Näkeekö kuolleet unia

Paitti ns puhtaat tietoisuudet jotka pystyy seikkailemaan maaplaneetan kaikkien uskomusten maailmoissa. Puhtailla tietoisuuksilla ei ole mitään erityisiä uskomuksia, ovat irti sitovista ajatuksista, tästä johtuu tuo valinnan vapaus. Jälleensyntymismyuisti myös perustuu osittain siihen, ettei takerruta mielikuviin. Se joka ei takerru juur mihinkään, voi muistaa edulliset elämänsä. Kun fyysinen keho kuolee ni energiaa jää tietoisuudelle enemmän. Tämä selittää tietoisuuden sisällön kirkastumisen ja selkiytymisen kuoleman jälkeen. Onhan se tavallaan sukua unille mutta hyvin selkeää ja todellisen oloista.

Itse olen mm treffaillut ihmisiä tasoilla ja pari kolme tuttua ovat myöhemmin treffit myöntäneet. Ihmetelleet että miten se sittenkin onnistui. Että näiden ihmisten suhteen on kyse objektiivisista kokemuksista. Siinä ei ole mitään erikoista, normaalia elämää tää on asian osaajille. Oobe osaajia on tietty vähän koska säännöllinen lucid uni vaatii yleensä melkoisen puhtaan olemuksen. Meditaatiota tulis harjoittaa säännöllisesti ja elää eettisesti mahdollisimman oikein. Ooben aikaisiin mielikuviin ei pidä jäädä kiinni, taito sammuu vähitellen jos alkaa takertumaan, koska kysehän on todellisen oloisista mielikuvatodellisuuksista. Mielikuvamaaulmssa on omat haasteensa, tärkein ohje on ettei missään olosuhteissa ala pelkäämään tai negoilemaan. Koska ajatukset manifestoituu tasoille, itse asiassa kokivat luo näitä tasojen sisältöjä lisää kun mielikuvittelevat jotain. Onneksi vain samankaltaiset kohtaa useimmiten. Tasoilla positiivisuus on täydellinen valttikortti.

Edulliset -> edelliset

Voivoi poikaa.
Missä olet nähnyt?
Kyllä se on niin että kun sydämen toiminta pysähtyy niin aivot eivät saa happea ja koko ruumiin lahoaminen alkaa heti samalla. Ei siellä ole mitään toimintaa enää missään. Ei edes mielikuvituksessa. Suolistobakteerit vaan jylläävät entistä innokkaamin.

Taivas on olemassa ja Helvetti myös. Raamattu on TOTTA! Olen käynyt henkiruumiissa Helvetin esikartanoissa, luolassa, jossa oli Demoneja kahlittuna. Sen jölkee, kun sain kuiskattua vihdoinkin JEESUS, niin minut nostettiin Taivaan esikartanoihin. Minut viskattiin maahan, joka oli elävää keväänvihreää nurmikkoa. Ilma oli hyvin raikasta. Lämpötila oli sopiva. Minulla oli valkonen pitkä vaate yllä ja ihoni oli myös valkoinen. niinkuin enkelin. Olen ollut puolikuuro ja silloin kuulin hyvin kun hienot Parastiisilinnut lentelivät ja lauloivat aika kovaäänisesti. Linnut lensivät puista toisaeen ja läheltä lentävät vilkaisivat minua. Tuntui kuin ne olisivat hymyilleetkin. Ruohoa oli silminkantyamattomiin ja hedelmäpuita harvakseen. Hedelmät olivat oudonnälöisiä, isoja ja kiiltäviä. Joissakin puissa oli vain värikkäitä kukkia, Etsin aurinkoa, mutta en nähnyt, kuitenkin oli kirkasta. Paikan ihanuuden tähden unohdin jo Helvetin kokemuksen kauhut.
Huomioni kiinnittyi kaukana liikkuviin enkeleihin. Ne liikuivat noin kilometrin päässä minusta katsottuna vasemmalta oikealle, mutta silti eroitin heidät hyvin. Ihmettelin näköäni!!
Yhtäkkiä enkelit olivat alle sekunnin n. kolmesadanmetrin päässä edessänbi jatkamassa liitelyään vasemmalta oikealle. Kiinnitin huomiota heidän vaatteisiin, jotka olivat erivärisiä. Siinä oli päävärit, mutta hyvin haaleita, joten valokehot erottuivat himmeästi valovaatteen lävitse. Kuulin heidän keskustelua ja naurua, en saanut kielestä saelvää, mutta heillä oli hauskaa. Eräs heistä huomasi minut ja vilkutti. Osa heistä myös vilkutti. He eivät kävelleet, vaan liisivät tai leijuivat nurmikon yläpuolella. Kun ne olivat menneet ja linnutkin oliovat hiljempaa. Niin ihmettelin, mistä tämä jatkuva musiikki tuli. Sitä oli jokapuolella ja se oli vaimeaa. Siinä oli tasainen soitto ja laulu, joka oli fantastisen täydellistä ja harmoonista. Kuuneltuani sitä aikani, niin päätin nousta maasta ja kävellä varovasti eteenpäin. Kun olin noussut, niin huomasin samassa, että olin omassa sängyssäni normaalissa kehossani. Muuten Helvettikokemuksestani en kerro enempää, koska lukijoissa saattaa olla yliherkkiä ihmisiä.
Tapahtumavuosi oli n. 1977, olin silloin 24 vuotias. Lue Raamatusta Johanneksen ilmestys luvut 1,21 ja 22 SE MITÄ KIRJOITIN, ON VARMASTI TOTTA! JUMALA TIETÄÄ JA VOI TODISTAA SINULLEKIN, ETTÄ NÄILLÄ ASIOILLA EI LEIKITÄ!!

Jos tämä nyt on todella tapahtunut, eikä vain jeesushöpinöitä, niin tulkitsit vain kokemaasi oman uskontokäsityksen mukaan.

Kuoleman jälkeen kaikki maailman sielut siirtyvät samaan tilaan, uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Se on luonnonlaki, mikä koskee kaikkia.

Miikaelsetä kirjoitti:

Taivas on olemassa ja Helvetti myös. Raamattu on TOTTA! Olen käynyt henkiruumiissa Helvetin esikartanoissa, luolassa, jossa oli Demoneja kahlittuna. Sen jölkee, kun sain kuiskattua vihdoinkin JEESUS, niin minut nostettiin Taivaan esikartanoihin. Minut viskattiin maahan, joka oli elävää keväänvihreää nurmikkoa. Ilma oli hyvin raikasta. Lämpötila oli sopiva. Minulla oli valkonen pitkä vaate yllä ja ihoni oli myös valkoinen. niinkuin enkelin. Olen ollut puolikuuro ja silloin kuulin hyvin kun hienot Parastiisilinnut lentelivät ja lauloivat aika kovaäänisesti. Linnut lensivät puista toisaeen ja läheltä lentävät vilkaisivat minua. Tuntui kuin ne olisivat hymyilleetkin. Ruohoa oli silminkantyamattomiin ja hedelmäpuita harvakseen. Hedelmät olivat oudonnälöisiä, isoja ja kiiltäviä. Joissakin puissa oli vain värikkäitä kukkia, Etsin aurinkoa, mutta en nähnyt, kuitenkin oli kirkasta. Paikan ihanuuden tähden unohdin jo Helvetin kokemuksen kauhut.
Huomioni kiinnittyi kaukana liikkuviin enkeleihin. Ne liikuivat noin kilometrin päässä minusta katsottuna vasemmalta oikealle, mutta silti eroitin heidät hyvin. Ihmettelin näköäni!!
Yhtäkkiä enkelit olivat alle sekunnin n. kolmesadanmetrin päässä edessänbi jatkamassa liitelyään vasemmalta oikealle. Kiinnitin huomiota heidän vaatteisiin, jotka olivat erivärisiä. Siinä oli päävärit, mutta hyvin haaleita, joten valokehot erottuivat himmeästi valovaatteen lävitse. Kuulin heidän keskustelua ja naurua, en saanut kielestä saelvää, mutta heillä oli hauskaa. Eräs heistä huomasi minut ja vilkutti. Osa heistä myös vilkutti. He eivät kävelleet, vaan liisivät tai leijuivat nurmikon yläpuolella. Kun ne olivat menneet ja linnutkin oliovat hiljempaa. Niin ihmettelin, mistä tämä jatkuva musiikki tuli. Sitä oli jokapuolella ja se oli vaimeaa. Siinä oli tasainen soitto ja laulu, joka oli fantastisen täydellistä ja harmoonista. Kuuneltuani sitä aikani, niin päätin nousta maasta ja kävellä varovasti eteenpäin. Kun olin noussut, niin huomasin samassa, että olin omassa sängyssäni normaalissa kehossani. Muuten Helvettikokemuksestani en kerro enempää, koska lukijoissa saattaa olla yliherkkiä ihmisiä.
Tapahtumavuosi oli n. 1977, olin silloin 24 vuotias. Lue Raamatusta Johanneksen ilmestys luvut 1,21 ja 22 SE MITÄ KIRJOITIN, ON VARMASTI TOTTA! JUMALA TIETÄÄ JA VOI TODISTAA SINULLEKIN, ETTÄ NÄILLÄ ASIOILLA EI LEIKITÄ!!

Lue lisää

Ihmiset pääseekin usein ensin niin sanottuun kesämaahan. On luotu ajatusten kautta sellainen "paikka", missä on kesä, vehreyttä ja vaikuttaa olevan aina sopiva lämpötila. Suuret enkelimäisen olennot ylläpitää noita näkymiä ihmisten iloksi. Teatterialan nuo näkymät ovat, mutta ihmiset tykkää vihreistä näkymistä. Äskettäin kuoli yksi tuttu. Katselin minne oli joutunut, niin raukean tyytyväisenä istuskeli kesämaassa puiston penkillä.

vähänjotain kirjoitti:

Ihmiset pääseekin usein ensin niin sanottuun kesämaahan. On luotu ajatusten kautta sellainen "paikka", missä on kesä, vehreyttä ja vaikuttaa olevan aina sopiva lämpötila. Suuret enkelimäisen olennot ylläpitää noita näkymiä ihmisten iloksi. Teatterialan nuo näkymät ovat, mutta ihmiset tykkää vihreistä näkymistä. Äskettäin kuoli yksi tuttu. Katselin minne oli joutunut, niin raukean tyytyväisenä istuskeli kesämaassa puiston penkillä.

Lue lisää

Hauskin juttu minkä oon lukenut ett eräässä NDE kokemuksessa kickboxeri täysissä kickboxing varusteissa oli ottamassa vastaan Summerlandissa. Sanoi että mene takaisin ei ole sun aikasi. Kickkas tyypin takas kun aika ei ollut vielä tullut :)
Samanlaista summerland tarinaa kertoo se amerikkalainen lääkäri melko uudessa kirjassaan.

Eben Alexander kertoo kehittyneestä rodusta, jotka leijuvat ja lentävät levitoimalla. Kyllä se näinkin voi olla, tulkitsen nuo leijuvat kylläkin meiksi ihmisiksi. Ihmiset kehittyvät toisella puolella. Tätä lentämistä me teemme jo nyt unen aikana, toiset vain ei muista lentäneensä ja millaista on valon moniulotteisessa värejä
loistavassa maailmassa. Etäisyys on muuten illuusiota, sinne ei tarvitse erityisemmin siirtyä. Riittää kun tulee valovärähtelyille vastaanottavaiseksi, niin näemme heti millaista siellä on. Kyse on valon havaitsemisen ja vastaanottamisen kehittyvästä kyvystä. Jotkut havaitsee valoa jo mutta eivät näe muotoja eli mitä siellä taivaassa on. El haittaa, kaikkea ei tarvitsekaan tietää. Minulle taivasolennot ovat sanoneet, että kun ihminen on pysyvästi korkean taivaan tasolla ja samaan aikaan fyysisessä kehossa, on hän valaistunut. Kyse on kyvystä ilmentää taivasta nyt heti, ei vasta kuoleman jälkeen. Yhdistetään taivas ja maa yhdeksi tietoiseksi kokonaisuudeksi, fyysinen keho ja korkeammat käyttövälineet.