaraton" jne.
Jos lukee laajempaa lääkärin kirjoittamaa tekstiä, voi myös lukea: Kammiotakykardia voi muuttua herkästi hengenvaaralliseksi kammiovärinäksi. Kammiotakykardia voi olla lyhytkestoinen, alle 30 sekuntia tai pitkäkestoinen, yli 30 sekuntia. Lyhytkestoinen voi olla oireeton tai siihen voi liittyä tykytystä tai heikotusta.
Tämä on vain yksi asia valtavan laajassa "paketissa". Kaikkia mahdollisia oireita ei itse edes siis havaitse !
Maallikko ei voi näin ollen tietää, mistä on kysymys ennenkuin on tutkittu.
Emme voi edes voi tietää, onko häiriö eteisperäinen vai kammioperäinen (vai ihan joku muu) ja vaikka sen tiedon saisimmekin, se ei auta maallikkoa tekemään johtopäätöksiä. Itse asiassa on vaarallista tehdä itse niitä, tai hoitajankaan. Älä sille lopsauta korvaasikaan.

Mietit voiko rytmihäiriöt vahingoittaa sydäntä. En tiedä vastausta, mutta eiköhän ole riski ainakin treenata sarjoja niin pitkään, että tulee sydänoireita ?
Joku oire voi johtaa sydäninfarktiin, en tiedä mikä, mutta tiedän, että joka infarktissa osa sydänlihasta "kuoleutuu". Ei toimi enää.

Sinunkaan tapauksessasi ei ole vielä edes se varmaa kuinka päin on, ovatko oireet tai joku vika olleet jo aikaisemmin ja liikunta/rasitus provosoi ne ilmaantumaan vai aiheuttaako ne rasitus.
Tai onko se jotain muuta !?

Lääkärit ja fysioterapeutit ovat sitä mieltä, että jos liikunnan aikana tai välittömästi sen jälkeen esiintyy uupumusta, heikotusta, huonovointisuutta ja/tai sydänoireita, kuormitustasoa tulee huomattavasti laskea tai lopettaa kunne syyt selviää.

Tällaista sekalaista lukemaani tietoa välitän sinulle tukeakseni päätöstäsi liikunnan suhteen ennen tutkimuksia.

Lainaan kirjastosta aika ajoin kirjan "Fysioterapeutin käsikirja", kirjoittanut ThM, FT Kari Kauranen. Hänellä on laaja-alainen koulutus ja kokemus.
Kirja on oppikirja, yli 600 sivuinen. Siinä käsitellään joka nikama, lihas ja elin, toiminnot, sairaudet, ihan kaikki.
Kirjan kun avaa, pupillit laajenee :D !!!
Tuntee itsensä aika tietämättömäksi ja alkaa naurattaa (itseironisesti) omat pikku pohdiskelunsa mutu-tuntumalta.
Kirjaa olen saanut vain varaamalla kirjastosta, se on aina lainassa.
adlibris-verkkokaupassa se näyttää maksavan 72,80€. Hintansa väärti olisi ostaa, mutta aika kallis kuitenkin.

Jos on ilmaantunut sydänoireita, terveyskeskukseen pääsee yleensä EKG:hen samana päivänäkin tai kolmen päivän sisällä. Aika kauan kestää sinulla tai ehkä valitsit ajan oman aikataulusi mukaan. Etukäteen olet tietysti tilannut jo lääkäriajankin, ettei sitäkin tarvitse odottaa viikkoja. Pitää taktikoida ;)
Vain lääkäri saa tulkita EKG:n.

Mahdollisimman stressittömiä lukuhetkiä sinulle !
Luota itseesi, kaikki tulee kuitenkin menemään hyvin, kävi niin tai näin…
Toivon, että toiveesi toteutuvat, kun niin kovasti ahkeroitkin !

Se on tietenkin selvää, että mainitsemassani fysioterapeuttioppikirjassa on kaikkeen liikunta- ja muita hoito-ohjeita, sallitut, rajoitetut ja ei-suositeltavat liikunnalliset ohjeet Jopa psyykkisiin sairauksiin.

Aina vain mielenkiintoisempaa ! Mietin itsekseni mitä mahdat lukea ja tuli hymynkare poskeen, kävi nimittäin mielessä eilen ja tänään, että sinun "kannattaisi" opiskella fysioterapeutiksi !
Olen Kaurasen kirjaa "opiskellut" kuukauden kerrallaan, aina joskus kun sen kirjastosta saan, eikä valmista tule, hahhah. Ota sinäkin huomioon, että opiskelu ohjatusti kestää (ainakin) kaksi vuotta. Siinä ajassa jo oppii asiat syvällisesti, eri lailla kuin "itseopiskeltuna" pääsykoetta varten.

Ei minulla nuorempana ollut sydänoireita. Olin hyväkuntoinenkin aina. Vastuu kahdesta ihmisestä vuosien ajan painoi henkisesti minua äärettömän paljon, stressi alkoi kehittyä huomaamattani ja väsyin myös fyysisesti. Tottakai tajusin olevan ihan poikki, mutta en syvällisemmin ymmärtänyt tilaani tai mihin se jatkuessaan johtaisi. Töissäkin piti käydä, siellä oli tappotahti ja huono työilmapiiri. Muutakin "sivujuonnetta oli", joka masensi ja ahdisti minua. Olin satimessa, vaihtoehtoja ei ollut.
Paloin loppuun. Ensin romahdin psyykisesti pikkuhiljaa ja sitten fyysisesti vähitellen.

Kun taas oli noustava ja jatkettava sitä samaa elämää palautumatta mitenkään, saamatta mistään apua, alkoi tulla sydänoireita. (Jatkan tästä myöh.)

En yhdistänyt sydänoireitani stressiin ja elämäntilanteeseeni. En oikein uskonut kardiologia, joka kolmannella kerralla sanoi, että suurin syy oireisiini on stressihäiriö, ahdistuneisuus, pitkään jatkunut stressi, henkisesti sietämättömän raskas tilanne.
Niin sitten rupesin "itseopiskelemaan" mekanismia, millä se stressi oikein oireita aiheuttaa ?!
Nyt uskon ja ymmärrän, että stressi on pääsyy.

Lueskelepa sinä ahkerasti ! Palataan taas !
PS. Sinun päästävä lääkärille ja tutkimuksiin. Kyseessä on sinun koko loppuelämäsi kannalta tärkeä terveysasia. Oli mitä hyvänsä, mutta siitä on saatava selko. Kyllä sinun oireesi riittävät perusteeksi tutkimuksille. Ei epävarmuudessa ja pelossa voi elää, se vaan ruokkii ja lisää oireita !

Pitääkö pääsykokeisiin osata jo valmiiksi paljon ? Minkälaisia kysymykset tai tehtävät mahtavat olla ? Onko sinulla tietoa niistä - jonkun pääsykokeessa olleen kautta ..? Onko kerrottu, että jotkut tietyt perustiedot pitää olla hallussa tenttiin mennessä ? Koska se pääsykoe on ?
Sehän tuo ennakkopaineita, että pitäisi tietää paljon siitä asiasta jota vasta on menossa opiskelemaan… niin kai se sitten nykyään on...
(Kaurasen kirja olisi erinomainen siinä mielessä, että siinä on kokonaisuus järjestelmällisesti yhdessä paketissa. Sitä on helpompi keskittyä lukemaan kuin googlaamalla tieto palasina netistä.
En sitä tyrkytä, nimittäin jos sen kirjan olemassaolosta olisi tiennyt, sitä olisi pitänyt alkaa lukeakin jo vuosi sitten, se on niin laaja)
Kyllä sinä pärjäät ! Usko itseesi ! Ota rennosti !

Psyyke ja psykologia on erittäin kiinnostava aihe.
Kirjoitat: "Kun mieli ei romahda niin sydän niin sanotusti pitää mielen kasassa, mutta rasittuu enemmän".

"Alkeisteoriani" mukaan mieli ja keho kulkevat aika lailla rinta rinnan.
Sydän ei voine pitää mieltä kasassa. Se ei ota "mielen puolesta" kuormia kantaakseen säästääkseen "mieltä".

Aivothan on ajattelu- ja käskykeskus, josta lähtee päivittäin miljoonittain (?) sähköimpulsseja eri puolelle kehoa.
Kun olemme ottaneet askeleen, aivoistamme on lähtenyt impulssi ottaa se askel, vaikka emme tiedosta sitä ollenkaan. Kaikki mitä teemme ja kehossamme tapahtuu on seurausta aivojen sähköimpulsseista.
Eli mitä päässäämme liikkuu, se vaikuttaa koko kehoon.

Kun hermostumme tai huolestumme ennenkuin sekunti ehtii kulua, impulssi on lähtenyt aivoista lisämunuaisiin, josta lähtee alta aikayksikön adrenaliinia "pieksemään" sydäntämme, aiheuttaen sykkeen nousun, hengityksen ahdistumisen, huimuksen ja mahdollisesti muita oireitakin.
Myös lisämunuainen alkaa erittää kortisolia, "stressihormoniksi" kutsuttua.

Maallikkona taivun ajattelemaan niin, että minkä mieli kestää, sen kestää sydänkin johonkin pisteeseen asti, mutta kun mieli alkaa olla tosi kovilla tai stressi on ollut pitkäaikaista, voi alkaa tulla sydänoireita ja muitakin oireita.
"Henkisten hälytyskellojen" merkki on viimeistään se, että autonominen hermosto alkaa ottaa vallan. Ahdistus muuttuu astetta kovemmaksi, voi tulla paniikkihäiriökohtaus tai ahdistus muuttua paniikkihäiriöksi. Silloin jo riehuu rinnassa ja päässä. Pahimmillaan sitä ei voi hallita kuin lääkkeitten avulla.

Kun mieli rauhoittuu, adrenaalikäskyt vähenevät ja sydänkin rauhoittuu - parhaassa tapauksessa.
Rytmihäiriöt ovat sydämen sähköisten impulssien häiriötiloja, ne voivat jatkua epämääräisen ajan ennenkuin laantuvat. Eräässä Tiede-lehden numerossa oli hyvä selitys kuvineen, mitä sydämessä tapahtuu rytmihäiön päällä ollessa. Sähköiset impulssit sinkoilevat sekaisin kammioissa tuhatta ja sataa.
Joskus täytyy lähteä sairaalaan asia korjaamaan.

Sinulla on vaativa urakka edessä, opiskelu ja pääsykokeet. Kiitos kun kerroit niistä, se tieto oli mielenkiintosita ja sivisti minua !
Lukiessani Kaurasen vastaavaa kirjaa ajattelin, että fysioterapeutti luultavasti tietää tavallaan paljon enemmän kuin sairaanhoitaja esim. elimien toiminnoista.
En halua häiritä vastauksillani lukurauhaasi. On vain niin vastustamattoman mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia henkilön kanssa, joka on miettinyt ja pohtii asioita ja tietääkin niistä.

Miksi jonkun toisen hermot ja mieli kestää ja jonkun toisen ei. Sen pohdiskelu jääköön toiseen kertaan. Siitäkin minulla on "alkeisteoria" :D
Onko sinulla ?

Oletko kuntoillut ? Kävellyt ehkä ? Lukeminen tarvitsee kyllä vaihteluakin, joka virkistää aivoja ja kehoa !

Hei vielä ! Kuten tiedämme, kun sydän "lyö", sekin on sähköinen impulssi, sinussolmuke on lähettänyt sähköimpulssin. Ei opetettu koulussa. Meni aika monta vuotta, että senkin tulin tietämään :D
Pöljä mikä pöljä :D
Oppia ikä kaikki.

Vaikea uskoa, ettei kukaan mainitse magnesiumia.
Magnesiumin puutte voi aiheuttaa mm. yleistä väsymystä, lihasheikkoutta, kramppejaa, masennusta, sydämen rytmihäiriöitä ja verenpaineen nousua.
STRESSI voi KULUTTAA elimistön magnesiumvarat loppuun. Verikokeissa sitä ei voi selvittää oikein, kun veren tasot voi olla kohtuuliset, vaikka lihaksissa ja siten myös sydämessä olisi jo paha puute. Kaikilla lisäksi magnesium ei imeydy suolistosta hyvin. Parasta olisi levittää siksi iholle myös vahvaa magnesiumöljyä (mg-chloridi), joka on hyvää imeytymään. Sisäisesti mg-sitraattia tai mg-(bi)glysinaattia (EI mg-oksidia). Jos puute on suuri, niin voi kestää kauankin, ennenkuin tasot nousee. Kun ottaa illalla, niin nukkkuukin paremmin. Monivitamiini ja ertyisesti B vitamiinit on myös hyväksi, sillä stressi kulutaa muitakin ravinteita.

Beetasalpaajilla on huonoja sivuvaikutuksia eikä ne paranna. Niihin turvautuminen on kuin valitsisi kainalosauvat sen sijaan, että hoitaisi itsensä muuten kuntoon, jos se vain on mahdollista. Itse uskoisin, että kyse on magnesiumin puutoksesta tai jostain muusta epätasapainosta (natrium/kalium). Riittämätön suolan saanti voi myös altistaa heikotukselle ja rytmihäiriöille. Uskomatonta mutta joka kuudennella sairaalapotilaalla on suolan puutetta. Lisäksi on tietenkin mahdollista, että on jonkinlainen myrkytystila elimistössä. Kun on kova stressi päällä, niin elimistön kyky poistaa haitallisia aineita voi heiketä. Elimistö voi myös reagoida jollekin lisäaineelle tai vastaavalle. Kaikki kun voi olla niin yksilöllistä. Detox kuureihin moni ei usko, mutta viimeisenä keinona kannattaisi niitäkin kokeilla. Monet on kuitenkin saaneet niistä hyötyä, kuten itsekin olen. Alku varovasti, sillä oireet voi ensin pahentua.

Laadukkaista lisäravinteista harvoin saa haittoja, mutta joillekin kalaöljyt voi kai aiheuttaa sydämen "muljahtelua", joten kannattaa jättää pois kokeeksi.
Jos saat lääkkeettömän avun jostain, niin olisi hyvä kun kertoisit siitä jälkeenpäin palstalla, että muutkin saisivat tietää myös muista, hyvistä vaihtoehdoista.
En myy lisäravinteita.

Laikadog, vastaan sinulle myöhemmin.ak_mag nopea vastaus sinulle: magnesiumia syön kyllä lisäravinteena, mitään magnesiumöljyä en kylläkään. Juon kyllä paljon vettä, mutta suolaa köytän vähän liikaakin, tosin ei vielä onneksi näy verenpaineessa. En siis syö sipsejä tai mitään tälläistä tyhjänpäiväistä, liiallista suolaa, mutta ruuan maustan aika reippaasti, ja välillä mietin että saanko sitä liikaa.
B-vitamiinia voisi alkaa syödä.

Rytmihäiriöt on moniselkoinen asia tavikselle... voi johtua stressistä, valvomisesta, kivennäisten puutteesta (kalium, kalsium, natrium, magnesium...), sydämen rakenteellisesta ongelmasta, vatsan toiminnasta, vagus-hermon ärsyyntymisestä, niska-hartiaongelmista, kivusta, aivoverenkiertohäiriöistä, joistain ravintoaineista, joistain lisäaineista, liiallisesta veden juomisesta, liian vähäisestä veden juomisesta, kofeiinista, alkoholista, nikotiinista, psyyken tilasta jne jne jne...... joka kolmannella suomalaisella on selkeitä rytmihäiriöitä, joillain pahojakin, eikä yhdelläkään ihmisellä ole täydellistä pulssia. Jokaisella sykkeessä tapahtuu häiriöitä, mutta kaikki ei niitä aina huomaa. Mitä enemmän kuormittavia tekijöitä on, sitä herkemmin niitä on ja sitä ikävämmältä ne tuntuu. Jos alkaa häiritsevämpiä rytmihäiriöitä ilmaantua, niin sitten kannattaa alkaa kiinnittää huomiota elämänlaatuun, eli unen määrä ja laatu, elämän rytmi, ravinto, rentoutumisen määrä, kaikenlaisten kuormittavien arkisten asioiden määrä, patja, tyyny, huoneilma... Siinä tapauksessa, että lääkärit ei löydä rakenteellista vikaa tai sairautta. Homma numero 1 on kuitenkin lääkäriin, sydänfilmiin, verikokeisiin ja Holter-seurantaan.

Kukaan fiksu ei enää käytä raffinoitua pöytäsuolaa, vaan jodioitua mineraalisuolaa. Esim. Pan-suola. Me saadaan moninkertaisesti liikaa natriumia ja liian vähän kaliumia ja se johtaa ongelmiin. Kaliumtasapaino on tärkee juttu sydämelle. Lisäksi meillä on tämä eines- ja sokerikulttuuri, joka sairastuttaa ihmisen. Einekset, kuin myös leivokset, kakut, karkit yms. sisältää rutkasti omega-6-rasvoja sisältäviä öljyjä ja häviävän pienen määrän omega-3-rasvoja, ja raffinoitua sokeria sekä keinotekoisia makeutusaineita saadaan myös moninkertaisia liika-annoksia. Normi omega3/6-suhde on 3:1, mutta nykyään on normaalia, että se on tyyliin 1:10 omega-6-voittoisesti. Tällä tavalla saadaan diabetesta ja sepelvaltimotautia, kun on jatkuvasti matala-asteista tulehdusta. Terveydestään huolehtiva ihminen jättää einekset kokonaan pois ja ostaa tuoretta tavaraa ja kokkaa itse. Samoin kaikenlaiset leivokset, munkit, karkit, sokeroidut mehut, sokerilimut, keinotekoiset makeutusaineet jne. pois, tai ainakin vähemmälle.

Rentoutuminen on nykyään entistä tärkeempi osa elämää, kun eletään tällaisessa moniongelmaisessa EU-maassa ja ollaan niin hedonistia. Lähes joka päivä on syytä katkasta kiireet ja muut stressinaiheuttajat ja resetoida mieli. Ainakin kerran. Vaikka rauhallisessa huoneessa rentoutusmusiikkia kuunnellen, tai suihkussa rennosti kynttilän valossa löhöten. Edes vartin verran. Mieluummin pidempään. Ja se nukkuminen on monella nykyään ihan kroonisesti sairasta. Sänkyyn mennään suoraan arkiarkareista, levottomana ja usein täyttävän epäterveellisen iltapalan jälkeen, ja tyynyllä sitten pohdiskellaan ikäviä asioita, miten ne hanskataan, mitä huomenna, sitä sun tätä... ja tietenkin lähempänä puolta yötä, tai sen jälkeen, ja nukahdetaan jopa joskus pikkutunneilla. Uni on huonompilaatuista ja aamulla on pari minuuttia hyvä olo ja sitten kaatuu seinät päälle. Ja sama jatkuu päivästä toiseen. Pahimmassa tapauksessa tällaista, mutta ei se hieman lievempikään itsensä rasittaminen ole yhtään sen parempaa. Oli minkä tasoista tahansa, niin sellainen on katkaistava. Mulla on sääntönä, että klo 20:00 loppuu kaikenlainen arkisten asioiden parissa touhuaminen ja niiden miettiminen. Sen jälkeen unohdan laskut, velat, huomiset ruokaostokset, auton huollot, lasten ongelmat jne. Kun unille valmistautuu järkevästi, uni tulee nopeasti ja se on laadukasta. Aamulla kiittää.

Rytmihäiriöt voi siis olla monen, jopa piilevän, asian summa. Ei vain yhdestä asiasta johtuva ongelma. Jos sydän paukuttaa epätahtiin, rintaan sattuu, heikottaa, pelottaa jne. niin lekurin kautta tekemään elämälle täysremontti, eikä pohdiskella turhia tai arvota aiheuttajaa :)

Vain yhteen asiaan pieni lisäys: Älkää vaan alkako mättää kaliumia ilman että natrium-kalium tasapaino mitataan laboratoriokokeella. Liika kalium voi herkästi alkaa aiheuttaa sydänoireita, ylimääräisiä tykytyksiä tai pahentaa entisiä.

Tuloksia: kolesteroli hyvä, kilpirauhasarvot normaalit. EKG normaali. Mutta: joku lähellä alarajaa. Voisin veikata PQ-aikaa. Lääkäri puhui lääkärikieltä eikä oikein avannut tuloksia vaikka pyysin. Toisin sanoen ymmärsin että voisi viitata ylim. johtorataan mutta hyvin epätodennäköisesti. Lääkäri oli kuitenkin lausuntoonsa laittanut että jos oireet jatkuu liikunnassa niin lääkörin aika ja ehkä katdiologille. Nyt olen ollut flunssassa ja liikuntaa ei ole ollut joten rytmihäiriötkin vähän vähemmässä. Osaisko joku kertoa oman mielipiteen, miten tuo pitäisi tulkita..? Lähellä alarajaa oleva PQ-aika siis(jos nyt niin sanoi, puhelinyhteys oli huono ja hoitaja puhui hyvin hiljaa ja epäselvästi). Jostain luin että jos siihen liittyy rutmihäiriötuntemuksia niin olisi hyvä tutkia

Ainiin, ja siis vielä sen verran että sinusrytmi oli normaali. Lääkäri oli kuitenkin sanonut että jos jatkuu samalaisina liikunnassa niin olisi hyvä varata lääkärin aika.

Olet varmaan googlannut PQ-aika tietoja ?
Menisin kardiologille.

Voisiko se värinä olla ollut eteisvärinää ? Se on epämääräistä värinää, jolloin pulssi ei (kai?) välttämättä ole nopea, mutta voi olla epäsäännöllinen.

sydänliitto.fi
sydän.fi
on asiaa, vastauksia ja kysymyksiä, myös aiheesta lyhyt pq-aika

Sydämmen ultraääni ja rasituskoe maksavat yksityispuolella noin 250-300 € kumpainenkin. Kokeen tekee aina KARDEOLOGI. Siinä näkyy kaikki mitä sydämmestä ulkoapäin voi nähdä. Kokeeseen pääsee ilman lähetettäkin. Tällähetkellä viikon -parin päästä kokeeseen pääsee. Arvauskeskuksessa pitää olla
aina lääkärin lähete ja jos pääset tutkimuksiin,kuluu aikaa vähintään puoli vuotta.