Finnmaster pysähtyi kuin seinään

Bossu

Viime yönä Finnlinesin laiva Finnmaster sai ruorivian Nauvon pohjoispuolella ja meinasi ajaa Haplotin rantaan. Se kääntyi reitiltä 15 solmun vauhdilla suoraan kohti Haplottia, ja pysähtyi vain 300 metrin matkalla satelliittikartan mukaan muutama kymmenen metriä ennen pohjakosketusta. Ainahan ne sanoo, että pysähtymiseen menee pitkä matka, muttei näköjään menekään, kun on tosi kyseessä. Kartassa täytyy etsiä aluksen nimellä ja valita näyttämään "past track", jos haluaa nähdä tapahtumien kulun.

https://www.marinetraffic.com/en/ais/home/centerx:21.789/centery:60.241/zoom:16

20

1186

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hklnnmö

      Tuttuni ajaa varsin samanlaista alusta työkseen. Kertoi sen pysähtyvän jossain sadassa metrissä, mutta sen jälkeen joutuu keskustelemaan ensin konemestarin, sitten varustamon edustajan kanssa.

      • Bossu

        Aha, no sitten ei ole ehkä täytynyt eilen laittaa koneita täysillä taakse ihan matkavauhdista, vaan vain puolivauhdille taakse.

      • Tunari1

        Normaalin operoinnin ulkopuolelle menevät ylikuormitustapaukset pienentävät aina merkittävästi laitteiden laskennallista käyttöikää, on sitten kyseessä laiva, juna tai lentokone jne.

    • Joakim1

      Lasketaanpa hiukan. Finnmaster näyttää painavan lasteineen n. 10 000 tonnia. Pysäytys tapahtui 15 solmun nopeudesta 300 m matkalla. Olettamalla hidastuvuuden vakioksi aikaa kului 80 s ja hidastuvuus on 0,094 m/s2. Tuosta tulee voimaksi 0,94 MN eli 96 tonnia. Vaadittava jarrutusteho 15 solmun vauhdista on 7 MW. Ko. Finnmasterin tehoa en nopealla haulla löytänyt, mutta edellinen varsin samankaltainen oli koneteholtaan 13 MW. Vaaditaan siis 54% hyötysuhde tuon voiman tuottoon. Tai ei vaadita, sillä 15 solmun vauhdissa varmasti laivan kulkuvastus jarruttaa jo muutaman MW teholla.

      15 solmun vauhdissa laivan kineettinen energia on 280 MJ eli 80 s ajan keskimääräinen jarrutusteho on 3,5 MW.

      Ei siis ole mikään yllätys, että ko. laiva pysähtyi 300 m matkalla 15 solmun vauhdista. Normaalista 20 s matkavauhdista menisi selvästi pidempään. Samalla hidastuvuudella 106 s, mutta matka olisi tuolloin jo yli 500 m.

      Noin nopea pysähtyminen edellyttää nopeaa vedon kääntämistä pakille sekä täyden tehon saamista koneesta. Se onnistuu jollain laivoilla paljon paremmin kuin toisilla. Potkureita on kiinteillä lavoilla ja säädettävillä, jolloin pakki laitetaan lapoja säätämällä. On myös diesel-sähköisiä systeemejä, jolloin voidaan varsin nopeasti saada pakki päälle. Sitten on myös suoraan moottoriin kytkettyjä kiinteitä potkureita, jolloin moottori pitää sammuttaa ja käynnistää toiseen suuntaan. Siinä menee "ikuisuus".

      Sitten kun kone saadaan pakille, oleellista on laivan teho-painosuhde. Nopeissa ja pienissä, kuten Finnmaster, se on aivan eri suuruusluokkaa kuin isoissa ja hitaissa. Isoimmille selvästi nopein tapa pysähtyä on tehdä 180 asteen käännös. Se onnistuu yleensä n. 500 m etenemällä varsin suuriltakin laivoilta vauhdista riippumatta, mutta vaatii myös sivulle sen n. 500 m tilaa.

      Finnmaster näytti hidastavan jo ennen kääntymistään 21->15 solmuun n. 600 m matkalla. Ehkä sekin aika ja matka oli jo tarpeen, jotta äkkijarrutus onnistui? Millainen koneisto ja potkuri(t) tuossa on?

      • Joakim1

        Tässä vielä artikkeli tuosta kiinteäpotkurisen pysähdyksen optimoinnista: http://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/20464177.2012.11020259
        Fig 1:stä näkee, että laiva liukuu 300 s, jotta koneen kierrokset tippuu tarpeeksi alas. Sen jälkeen kone pysäytetään ja käännetään toiseen suuntaan paineilmalla. Sitten menee vielä 20 s että kierrokset saadaan ylös ja kunnon jarrutus alkaa. Sekin kestää vielä 120 s.

        Jos noin pysäytetään 15 solmun vauhdista, laiva etenee n. 2 km ennen kuin pakki edes saadaan päälle!

        Tässä taas lisätietota laivan kääntösäteestä: http://shipsbusiness.com/turning-circle.html
        Isoille laivoille olikin vaadittava matka kilometrin luokkaa eteen ja sivulle, mutta siis kuitenkin selvästi vähemmän kuin jarrutusmatka, ainakin noille kiinteälapaisille, joissa kone pitää kääntää.

      • Bossu

        Laiva on ajellut aivan huippunopeutta. Yleensä noi ajaa suunnilleen 15 solmua. Viime kesänä ohitin helposti juuri tuossa kohtaa Finnlinesin laivan moottoriveneellä, joka kulkee 18-19 solmua.

      • nelaskelmat

        15 solmun eli7,7166667 m/s vauhdista vakiohidastuvuudella 300 metrin matkalla pysähtyminen edellyttää kiihtyvyyttä a=v*v/2/s = (7,7166667 m/s)^2 / (2*300m)
        = 0,099245 m/s^2.
        Jarruttava voima siis 0,99 MN.
        Mutta mikä on jarruttava teho?
        Laivan nopeus * voima ei ainakaan liity mitenkään potkuriakseliin koneesta siirtyvään tehoon, eikä myöskään potkurista veteen siirtyvään tehoon. Toki se kertoo oikein tehon jolla laivan liike-energia alenee.
        Jos potkurin halkaisija on yli 6,5 metriä ei veden tarvitsisi virrata jarrutettaessa potkuritason läpi eteenpän lainkaan, riittää että virtaus taaksepäin pysähtyy. Jos jarruttavaksi tehoksi määritellään v_vesi * voima saadaan tulokseksi (veteen siirtyväksi tehoksi) siis nolla.
        Eli jos veden tiheys on 1002 kg/m^3 ja laivan vauhti 15 solmua, olisi dynaaminen paine 29833 Pa, ja potkuritason pinta-ala 33,183 m^2, joiden tulo on 0,99 MN, eli sama kuin jarruttava voima.
        Tässä tilanteessa potkuriakselista potkuriin siirtyvän tehon ei tarvitse olla lähelläkään 7 MW, 13 MW nyt puhumattakaan, vaikkei laivan kulkuvastusta huomioitaisi ollenkaan.
        Tarpeeksi iso potkuri jarruttaisi jo vapaasti pyöriessään hidastuksen alussa tarpeeksi ja tehoa potkuriakseliin turbiinina siirtäessään enemmänkin, toki niin isoa potkuria laivassa ei taatusti ole, joten konetehoa vaaditaan alusta asti, mutta huomattavasti vähemmän.
        Toki myös rungon vaikutus veden virtausnopeuteen tulisi huomioida, eli v_vesi ja siten myös dynaaminen paine jää selvästi tässä laskettua pienemmäksi potkuritasolla, mutta laivan kulkuvastus voi aivan hyvin vaikuttaa saman verran vastakkaiseen suuntaan, joten tulos on silti suuntaa antavasti oikein.
        Todellisuudessa olennaisin seikka on tietenkin se miten nopeasti potkuriakselin pyörimissuuntaa saadaan käännettyä, mikäli kääntyvälapaista potkuria ei ole, eikä laskelma keskihidastuvuudesta ja siihen liittyvistä tehoista kerro juuri mitään, varsinkin kun potkuriakselilta tarvittava teho ei laskelmasta selviä, koska hyötysuhteen käsite ei tuossa toimi, vaan voisi olla laskennallisesti alle nollan tai yli 100%, mikäli käytetään samaa määritelmää hyötysuhteelle kuin potkurin työntäessä laivaa entisen nopeuden suuntaan.

    • ripeästi.reagoitu

      Joo, eilisaamuna oli liikkeellä 9.18 UTC nopeudella 20.7 solmua normaalireitillä, 9.19 kurssi oli jo muuttunut ja nopeus 15.2 solmua. Sitten 9.20 Haplotin ja Höggrundetin välissä eteläpuolella 5.2 solmua, 9.22 lähes samassa paikassa 0,4 solmua.
      Haplotin eteläpuolella olevan eteläviitan pohjoispuolella on merikartassa 4.3 syvyysmerkintä ja ilman muuta alus kävi 6m käyrän pohjoispuolella. Kun aluksen syväys on 5.6m, näyttäisi, että loppupysähdys voisi olla tullut pohjakosketuksen kautta.
      Ihan kuin olisi ohjausvika tullut vähän yli 20 solmun vauhdissa 9.18-9.19 välillä, 9.19 oli nopeutta saatu jo 5.5 solmua alemmaksi ja seuraavan minuutin aikana edelleen 10 solmua alemmaksi.
      Tullut (perä edellä pientä kylkimyyryä?) väylän yli eteläpuolelle Rirkholmen-Iso-Petääs-Vessor alueelle (ankkuriin?).
      Viime yönä 1.00 lähtenyt ja tunti ja kolme varttia myöhemmin Pansiossa.

      • ripeästi.reagoitu

        Lisäys: Vuonna 1995 (onko siitä niin pitkä aika!) Furusundissa Silja Europan brygalla havaittiin aluksen kääntyneen liikaa oikealle. Alus otettiin käsiajolle mutta ei tunnettu järjestelmää niin hyvin, ettei alus olisi karannut sitten käsistä ja ajautunut karille. Pääsi kyllä omin voimin pois.

        Finnmasterilla näytettiin reagoitavan nopeasti ja rutiinit olivat hanskassa.

        Purjehtijana tulee itselle muistutus: liikkuessa väylien lähistöllä tulee muistaa ottaa huomioon parinkymmenen solmun vauhdilla liikkuvan aluksen ohjausvikamahdollisuus. Ohjausvikamahdollisuus tulisi näitten isojen änkyrähuviveneiden kippareiden myös muistaa ajellessaan hitaampien vierestä milloin miltäkin puolelta.

      • Bossu

        Voi olla tullut kolaus pohjaankin, kun AIS-lähetin on varmaan parikymmentä metriä bulbin takana, jos se on tuossa komentosillan antennimastossa.

      • Joakim1

        Näyttää olevan 18 m 6 m käyrän ohi 9:20 ja 35 m 9:22 laivan kulkusuuntaan mitattuna. 4,3 m syvyysmerkintä on 60 m lounaaseen pysähtymispaikasta. Se on sitten toinen juttu miten syvää tuossa oikeasti on ja mikä oli eilen laivan syväys keulassa. Eikös uutisissa mainittu sukeltajan tarkastuskäynnistä eli pohjakosketusta ei oltu poissuljettu.

        Miteköhän AISin nopeustieto tulee? Eli onko oikeasti vielä kulkenut 5 solmua 9:20 ko. paikassa vai onko tuo nopeustieto vanhaa. Nyt ei näy enää tuota 15 solmun nopeutta 9:19.

      • saivartelua
        Bossu kirjoitti:

        Voi olla tullut kolaus pohjaankin, kun AIS-lähetin on varmaan parikymmentä metriä bulbin takana, jos se on tuossa komentosillan antennimastossa.

        Ais lähettimen paikalla ei taida olla niin väliä vaan paikkatietoanturin. Voivat varmaan olla samassa purkissa tai ei. Tai ehkä paikkatiedon voi lähettimellä offsetata tiettyn kohtaan alusta.

      • konekalle
        ripeästi.reagoitu kirjoitti:

        Lisäys: Vuonna 1995 (onko siitä niin pitkä aika!) Furusundissa Silja Europan brygalla havaittiin aluksen kääntyneen liikaa oikealle. Alus otettiin käsiajolle mutta ei tunnettu järjestelmää niin hyvin, ettei alus olisi karannut sitten käsistä ja ajautunut karille. Pääsi kyllä omin voimin pois.

        Finnmasterilla näytettiin reagoitavan nopeasti ja rutiinit olivat hanskassa.

        Purjehtijana tulee itselle muistutus: liikkuessa väylien lähistöllä tulee muistaa ottaa huomioon parinkymmenen solmun vauhdilla liikkuvan aluksen ohjausvikamahdollisuus. Ohjausvikamahdollisuus tulisi näitten isojen änkyrähuviveneiden kippareiden myös muistaa ajellessaan hitaampien vierestä milloin miltäkin puolelta.

        Näin änkyrävenekipparina muistuttaisin minäkin näitä valkopyykkiveneiden kapuja koukkimasta laivan keulan edestä luottaen oletettuun etuajo-oikeuteen tai ilman sitä. Siinä paikassa voi joutua tuulettomaan tilaan ja silloinkos vasta remellys alkaa...

      • Tunari1
        saivartelua kirjoitti:

        Ais lähettimen paikalla ei taida olla niin väliä vaan paikkatietoanturin. Voivat varmaan olla samassa purkissa tai ei. Tai ehkä paikkatiedon voi lähettimellä offsetata tiettyn kohtaan alusta.

        Juuri näin. Minulla on veneessä lähettävä AIS ja sen alkuasetuksissa piti määritellä paikkatietoanturin, eli GPS vastaanottimen etäisyys lähetysantennista. Jos järjestelmä on oikein konffattu, AIS sijainti=lähetysantennin sijainti.

    • Macee

      Finnlinesin tiedotteen mukaan ei tullut pohjakosketusta. Peräsinvika.

    • vertailu

      Suurista laivamoottoreista puheenollen, tässä Ylen lähettämässä Ulkolinja-ohjelmassa kerrotaan kuinka ennätyksellisen paljon maailman merillä liikkuu nykypäivänä suuria rahtilaivoja saastuttaen ilmakehää halvalla ja kaikkein likaisimmalla jätepoltto-öljyllään, samaan aikaan kun autojen päästöjä kontrolloidaan äärimmäisen pikkutarkasti:

      https://areena.yle.fi/1-3383587

    • PukataPukata

      Siis joko koneet pakille tai pinna stoppariin. Onko kukaan uskaltanut kokeilla täyskäännöstä täydestä vauhdista vaikkapa 400m pitkällä Maerskin konttilaivalla, täydessä lastissa? Kippaako nurin, irtoaako lasti?

      Mielenkiintoisia juttuja. "Rajoitettu ohjattavuus" ei näytä rajoittuvan vain saaristoväylille. Ehkä siittenkin olen tyytyväinen etten ole ison rahtilaivan kapteeni. Tai konepäällikkö.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hyvää syntymäpäivää Sanna 40 vee!!!!

      ᕼᗩᑭᑭY ᗷIᖇTᕼᗞᗩY Sister ❣️🥰 🎉🎂✨🍰🥳 🥳🎂🥂 🎉🎊🎁🎈🎂
      Maailman menoa
      126
      5676

    2. Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata

      Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai
      Maailman menoa
      98
      4876

    3. Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi

      Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas
      Maailman menoa
      140
      4834

    4. Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?

      Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san
      Ikävä
      395
      2459

    5. Kerro kaivattusi etunimi

      Miehille..
      Ikävä
      131
      2380

    6. Persut rahoittavat velkarahalla rikkaiden ökyelämää

      Minkä vuoksi persut eivät leikkaa rikkailta, joilla on maksukykyä? Tuskinpa tuo persujen käytös saa Suomen kansalta hyv
      Maailman menoa
      4
      2032

    7. Paljonko sinulla ja kaivatullasi on ikäeroa??

      Ikä on vain numeroita 😁
      Rakkaus ja rakastaminen
      115
      1975

    8. Sulla on mies

      Aivan liikaa naisia.
      Ikävä
      256
      1637

    9. Martina harrastaa tänäänkin liikuntaa

      Ei ole krapulaa hänellä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      383
      1397

    10. Pääsit koskettamaan

      Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.
      Ikävä
      60
      1243
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt