Ultrakevyt turvallisuus?

152 ja 172 ovat lentokoneita.

Sama, parempi tai huonompi. Turvallisuus ta vaarallisuus syntyy 90 prosenttisesti lentäjän päässä, eikä johdu lentokoneen mallista.

Avainkysymykset:
- onko lentäjää opetettu oikein tunnistamaan lentotoiminnan riskit ja välttämään vaaratilanteet?
- toimiiko lentäjä saamiensa oppien mukaisesti, etenkin epätavallisessa tilanteessa?

Asenne ratkaisee - toisaalta kolutusorganisaatiossa vallitsevat, toisaalta lentäjän omat asenteet.

Kautta aikain cesnalentäjiä on kuollut satamäärin Suomessa, kun taas ultralentäjiä vain muutama.

Yhtä vaarallisia kaikki. Joka kuprun syynä on yleensä joku sääilmiö, shear, laskeva, puuska ym. Kas kun ei tule taivaalta ämmiä äkeet selässä. Ja lentäjässä ei koskaan vikaa.

Kategorisesti ei voi sanoa, että ultrat ovat vaarallisempia kuin pienlentokoneet, jos lennetään sallittujen sääntöjen ja suoritusarvojen mukaan ja lentäminen on hallussa.

Ultrilla on matalammat painorajoitukset, sivutuulirajoitukset laskussa, lienee ei voi lentää yölentoa, vain 1 kyytiläisen saa mukaan. yms. sekä ultrakoulutus on merkittävästi lyhyempi kuin yksityislentäjänlupakirjaan.
Itse päädyin valitsemaan paljon kalliimman yksityislentäjänlupakirjan ja pienkonelentämisen, koska arvioin, että se on jonkin verran turvallisempaa lähtökohtaisesti sekä tarjoaa monipuolisemmin mahdollisuuksia lentää.
Uskon kuitenkin että ultralentäminekin on hienoa hommaa ja saa paljon sitä ilmailun iloa siitä touhusta.

Sanoisin että asiansa osaavan kipparin käsissä molemmat yhtä turvallisia. Kipparin tunnettava kone, sen suoritusarvot, maksimipainot, tuulirajat. Huollot ja tarkastukset tehtävä säännöllisesti. Tiedän lentäjiä jotka ottavat koneen hallista, hyppäävät kyytiin ja taivaalle. Tiedän myös lentäjiä jotka tarkistavat koneen huolellisesti ennen jokaista lentoa. Jokainen voi arvata kumpi onnettomuusherkempi.

Eihän se hyvät veljet turvallisuus riipu siitä onko kyseessä ultra vai tyyppihyväksytty lentolaite. Mitä hepposempi laite sitä matalammat koulutusvaatimukset. Opettajissa on sekä lennättäjiä että opettajia ja jos opettajalla on oikeanlainen ns. hyvä ilmailutapa hän myös siirtää se oppilaalle. Hyvin koulutettu oppilas on turvallinen lentäjä ja luonnollisesti laitteiden asianmukainen huolto varmistaa niiden turvallisuuden.