Oikeusministeriö lobbaa pakkoruotsia – rahoittaa ja mainostaa Facebookissa rkp-vaikuttajien masinoimaa kampanjaa Samarbetsforum on toteuttanut kampanjan jossa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden jokaisella viikolla julkaistaan uusi video "kaksikielisyydestä". Käytännössä kyse 52:sta videosta, joilla puolustetaan ruotsin kielen opiskelua tai ruotsin kielen asemaa ja välttämättömyyttä Suomessa. Jokaisen videon lopussa tulee Svenka kulturfondenin, Suomi 100:n ja oikeusministeriön logot.
Erityisesti huolestuttaa oikeusministeriön rooli kampanjassa. Ihmettelen, miksi oikeusministeriö on alkanut jakaa kampanjan vahvasti kantaa ottavia videoita virallisilla facebook-sivuillaan. Yleensähän ministeriöiden some-sivujen päivitykset ovat luonteeltaan toteavia ja keskittyvät lähinnä tiedotustehtävään.
Jakamalla vahvasti kantaaottavia videoita he pikemminkin harjoittavan aktiivista kieli politikointia kuin neutraalia tiedottamista.Käy ilmi, että oikeusministeriö on ollut sekä rahoittamassa että suunnittelemassa kyseistä kampanjaa
Erityisesti huolestuttaa oikeusministeriön rooli kampanjassa. Ihmettelen, miksi oikeusministeriö on alkanut jakaa kampanjan vahvasti kantaa ottavia videoita virallisilla facebook-sivuillaan. Yleensähän ministeriöiden some-sivujen päivitykset ovat luonteeltaan toteavia ja keskittyvät lähinnä tiedotustehtävään.
Jakamalla vahvasti kantaaottavia videoita he pikemminkin harjoittavan aktiivista kieli politikointia kuin neutraalia tiedottamista.Käy ilmi, että oikeusministeriö on ollut sekä rahoittamassa että suunnittelemassa kyseistä kampanjaa
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miloinka julkaistaan videoita suomalaista köyhistä?
Voisiko oikeusministeriö tehdä videoita siitä mitä köyhille on luvattu ja mikä on toteutunut?
Voi herrajumala 15 eroa lisää takuueläkkeeseen kun takuueläkkeen ostoarvo on jo muutamassa vuodessa alentunut 50 euroa.
Suomessa on ollut vuosikymmeniä rekrytoinnista johtuvaa syrjintää, kun toinen kansalliskieli ruotsi on ollut ammattitaidon mittari. On räikeää kielisyrjintää valtaväestöä kohtaan, kun ammattitaitoa mitataan kielen osaamisen perusteella julkista työpaikkaa haettaessa. Vaikka kielivähemmistön palvelut on laissa määritelty, ne on mitoitettu koko maata ajatellen suhteettoman suureksi, myös kustannuksiltaan.
Suomen kielipolitiikan perusrakenne luotiin lähes 50 vuotta sitten peruskoulujärjestelmässä. Kielitaitovarannon monipuolistuminen jo kolmannesta kielestä lähtien on Suomen ja suomalaisten etu. Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä.
Kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin pakollisuudesta luopumista. Ruotsin kieli, pohjoismaiset arvot ja yhteistyö ovat arvokkaita asioita Suomelle. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella ruotsia pakollisena kielenä. Kansainvälisen yhteistyön edellyttämät kielitaitotarpeet ovat muuttuneet 50 vuodessa.
Myös tietämys kielenoppimisesta on mullistunut. Kielen opiskelu kannattaa aloittaa varhain. Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia, tätä tukee yhä kasvava matkailuala
RKP puhuu demokratiasta ja yhteisöllisyydestä, muttei itse politiikassaan sitä toteuduta. Pakollinen ruotsi tarkoittaa yhteiskunnan huippukerroksen valtaa määritellä yleissivistys suomenkielisten sekä elinkeinoelämän tarpeista piittaamatta.
Liian pitkästi, aletaan opiskelemaan esperantoa, haetaan EU apurahaa ja otetaan ryhmään ensisijaisesti suomen ruotsinkielisiä ja käytetään kaikki kielilisä rahat esperannon opiskeluun.
Voimme pyytää marleena timosta vetäjäksi.
Kataisen hallituksessa 2011- 2014 oli oikeusministerinä Anna-Maja Henriksson.Oikeusministeriöön luotiin demokratia-, kieli ja -perusoikeusyksikkö ja ko.yksikköön språkrättsråd-virka (ts. kielioikeusneuvos). Kenestäpä tuli uusi språkrättsråd. Hakijoita oli 42, mutta ylimmäksi ykköseksi kohosi 15.9.2013 juristi nimeltä- Corinna Tammenmaa
Kirkkonummelta (RKP) Tammenmaan valinta aiheutti paljon parran pärinää ja arvostelua, koska hän ohitti monta muuta viran pätevää hakijaa, ja "Ilkeät" juorut kertovat että valinta oli poliittinen. Globaalinen mailma kielten osalta muuttuu, mutta pakkoruotsi traumatisoi suomalaista oikeustajua Suomi 100-vuotta niin suomalaisia pidetään vieläkin poliittisesti "tiukasti" historian vankeina kielipolitiikassa, kielten kouluopetuksen ja elinkeinoelämän muutostarpeista huolimatta
On todella hämmästyttävää, kuinka RKP on – rahakkaiden taustavoimiensa tuella – vuosikymmeniä pystynyt korruptoimaan eduskunnan enemmistön suomenkielisten oikeuksia polkevan kielipolitiikkansa kannalle. Tuorein esimerkki siitä on kansalliskielistrategiamme, joka palvelee pelkästään ruotsinkielisen vähemmistön tarkoitusperiä suomenkielisten oikeudet tyystin sivuuttaen. Maamme kielipoliittinen tilanne onkin rinnastettavissa Etelä-Afrikan apartheidin aikaiseen fasistiseen kielipolitiikkaan; maan vähemmistökieli afrikaans oli tuolloin pakollinen oppiaine. Apartheid on Etelä-Afrikassa virallisesti kumottu, meillä ruotsipakko sen sijaan voi hyvin!
Kieli- ja koulutuspoliittisten vääristymien oikaisemiseksi peruskoululaki on otettava perustuslailliseen tarkasteluun ja ruotsipakko poistettava koko koulutusjärjestelmästämme. Myös kaikkia kieli- hallintolakeja tulee tarkastella kriittisesti ja poistaa ns. virkamiesruotsin vaatimus edellytyksenä julkisiin virkoihin. Kielivalinnan vapauttaminen lisäisi heti koulujen kielivalikoimaa nostaisi myös ruotsin kielen osaamistasoa opiskelumotivaation parantuessa.
Menestyäkseen Suomi tarvitsee kansallisen kielistrategian turvaamaan koulujen monipuolisen kielitarjonnan ja nostamaan osaamistasoamme maailman valtakielissä.
Osana kielistrategiaa suomen kieli tulisi myös määrätä maamme ainoaksi viralliseksi kieleksi. Näin 100-vuotias Suomi juhlistaisi itsenäisyyttään merkittävällä kielipoliittisella askeleella kohti todellista demokratiaa. Lisäksi tämä rakennemuutos toisi valtiontaloudelle vuosittain usean miljardin säästöt.