Jos pesään kuulumaton (ei aviopuoliso) hallintatestamentin saaja ei suostu määrittelemään hallintatestamentin alaisen omaisuuden arvoja ja estää näin perunkirjan teon ja pesänjaon, niin kuka maksaa perikunnan palkkaaman juristin ja kihlakunnanoikeuden kulut, kun kyseessä on laillinen lakiosan vaatiminen? Eikö häviäjä eli tämä asioita tahallisesti pitkittävä henkilö maksa kaikki juristin ja oikeudenkäyntikulut sekä tuomioistuinmaksukulut perunkirjoituksen ja pesänjaon valmistumiseksi sekä laillisen lakiosan saamiseksi maksuun?
Kuka maksaa kuolinpesän oikeuskulut
TahallaanKiusaava
8331
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Päältäpäin ne kulut menee, pesän varoista. Koittakaa saada joku lakimies puhumaan järkeä tälle testamentinsaajalle. Toisaalta mihinkäs te häntä tarvitsette siinä perunkirjoitusprosessissa?
Eli olet ilmeisesti tämän vainajan lapsi?
Kihlakunnanoikeudet muuten lakkautettiin yli 20 vuotta sitten. Ja se on pesänjakaja, joka asian ensi kädessä ratkaisee, eikä tuomioistuin (joka on siis käräjäoikeus).
Älkää palkatko mitään kalliita lakimiehiä! Ei se omaisuuden arvon määrittäminen ole testamentinsaajan tehtävä, vaan pesän ilmoittajan tai perunkirjoittajan/uskottujen miesten! Hallintaoikeustestamentin saajalla ei ole mitään sanomista mihinkään kuolipesän muihin asioihin.
" Hallintaoikeustestamentin saajalla ei ole mitään sanomista mihinkään kuolipesän muihin asioihin."
Miksi ei muka ole, tottakai on, kun kolmesta kuolinpesän osakkaasta yhdellä on hallintaoikeus, leskellä, joka omistaa siis puolet jakamattomasta pesästä, ja määrää että jakoa ei tule!. Lisäksi hän sanoo luopuvansa hallintaoikeudestaan pian, mutta silti ei jaeta.
Jos leski on saanut testamentilla hallintaoikeuden ensin kuolleen puolison omaisuuteen, hän ei omista kuolinpesästä yhtään mitään. Leski toki saattaa saada osituksessa tasinkoa, jos on vähemmän omistava, eli tätä kautta kuolinpesän varoja voi siirtyä lesken omistukseen.
Puolisoiden omaisuus ei siis muodosta yhteistä pesää, vaikka tätä virheellistä ilmaisua toisinaan näkeekin erityisesti asioihin perehtymättömien käyttävän.
Omistussuhteet ja se, mihin omaisuuteen lesken hallintaoikeus kohdistuu, selviävät siis osituksessa. Ja hallintaoikeus pysyy osituksen ja perinnönjaon toimittamisen jälkeenkin.
Jos leski haluaa, hän voi luopua hallintaoikeudesta, mutta se on kokonaan eri asia kuin se, jaetaanko pesä.
Mistä keksit, että on kyseessä leski ja millä perusteella hän omistaa puolet jakamattoman pesästä?? Aloituksessa sanotaan "pesään kuulumaton (ei aviopuoliso) hallintatestamentin saaja".
Jos testamentinsaajalla ei ole mitään muuta laillista yhteyttä vainajaan kun tämä hallintaoikeustestamentti, silloin hänelle ei todellakaan kuulu mikään muu kuolinpesän asia kuin se oma hallintaoikeus. Ei edes sen arvo.
Mutta, mutta on jo ollut vuosia voimassa perintö asioissa, että jos ovat asuneet saman katon alla avopuolisoina ja kirjat samoin olleet samassa kämpässä yli 5 vuotta niin samat oikeudet on kuin aviopuolisoilla laoin edessä eli jos saanut hallintaoikeuden ette voi myydä asuntoa ettekä tavaroita ennen, kuin kuolee tai muuttaa pois tuo joka saanut hallintaoikeuden.
Mitään tuollaista lakia ei todellakaan ole olemassa. Avioliiton oikeusvaikutukset tulevat vain ja ainoastaan avioliitossa. Mistä ihmeestä olet tällaista keksinyt? Jos oikeasti kuvittelet kyseessä olevan jonkin lainkohdan, niin oletko ikinä nähnyt sellaista? No et ole nähnyt kun sellaista EI OLE.
Raivostuttavaa, kun pitää tulla levittelemään tällaista potaskaa palstalle, jossa kaiketi olisi tarkoitus keskustella ihan oikeasta juridiikasta.
Hallintaoikeuden taas voi määrätä testamentilla vaikka naapurin Penalle. Tai sitten sille avopuolisolle. Mutta lapset voivat aina vaatia lakiosan, joka menee testamenttiin perustuvan hallintaoikeuden yli.
Niin kyllä sillä viikon vanhalla avokilla on ihan samat oikeudet kuin 30 vuotta olleella avokilla, jos perintöoikeudesta ja testamenteista puhutaan.