Pääotsakkeena täällä on "Mikä vauvalle nimeksi".
Monien täällä esittämä kysymys onkin tätä vastaava: ei ole valmista nimeä.
Monet kysyvät jo valmiista nimistä, jolloin kysymys kuuluu: sopiiko tämä tai tämä nimi. Joku voi pahastua, kun arvostellaan, ymmärrettäväähän sekin on.
Äskettäin oli täällä muutama häirikkökirjoitus, jossa arvosteltiin itse keskustelun käyntiä ja nimenomaan tuota arvostelua; asiattomana koko keskustelu sittemmin poistettiin, onneksi.
Kun jokainen ei hyväksy mitä tahansa nimeä, niin kysytäänpä toisin päin ja vähemmän yksilöiden, jolloin kysymys kuuluu:
Mitä EI vauvalle nimeksi? - Tämä olisi hyvin suuntaa antavaa niille, jotka hakevat nimeä pienokaiselle, jolloin osa mielessä pyörivistä ehdotuksista karsiutuisi pois.
Aloitukseksi: mitä ei siis vauvalle nimeksi, sen ohella, mitä lainsäädännössä erikseen mainitaan:
- ei nimeä, joka ei ole kätevä ja käytännöllinen suomalaisessa ympäristössä nyt ja vastaisuudessa
- ei nimeä, joka voi herättää (kantajalleen useimmiten kiusallista)huomiota
- ei nimeä, joka "sopii niin hyvin pienelle tytölle/ pojalle" (lainaten erästä täällä esitettyä mielipidettä).
Monien täällä esittämä kysymys onkin tätä vastaava: ei ole valmista nimeä.
Monet kysyvät jo valmiista nimistä, jolloin kysymys kuuluu: sopiiko tämä tai tämä nimi. Joku voi pahastua, kun arvostellaan, ymmärrettäväähän sekin on.
Äskettäin oli täällä muutama häirikkökirjoitus, jossa arvosteltiin itse keskustelun käyntiä ja nimenomaan tuota arvostelua; asiattomana koko keskustelu sittemmin poistettiin, onneksi.
Kun jokainen ei hyväksy mitä tahansa nimeä, niin kysytäänpä toisin päin ja vähemmän yksilöiden, jolloin kysymys kuuluu:
Mitä EI vauvalle nimeksi? - Tämä olisi hyvin suuntaa antavaa niille, jotka hakevat nimeä pienokaiselle, jolloin osa mielessä pyörivistä ehdotuksista karsiutuisi pois.
Aloitukseksi: mitä ei siis vauvalle nimeksi, sen ohella, mitä lainsäädännössä erikseen mainitaan:
- ei nimeä, joka ei ole kätevä ja käytännöllinen suomalaisessa ympäristössä nyt ja vastaisuudessa
- ei nimeä, joka voi herättää (kantajalleen useimmiten kiusallista)huomiota
- ei nimeä, joka "sopii niin hyvin pienelle tytölle/ pojalle" (lainaten erästä täällä esitettyä mielipidettä).
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lähes poikkeuksetta jokainen nimi, jota täällä kuvaillaan "ihanan pirtsakaksi" on hirvittävä. Välttäkäämme siis näitä ihanan pirtsakoita nimiä.
Ei myöskään mitään ennätykseen pyrkimystä nimessä, esim. sen erikoisuudessa.
Herrastelu ja hienostelu saavat myös väliin nimenannossa huvittavia piirteitä, kuten esim. -c- ja -x-käyttönimet suomalaisessa ympäristössä osoittavat.
Varsinainen käyttönimi ei ole esine, jota pidetään kuin arvokasta maljakkoa kaapin päällä, toinen nimi voi sitä tosin jossakin määrin ollakin. Sehän onkin usein jonkinlainen koristenimi.
Ei kukaan hanki mielellään käyttöesinettäkään, vaikka jotakin yksinkertaista laitetta, jonka erikoisuus tekee siitä epäkäytännöllisen. Käyttönimi ei ole sen kummempi asia.
On loukkaavaa puhua hienostelusta ja herrastelusta,jos lapsen nimessä c,x,tms. kirjaimia.Kansainväliseen nimen antamisen on aina jokin syy,joten turha heittää tuollaista propagandaa.
Epäilemättä siihen juuri "on aina jokin syy".
Ei lapsi muuten "kansainvälisestä" nimestä sen kansainvälisemmäksi tule.
Naurettavia tosiaan tämä nykyinen muoti-ilmiö, kun täysin suomalaisille lapsille laitetaan ulkolaisia nimiä tai kirjoitusasu c:llä, x:llä, ch:lla jne.
Ärsyttävää, kun aina saa tavata nimen tai ilmoittaa, että nimeni on Nico c:llä tai Christian chr:llä.
Ei tietenkään kaikilla tarvitse olla ihan perusnimiä, mutta kirjoitusasun pitäisi olla 'suomalainen', ettei lapsi joudu aina selittelemään nimeään.
Perusnimet ovat yleensä käytännöllisiä, niiden kirjoitusasua ei tarvitse ruveta selittelemään eikä niiden kirjoittamisessa yleensä tehdä virheitä eikä toisen tarvitse tarkistaa, onko kuullut nimen oikein. Mitä oudompi nimi on, sitä hankalampi se on käyttää.
Kiusaahan se, kun näkee nimensä usein väärin kirjoitettuna.
Etunimi on tosiaan rinnastettavissa käyttöesineeseen, jossa käytännöllisyys on keskeisellä sijalla. Totta kai nimen taustalla on useimmiten muitakin tekijöitä, käytännöllisiä nimiä kun on paljon ja valinnan varaa on.
Sepä se, sitä nimeä kun voi joutua selvittelemään jopa suomalaisille!
Sitä paitsi sana Mico luetaan monissa Euroopan kielissä mitso.
Kukahan muuttaa ensimmäisenä sucunimessääncin k:n c:ksi, jolloin syntyisi vaikkapa muoto Cecconen. Se olisi niiiiiin cansainvälistä!
Minulla on Nico niminen poika,ja erikoinen sukunimi,etunimen kirjoitusasua ei tarvi selitellä,mutta sukunimen joudun kirjain kirjaimelta AINA toistamaan..sellaiseen tottuu,matkustellessa ei ongelmia.Elämässä suurempiakin murheita ,kuin jotkut vähän vaikeammat nimet.Ystävälläni on ihan suomalainen sukunimi ja etunimet poikkeaa näistä Suomen kotimaisista,ja silti se ei tunnu kenelläkään tuottavan ongelmaa ( asuvat välillä Saksassa) kyllä tänne Suomeenkin tulee koko ajan enemmän nimiä ,ja suurin osa ihan helppo kirjoittaa ja lausua,ja en ymmärrä miksi Suomessa ei saisi käyttää C-X jne.kirjaimia??? kuuluhan ne täälläkin aakkosiin!