Viime yönä Finnlinesin laiva Finnmaster sai ruorivian Nauvon pohjoispuolella ja meinasi ajaa Haplotin rantaan. Se kääntyi reitiltä 15 solmun vauhdilla suoraan kohti Haplottia, ja pysähtyi vain 300 metrin matkalla satelliittikartan mukaan muutama kymmenen metriä ennen pohjakosketusta. Ainahan ne sanoo, että pysähtymiseen menee pitkä matka, muttei näköjään menekään, kun on tosi kyseessä. Kartassa täytyy etsiä aluksen nimellä ja valita näyttämään "past track", jos haluaa nähdä tapahtumien kulun.
https://www.marinetraffic.com/en/ais/home/centerx:21.789/centery:60.241/zoom:16
Finnmaster pysähtyi kuin seinään
20
944
Vastaukset
- Hklnnmö
Tuttuni ajaa varsin samanlaista alusta työkseen. Kertoi sen pysähtyvän jossain sadassa metrissä, mutta sen jälkeen joutuu keskustelemaan ensin konemestarin, sitten varustamon edustajan kanssa.
Aha, no sitten ei ole ehkä täytynyt eilen laittaa koneita täysillä taakse ihan matkavauhdista, vaan vain puolivauhdille taakse.
- Tunari1
Normaalin operoinnin ulkopuolelle menevät ylikuormitustapaukset pienentävät aina merkittävästi laitteiden laskennallista käyttöikää, on sitten kyseessä laiva, juna tai lentokone jne.
- Joakim1
Lasketaanpa hiukan. Finnmaster näyttää painavan lasteineen n. 10 000 tonnia. Pysäytys tapahtui 15 solmun nopeudesta 300 m matkalla. Olettamalla hidastuvuuden vakioksi aikaa kului 80 s ja hidastuvuus on 0,094 m/s2. Tuosta tulee voimaksi 0,94 MN eli 96 tonnia. Vaadittava jarrutusteho 15 solmun vauhdista on 7 MW. Ko. Finnmasterin tehoa en nopealla haulla löytänyt, mutta edellinen varsin samankaltainen oli koneteholtaan 13 MW. Vaaditaan siis 54% hyötysuhde tuon voiman tuottoon. Tai ei vaadita, sillä 15 solmun vauhdissa varmasti laivan kulkuvastus jarruttaa jo muutaman MW teholla.
15 solmun vauhdissa laivan kineettinen energia on 280 MJ eli 80 s ajan keskimääräinen jarrutusteho on 3,5 MW.
Ei siis ole mikään yllätys, että ko. laiva pysähtyi 300 m matkalla 15 solmun vauhdista. Normaalista 20 s matkavauhdista menisi selvästi pidempään. Samalla hidastuvuudella 106 s, mutta matka olisi tuolloin jo yli 500 m.
Noin nopea pysähtyminen edellyttää nopeaa vedon kääntämistä pakille sekä täyden tehon saamista koneesta. Se onnistuu jollain laivoilla paljon paremmin kuin toisilla. Potkureita on kiinteillä lavoilla ja säädettävillä, jolloin pakki laitetaan lapoja säätämällä. On myös diesel-sähköisiä systeemejä, jolloin voidaan varsin nopeasti saada pakki päälle. Sitten on myös suoraan moottoriin kytkettyjä kiinteitä potkureita, jolloin moottori pitää sammuttaa ja käynnistää toiseen suuntaan. Siinä menee "ikuisuus".
Sitten kun kone saadaan pakille, oleellista on laivan teho-painosuhde. Nopeissa ja pienissä, kuten Finnmaster, se on aivan eri suuruusluokkaa kuin isoissa ja hitaissa. Isoimmille selvästi nopein tapa pysähtyä on tehdä 180 asteen käännös. Se onnistuu yleensä n. 500 m etenemällä varsin suuriltakin laivoilta vauhdista riippumatta, mutta vaatii myös sivulle sen n. 500 m tilaa.
Finnmaster näytti hidastavan jo ennen kääntymistään 21->15 solmuun n. 600 m matkalla. Ehkä sekin aika ja matka oli jo tarpeen, jotta äkkijarrutus onnistui? Millainen koneisto ja potkuri(t) tuossa on?- Joakim1
Tässä vielä artikkeli tuosta kiinteäpotkurisen pysähdyksen optimoinnista: http://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/20464177.2012.11020259
Fig 1:stä näkee, että laiva liukuu 300 s, jotta koneen kierrokset tippuu tarpeeksi alas. Sen jälkeen kone pysäytetään ja käännetään toiseen suuntaan paineilmalla. Sitten menee vielä 20 s että kierrokset saadaan ylös ja kunnon jarrutus alkaa. Sekin kestää vielä 120 s.
Jos noin pysäytetään 15 solmun vauhdista, laiva etenee n. 2 km ennen kuin pakki edes saadaan päälle!
Tässä taas lisätietota laivan kääntösäteestä: http://shipsbusiness.com/turning-circle.html
Isoille laivoille olikin vaadittava matka kilometrin luokkaa eteen ja sivulle, mutta siis kuitenkin selvästi vähemmän kuin jarrutusmatka, ainakin noille kiinteälapaisille, joissa kone pitää kääntää. Laiva on ajellut aivan huippunopeutta. Yleensä noi ajaa suunnilleen 15 solmua. Viime kesänä ohitin helposti juuri tuossa kohtaa Finnlinesin laivan moottoriveneellä, joka kulkee 18-19 solmua.
- nelaskelmat
15 solmun eli7,7166667 m/s vauhdista vakiohidastuvuudella 300 metrin matkalla pysähtyminen edellyttää kiihtyvyyttä a=v*v/2/s = (7,7166667 m/s)^2 / (2*300m)
= 0,099245 m/s^2.
Jarruttava voima siis 0,99 MN.
Mutta mikä on jarruttava teho?
Laivan nopeus * voima ei ainakaan liity mitenkään potkuriakseliin koneesta siirtyvään tehoon, eikä myöskään potkurista veteen siirtyvään tehoon. Toki se kertoo oikein tehon jolla laivan liike-energia alenee.
Jos potkurin halkaisija on yli 6,5 metriä ei veden tarvitsisi virrata jarrutettaessa potkuritason läpi eteenpän lainkaan, riittää että virtaus taaksepäin pysähtyy. Jos jarruttavaksi tehoksi määritellään v_vesi * voima saadaan tulokseksi (veteen siirtyväksi tehoksi) siis nolla.
Eli jos veden tiheys on 1002 kg/m^3 ja laivan vauhti 15 solmua, olisi dynaaminen paine 29833 Pa, ja potkuritason pinta-ala 33,183 m^2, joiden tulo on 0,99 MN, eli sama kuin jarruttava voima.
Tässä tilanteessa potkuriakselista potkuriin siirtyvän tehon ei tarvitse olla lähelläkään 7 MW, 13 MW nyt puhumattakaan, vaikkei laivan kulkuvastusta huomioitaisi ollenkaan.
Tarpeeksi iso potkuri jarruttaisi jo vapaasti pyöriessään hidastuksen alussa tarpeeksi ja tehoa potkuriakseliin turbiinina siirtäessään enemmänkin, toki niin isoa potkuria laivassa ei taatusti ole, joten konetehoa vaaditaan alusta asti, mutta huomattavasti vähemmän.
Toki myös rungon vaikutus veden virtausnopeuteen tulisi huomioida, eli v_vesi ja siten myös dynaaminen paine jää selvästi tässä laskettua pienemmäksi potkuritasolla, mutta laivan kulkuvastus voi aivan hyvin vaikuttaa saman verran vastakkaiseen suuntaan, joten tulos on silti suuntaa antavasti oikein.
Todellisuudessa olennaisin seikka on tietenkin se miten nopeasti potkuriakselin pyörimissuuntaa saadaan käännettyä, mikäli kääntyvälapaista potkuria ei ole, eikä laskelma keskihidastuvuudesta ja siihen liittyvistä tehoista kerro juuri mitään, varsinkin kun potkuriakselilta tarvittava teho ei laskelmasta selviä, koska hyötysuhteen käsite ei tuossa toimi, vaan voisi olla laskennallisesti alle nollan tai yli 100%, mikäli käytetään samaa määritelmää hyötysuhteelle kuin potkurin työntäessä laivaa entisen nopeuden suuntaan.
- ripeästi.reagoitu
Joo, eilisaamuna oli liikkeellä 9.18 UTC nopeudella 20.7 solmua normaalireitillä, 9.19 kurssi oli jo muuttunut ja nopeus 15.2 solmua. Sitten 9.20 Haplotin ja Höggrundetin välissä eteläpuolella 5.2 solmua, 9.22 lähes samassa paikassa 0,4 solmua.
Haplotin eteläpuolella olevan eteläviitan pohjoispuolella on merikartassa 4.3 syvyysmerkintä ja ilman muuta alus kävi 6m käyrän pohjoispuolella. Kun aluksen syväys on 5.6m, näyttäisi, että loppupysähdys voisi olla tullut pohjakosketuksen kautta.
Ihan kuin olisi ohjausvika tullut vähän yli 20 solmun vauhdissa 9.18-9.19 välillä, 9.19 oli nopeutta saatu jo 5.5 solmua alemmaksi ja seuraavan minuutin aikana edelleen 10 solmua alemmaksi.
Tullut (perä edellä pientä kylkimyyryä?) väylän yli eteläpuolelle Rirkholmen-Iso-Petääs-Vessor alueelle (ankkuriin?).
Viime yönä 1.00 lähtenyt ja tunti ja kolme varttia myöhemmin Pansiossa.- ripeästi.reagoitu
Lisäys: Vuonna 1995 (onko siitä niin pitkä aika!) Furusundissa Silja Europan brygalla havaittiin aluksen kääntyneen liikaa oikealle. Alus otettiin käsiajolle mutta ei tunnettu järjestelmää niin hyvin, ettei alus olisi karannut sitten käsistä ja ajautunut karille. Pääsi kyllä omin voimin pois.
Finnmasterilla näytettiin reagoitavan nopeasti ja rutiinit olivat hanskassa.
Purjehtijana tulee itselle muistutus: liikkuessa väylien lähistöllä tulee muistaa ottaa huomioon parinkymmenen solmun vauhdilla liikkuvan aluksen ohjausvikamahdollisuus. Ohjausvikamahdollisuus tulisi näitten isojen änkyrähuviveneiden kippareiden myös muistaa ajellessaan hitaampien vierestä milloin miltäkin puolelta. Voi olla tullut kolaus pohjaankin, kun AIS-lähetin on varmaan parikymmentä metriä bulbin takana, jos se on tuossa komentosillan antennimastossa.
- Joakim1
Näyttää olevan 18 m 6 m käyrän ohi 9:20 ja 35 m 9:22 laivan kulkusuuntaan mitattuna. 4,3 m syvyysmerkintä on 60 m lounaaseen pysähtymispaikasta. Se on sitten toinen juttu miten syvää tuossa oikeasti on ja mikä oli eilen laivan syväys keulassa. Eikös uutisissa mainittu sukeltajan tarkastuskäynnistä eli pohjakosketusta ei oltu poissuljettu.
Miteköhän AISin nopeustieto tulee? Eli onko oikeasti vielä kulkenut 5 solmua 9:20 ko. paikassa vai onko tuo nopeustieto vanhaa. Nyt ei näy enää tuota 15 solmun nopeutta 9:19. - saivartelua
Bossu kirjoitti:
Voi olla tullut kolaus pohjaankin, kun AIS-lähetin on varmaan parikymmentä metriä bulbin takana, jos se on tuossa komentosillan antennimastossa.
Ais lähettimen paikalla ei taida olla niin väliä vaan paikkatietoanturin. Voivat varmaan olla samassa purkissa tai ei. Tai ehkä paikkatiedon voi lähettimellä offsetata tiettyn kohtaan alusta.
- konekalle
ripeästi.reagoitu kirjoitti:
Lisäys: Vuonna 1995 (onko siitä niin pitkä aika!) Furusundissa Silja Europan brygalla havaittiin aluksen kääntyneen liikaa oikealle. Alus otettiin käsiajolle mutta ei tunnettu järjestelmää niin hyvin, ettei alus olisi karannut sitten käsistä ja ajautunut karille. Pääsi kyllä omin voimin pois.
Finnmasterilla näytettiin reagoitavan nopeasti ja rutiinit olivat hanskassa.
Purjehtijana tulee itselle muistutus: liikkuessa väylien lähistöllä tulee muistaa ottaa huomioon parinkymmenen solmun vauhdilla liikkuvan aluksen ohjausvikamahdollisuus. Ohjausvikamahdollisuus tulisi näitten isojen änkyrähuviveneiden kippareiden myös muistaa ajellessaan hitaampien vierestä milloin miltäkin puolelta.Näin änkyrävenekipparina muistuttaisin minäkin näitä valkopyykkiveneiden kapuja koukkimasta laivan keulan edestä luottaen oletettuun etuajo-oikeuteen tai ilman sitä. Siinä paikassa voi joutua tuulettomaan tilaan ja silloinkos vasta remellys alkaa...
- Tunari1
saivartelua kirjoitti:
Ais lähettimen paikalla ei taida olla niin väliä vaan paikkatietoanturin. Voivat varmaan olla samassa purkissa tai ei. Tai ehkä paikkatiedon voi lähettimellä offsetata tiettyn kohtaan alusta.
Juuri näin. Minulla on veneessä lähettävä AIS ja sen alkuasetuksissa piti määritellä paikkatietoanturin, eli GPS vastaanottimen etäisyys lähetysantennista. Jos järjestelmä on oikein konffattu, AIS sijainti=lähetysantennin sijainti.
- Macee
Finnlinesin tiedotteen mukaan ei tullut pohjakosketusta. Peräsinvika.
- Joakim1
Tarkoitatko tätä? https://www.finnlines.com/fi/uutishuone/finnlinesin-rahtialuksella-lahelta-piti-tilanne
Tuollahan sanotaan "ei havaittu pohjakosketusta" ja sukellustyö on alkamassa asian varmistamiseksi. Vai onko jossain tieto sukellustyön tuloksistakin?
Ainakin pienempi pohjakosketus voi hyvin jäädä havaitsematta, kun koneet täysillä pakilla melu ja tärinä on muutenkin melkoinen. - crashbumbang
Joakim1 kirjoitti:
Tarkoitatko tätä? https://www.finnlines.com/fi/uutishuone/finnlinesin-rahtialuksella-lahelta-piti-tilanne
Tuollahan sanotaan "ei havaittu pohjakosketusta" ja sukellustyö on alkamassa asian varmistamiseksi. Vai onko jossain tieto sukellustyön tuloksistakin?
Ainakin pienempi pohjakosketus voi hyvin jäädä havaitsematta, kun koneet täysillä pakilla melu ja tärinä on muutenkin melkoinen.Näin on rytke on melkoinen.
Tässä voi seurata tankkerin ns. Crash stop testiä YouTubessa ei pysähdy ihan hetkessä....
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0ahUKEwiOl-rL6oPWAhUIKpoKHWHFAz8QuAIIJTAA&url=https://www.youtube.com/watch?v=AU3wRYorqDk&usg=AFQjCNF6LdcHhhvVWGwJRmLxN6E_j-VHCw - omiijkuiumiohmuh
crashbumbang kirjoitti:
Näin on rytke on melkoinen.
Tässä voi seurata tankkerin ns. Crash stop testiä YouTubessa ei pysähdy ihan hetkessä....
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0ahUKEwiOl-rL6oPWAhUIKpoKHWHFAz8QuAIIJTAA&url=https://www.youtube.com/watch?v=AU3wRYorqDk&usg=AFQjCNF6LdcHhhvVWGwJRmLxN6E_j-VHCwOlipa mulkvistin näköinen adhd-tapaus tuo ns "kapu".
- vertailu
Suurista laivamoottoreista puheenollen, tässä Ylen lähettämässä Ulkolinja-ohjelmassa kerrotaan kuinka ennätyksellisen paljon maailman merillä liikkuu nykypäivänä suuria rahtilaivoja saastuttaen ilmakehää halvalla ja kaikkein likaisimmalla jätepoltto-öljyllään, samaan aikaan kun autojen päästöjä kontrolloidaan äärimmäisen pikkutarkasti:
https://areena.yle.fi/1-3383587 - PukataPukata
Siis joko koneet pakille tai pinna stoppariin. Onko kukaan uskaltanut kokeilla täyskäännöstä täydestä vauhdista vaikkapa 400m pitkällä Maerskin konttilaivalla, täydessä lastissa? Kippaako nurin, irtoaako lasti?
Mielenkiintoisia juttuja. "Rajoitettu ohjattavuus" ei näytä rajoittuvan vain saaristoväylille. Ehkä siittenkin olen tyytyväinen etten ole ison rahtilaivan kapteeni. Tai konepäällikkö.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2271983Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101758Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse561251Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki801075Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.17998TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi15950- 46865
Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään89864- 70802
Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos42794