Ymmärrän niiden tarpeellisuuden (tai tarkoituksen), mutta en ymmärrä miksi niitä ei voida tehdä ja sijoitella vaatteisiin enemmän vaatteen käyttäjän mukavuutta ajatellen.
Niskalaput joudun poistamaan sisävaatteista lähes poikkeuksetta. En ymmärrä, miksi ne pitää kiinnittää vaatteeseen niin tavattoman visusti, että niiden poistaminen (etenkin neulevaatteista) vaatetta vahingoittamatta on todella hankalaa ellei peräti mahdotonta. Esimerkiksi ripustuslenkkimäinen kova niskalappu (jossa vain tuotemerkki) ohuessa neuleessa, miten se käyttäjää palvelee? Ei mitenkään, päinvastoin. Ei tällaista tuntoyliherkkää, mutta ei monia muitakaan. Tuskin kukaan säilyttää (pilaa) laadukkaita ja kenties vähän 'paremmiksi' tarkoitettuja vaatekappaleitaan niskalenkistä ripustamalla? Harva taitaa pitää siitäkään, että vaatteeseen kiinnitetyt laput kiinnitysompeleineen toimivat kuin katseenvangitsijat ikään ja jopa rapisevat.
Sivusaumassa olevat on toki helppo leikata pois, mutta ei sekään niin yksinkertaista aina ole.
Nyt pitäisi löytää vaalean lilan väristä parsinlankaa, mieluiten villalankaa, mutta tiedän etten löydä. Luulin onnistuneeni lapun poistamisessa silloin joskus kun sen tein, mutta nyt huomasin osuneeni myös sellaisiin lankoihin joihin ei olisi pitänyt, neuletakin niskassa on kolme 'reikää'.
Todella ärsyttävää kun muistan miten huonosti tämän takin helminapit oli ommeltu kiinni, jouduin silloin heti korjaamaan joka napin kiinnityksen. Niskalapun ompelemiseen kyllä oli panostettu.
Pystytkö sinä elämään ärsyttävien niskalappujen kanssa?
Niskalaput joudun poistamaan sisävaatteista lähes poikkeuksetta. En ymmärrä, miksi ne pitää kiinnittää vaatteeseen niin tavattoman visusti, että niiden poistaminen (etenkin neulevaatteista) vaatetta vahingoittamatta on todella hankalaa ellei peräti mahdotonta. Esimerkiksi ripustuslenkkimäinen kova niskalappu (jossa vain tuotemerkki) ohuessa neuleessa, miten se käyttäjää palvelee? Ei mitenkään, päinvastoin. Ei tällaista tuntoyliherkkää, mutta ei monia muitakaan. Tuskin kukaan säilyttää (pilaa) laadukkaita ja kenties vähän 'paremmiksi' tarkoitettuja vaatekappaleitaan niskalenkistä ripustamalla? Harva taitaa pitää siitäkään, että vaatteeseen kiinnitetyt laput kiinnitysompeleineen toimivat kuin katseenvangitsijat ikään ja jopa rapisevat.
Sivusaumassa olevat on toki helppo leikata pois, mutta ei sekään niin yksinkertaista aina ole.
Nyt pitäisi löytää vaalean lilan väristä parsinlankaa, mieluiten villalankaa, mutta tiedän etten löydä. Luulin onnistuneeni lapun poistamisessa silloin joskus kun sen tein, mutta nyt huomasin osuneeni myös sellaisiin lankoihin joihin ei olisi pitänyt, neuletakin niskassa on kolme 'reikää'.
Todella ärsyttävää kun muistan miten huonosti tämän takin helminapit oli ommeltu kiinni, jouduin silloin heti korjaamaan joka napin kiinnityksen. Niskalapun ompelemiseen kyllä oli panostettu.
Pystytkö sinä elämään ärsyttävien niskalappujen kanssa?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minua eivät ole koskaan vaivanneet.
Meillä miehillä ovat herkät kohdat kaukana niskasta.
Mutta.
Lapun on pysyttävä paikallaan pesu-koneen-pyörteissäkin.
Miten muuten voi nainen saada tietoa miksi vaatteen väri tai kuosi muuttui.
Miksi paidan uuma ei enää sovikaan omaan uumaan.
H.
Ymmärrän+kyllä,+että+pesuohjeet+ja+tiedot+vaatteessa+käytetyistä+materiaaleista+täytyy+kiinnittää+vaatteeseen+riittävän+hyvin.+Kysymys+onkin+siitä,+että+mihin+ja+kuinka+laput+kiinnitetään,+millaista+materiaalia+ne+ovat,+ja+myös+siitä+miten+paljon+infoa+ja+kuinka.
"bessie-"
Hienoa lutukkani.
Osaat antaa arvoa elin-tarvikkeiden turvallisuutta valvoville virka-miehille.
Muistaakseni mamu-aikojen alussa piti muuttajia opastaa että hellan-levylle laitetaan ensin paistin-pannu ja sitten vasta liha.
-
Muuten...
Miksiköhän juuri naisten vaatteisiin laitetaan moisia opasteita :)
Ettet vaan olisi hikiäläinen, Ranskalainen Peruna.
puss
H.
Eivät ärsytä niskalappusetkaan, mikäli pesumerkinnät ovat poies hävinneet, joutaa lappunenkin irti leikata.
Nyt on hyvä mieli, kun pitkän etsinnän ja penkomisen jälkeen löysin ulkoilupukuni, sen vettä hylkivän.
Housut ovat näköjään jääneet pesemättä viime keikan jäljiltä, lahkeet Luoston mutaisia muistoja kantaen, mutta äkkiähän ne taas tunturille kavutessa kuitenkin likaantuisivat.
Nekin (housut) hiukan rapisevat, kuten jotkut niskalappusetkin. Ei haittaa.
Päällysvaatteissa olevat ripustuslenkit ja niskalaput eivät minua häiritse ollenkaan, päinvastoin, esimerkiksi ripustuslenkki on mielestäni välttämätön takeissa ja juuri ulkoilupuvuissa myös tiedot käsittelyistä ym. tärkeästä. Tapaan säästää ulkoiluvaatteiden mukana tulleet lippuset ja lappuset, yleensä takin povitaskussa, mutta joku taitaa olla myös säilytyspaikassa "takuutodistuksia ja käyttöohjeita".
Ihoa vasten olevia lappuja en vain kestä, poikkeuksena rintaliivit joissa ne yleensä ovat hyvin pehmeitä ja tuntumattomia. Pitsit yleensä enemmän häiritsevät.
Vaikka olenkin vähän 'hermoheikko' joissakin asioissa, niin ulkoiluvaatteiden kahina ei minua erityisemmin häiritse. Valitsen hiljaisemman asun jos on tarvis hiiviskellä.
Kengät sitten on eri juttu, en kestä ollenkaan sitä, että kengät narisevat tai natisevat tai kovasti kopisevat.
Ne laput ovat päiväni pelastus, joskus, osuu silloin ainakin varmiten vaate oikeinpäin ja ei ainakaan takaperin.
Niistä mä se vilkaisen jos en muuten, miten päin musta pusero kiireessä aamuhämärissä vedetään päälle.
Joskus taas tulee lähtöjä, jolloin ei ole aivan varma siitä, mitä tänään vetäisi ylleen, ja kiireessä kokeilee ne kaikki mahdolliset vaatteet ja peilin edessä tekee viime tipan päätöksen. Sitten kun palaa tietysti siihen ensimmäisenä kokeiltuun, silloin olen joskus nuttu nurinperin lähtenyt ja puolipäivässä joku ystävällisesti huomautti saumoista, hei sulla taitaa olla nuttu nurin, onni oikein.
Olen myös saanut hälyttimet soimaan kun en ole muistanut poistaa niitä saksien kuvilla varustettuja lappuja farkkujen pesuohjeiden kyljestä. Selityksin selvisin.
Miehinen mies olen ja kaikista vaatteista jotka ihoa vasten ovat niin leikkaan pois siis paidoista ja kalsareista! Iho ärtyy helposti kun merkki hiertää, useasti vielä merkki ommeltu nailon siimalla ja se se vasta ärsyttävä onkin!
Ärsyttää tosi paljon liput ja laput vaatteissa. Kutittavatkin. Jos huomaan, että lapsenlasten vaatteisiin on laput jääneet, niin otan nekin pois. On ilahduttavaa, että joissakin vaatteissa on miniminihakaneulalla kiinnitetty ne laput eikä ommeltu.
Niin minuakin. Aina kun ostan uuden vaatteen, mitä kyllä tapahtuu aika harvoin, poistan ratkojalla kaikki laput ja pesuohjeet.
Olen vähän ynnäillyt, että jos pysyn suht koht kuosissani, niin vaatteet riittävät loppuelämäkseni.
Olen tuota ratkojan hankkimista miettinyt, mutta noinkohan sekään toimii kaikissa tapauksissa, vähän epäilyttää. Tosin en ole laitetta koskaan nähnyt ja aika hiljan vasta kuulin, että sellaisiakin on. Fiskarsin oranssipäisillä, terävillä ja kapeakärkisillä kynsisaksilla olen lappuja poistellut. Sakset ovat ikivanhat, ehkä ne eivät enää ole tarpeeksi terävät. Uusia olen harkinnut, mutta näyttävät ainakin kuvassa vähemmän teräväkärkisiltä kuin nämä vanhat, joten on jäänyt hankkimatta.
Oli väline mikä tahansa, hankala on poistaa 'trikoomaisista' tai hyvin ohuista villaneuleista niskaan ommeltua lappua vaatetta vahingoittamatta. Minulle ei lähelle näkeminenkään tuota vaikeuksia, paitsi että eihän siinä pääse oikein näkemään tarpeeksi, kun lappu on tosiaan niin visusti kiinni ommeltu.
Hanki ihmeessä ratkoja. Se on todella kätevä. Sillä saa koukattua sen lampun ommellangan koukkuun joka leikkaa sen. Siinä on myös nuppi toisessa hakasakarassa ettei vahingossa tökkää ompeleeseen.
lampun on tietty lapun
Ymmärrän tuon hyvin. Joskus olen tehnyt näin, peitän silkkikankaan palalla raapivan kohdan. Onneksi nykyään saa ainakin Sprd.netistä semmoisia t-paitoja, joiden niskalaput eivät raavi.
Jos saisin suunnitella, laittaisin paitapuseroihin päällepäin nuo pesuohjemerkinnät, jos lappu saman värinen ja helmassa, paljonko haittaisi.
Niskalenkit tosi hyvät kun kuivaa paitoja henkarilla tuulisella säällä, eivät lentele pitkin pihaa kun pujottaa sen henkarin koukkuosan lenkistä läpi.
Palvelutaloissa pitää kaikki vaatteet merkitä nimillä. On ollut pelastus nuo valkoiset laput, mihin mahtuu etu-ja sukunimi. Onneksi ne on kiinnitetty sivusaumoihin. Niskalapun minäkin leikkaan irti. Mustien sukkien merkkaaminen on vielä hakusessa.
Mustat sukat voi nimikoida sopivalla langalla. Jopa minä, joka en ole ollenkaan käsityöihminen, olen osannut tehdä ihan siistit nimikoinnit sukkiin. Punaisella langalla ja tikkukirjaimilla ne tein, pelkät nimikirjaimet riittivät.
Kyllä pystyn ja sakset pysyvät vielä sen verran hyvin kädessä, ettei tuo lappujen leikkaaminen tunnu missään. Kuules AP, jospa nyt ihan jonnekin korkeammalle taholle valittaisit tästä ongelmasta, heillä on yhteys näihin kolmansiin maihin (Kambodza, Vietnam, Intia jne) jossa he voisivat kertoa lapsille, että täti SUomessa ei voi sietää lappuja väärässä paikassa, joten nyt pikkukätösein käsiellään laput kemikaalissa ja siirretään ne toiseen paikkaan (mihinkähän liene)