Länkinavettojen aika on ohi

Meillä suositaan parsinavetoissa olevien lehmien maitoa, koska niillä lehmilä on hyvä olla. Ne saavat olla pitkät kesät ulkona laitumella ja talvisin pääsevät jaloittelemaan jaloittelutarhaan. Niillä eläimillä on hyvä olla, koska toiset lajitoverit eivät pääse kiusaamaan vaan kaikki saavat syödä ja juoda niin paljon kuin haluavat ja eläimet saavat ihmisläheistä hoitoa. Ne eläimet siis saavat toteuttaa ljityypillstä käyttäytymistä.

Navettatyyppi ei tee eläimistä hyvinvoivia vaan eläinten hoitajat. Länkejä käytetään vähän enää - on paljon parempia tapoja pitää eläimet kytkettyinä. Silloin eläimet saavat olla omassa parressaan turvallisin mielin ja liikkumatilaa on ja liikkumisenmahdollisuutta lisätään koko ajan. Talviulkoilusta on tullut muotiasia. Talviulkoilu lisää sorkkien terv eyttä, joten monet käyttävät talvella eläimiä ulkona. Parsinavetat on siinä mielessä hyviä eläinten kannalta, että eläimet saavat levätä milloin haluavat omassa tutussa parressa ja sen huomaa nähdessään laitumelta tulevat lehmät - menevät omille paikoilleen. Lehmät pysyvät puhtaina ja eläimet tuntevat hoitajansa.

Suomessa ei taida laitumet olla sulana talvella. Lumi peittää maan....

hieno kirjoitus, kiitos siitä!

Näin on - hoitajista riippuu eläinten hyvinvointi. Laitumella ollessaan sorkat pysyvät hyvinä ja siten sorkkasairaudet pysyvät kurissa. Eläinlääkäri laskut siis siltäosin vähäiset. On tiloja, joille on turvallisuuden vuoksi annettu lupa pitää eläimet sisällä. Tällaisia syitä on vilkasliikeinteinen tie, jonka yli pitäisi lehmälauma viedä laitumelle. Muitakin syitä voi olla.
Kun tulee burn out, niin silloin asiat menevät kaikilta osin huonosti. Onneksi tällaisia tapauksia on vähän Suomessa.

Eläimiä ei ensinnäkään pidetä parsinavetoissa kesää sisällä ilman poikkeuslupaa joka oli myönnetty koko Suomeen jonkin lukemani virallisen tiedoitteen kun asiaa uteliaisuuttani selvitin, tarkkaa en muista mutta kuitenkin alle 5 tilalle. Silloin täytyy olla hyvin pontevat syyt, esim. pellot valtatien takana tms. Eikä mikään eläin siis vietä koko elämäänsä parressa paitsi näillä muutamalla tilalla.

Mainittu on myös ongelma josta olen samaa mieltä, tuo luomutilojen lääkintäkynnys joillain tiloilla. Vältteleehän moni tavallinen tilakin antibiootteja esimerkiksi utaretulehdusten hoidossa jos vain muilla kotikonsteilla on mahdollista hoitaa. Kun moniin muihinkin tulehdustiloihin on antibiootti välttämätön, luomutiloilla ei myös kuulemani mukaan saa käyttää lisäkalsiumia poikimisen yhteydessä ainakaan pastana, muut pastavalmisteet lienee myös pannassa, samoin vitamiineistä ja kivennäisistä osa. Keski-Euroopassa ei luomutiloila näistä säännöistä kyllä välitetty.

Luomurehussa ei saa olla käytetty mitään kasvinsuojelu- eikä kasvunsäädeaineita. Eikä tavallisia apulantoja.

Mutta tiedän kyllä että useimmat luomutilayrittäjät pyrkii huolehtimaan terveys- ja hyvinvointiasioista mahdollisimman hyvin, kuten jokainen ammattiylpeä maatalousyrittäjä.

Olen itsekin noin neljässäkymmenessä karjapaikassa työskennellyt myös ulkomaillakin, en ole oikeastaan mitään räikeitä ongelmia nähnyt missään. Eräs tapaus oli kyllä että liian aikaisin mutta kuitenkin elossa syntynyttä vajavaista vasikkaa yritettiin pitää suunnilleen tekohengityksellä hengissä vaikkei sen kahden elinpäivänsä aikana edes noussut ylös saati ilman letkutusta juonut, samoin joitain lehmiä on yritetty pitää hengissä ja hoitaa vaikka tilanne on selvä eli eläin olisi jo mielestäni ollut lopetettava. Näissä tapauksissa voin vain todeta eläimistä välitettävän ja rakastettavan lähes liikaa, eläimet on monelle tilalliselle rakkaita kuitenkin kuten meidän lehmät oli minulle. Ja monet lehmät edelleen toisilla tiloilla.

Itse olen koko ajan pystynyt juomaan kaupan maitoa ja olla ylpeä miten hyvä karjatalous ja eläinten hyvinvointi on meillä Suomessa, ulkomaitten olosuhteita kun olen myös nähnyt. Paljon puhtaampia ja parempia kun mitkään ulkomaiset soijajutut minun mielestäni.

Minkälainen on 'laiska, hedonistinen, eläimistä piittaamaton tilallinen'? Jos Luomun ja tavallisen maidontuotannon suurin ero on peltoviljelyssä käytetyissä lannoitteissa ja lehmien erilaisissa lainmukaisissa lääkityskäytännöissä, missä kohtaa tavanomaisen tuotannon viljelijä tekee mielestäsi vähemmän työtä kuin Luomutuottaja? Pellot hoidetaan, sato korjataan, säilötään, syötetään eläimille molemmilla tavoilla. Eläimet siemennetään, lypsetään, poijitetaan, vasikat hoidetaan, hiehot kasvatetaan molemmilla tavoilla. Paperityötä, lainsäädäntöä, tukivalvontoja kuuluu molempiin. En ymmärrä mitä heitollasi oikein tarkoitat.

Ei oltu meilläkään julmia, hedonistisia, elämistä piittaamattomia vaikka ei kuuluttu luomuun ja lehmät olivat peräti parsinavetassa! Jos oltaisiin alettu luomuun niin meidän maito olisi kerätty samaan ei-luomumaidon sekaan maitoautoon. Ei ne tule hakemaan eri autolla jokaiselta tilalta ympäri maakuntia jos ei saada fiksua keräilyreittiä tehtyä. Se ei ole tilallisen syy joten maksavat luomuhinnan siitä huolimatta vaikka sitä ei myydä luomumaitona. Että paljon tuotakin ihmettä on tavallisen maidon seassakin...

Enemmän kuluttajien tulisi tulla tietoiseksi oikeasta ja aidosta arkielämästä ihan tavallisilla maitotiloilla. On aika hukassa monella kun monelle ainoa informaatiolähde on Animalia tai Oikeutta eläimille... Ja kaupungistumisen myötä moni ei ole lehmää nähnytkään.

Luomumaidon ostaminen ei paranna tuotantoeläinten elämää yhtään. Luomulehmillä on ihan samanlainen elämä kuin tavallisillakin. Kirjoitin ylempänä jo siitä, miten luomulehmillä voi olla jopa kamalammat oltavat kun niille ei haluta antaa lääkityksiä niin herkästi eli saattavat joutua sietämään kipua ja tulehduksista aiheutuvia oireita pitkään.

Olipa lapsi innoissaan nähdessään nimeltä mainitun lehmän nousevan ylös. Myös seuraavakin nousi ylös kuulessaan nimensä ja seuraava.....
Olivat lehmät saaneet ilmeisesti paljon ihmisläheistä hoitoa,koska tiesivät nimensä.

Niin - kyllähän parsinavetoissa eläimet saavat paljon enemmän ihmisläheistä hoitoa kuin pihatoissa olevat eläimet. Lisäksi eläimillä on turvallista olla omassa parressaan.