Tämä aloitus on nyt vähän tynkä, mutta minulla on muistikuva 60-luvulta eräältä Pielisjärven
kylältä, jolloin ei ollut vielä monessakaan taloudessa Telefunken ,tai muun nimistä musta valkoista televisiota.
Kylillä Lieksassa kuitenkin oli useilla kansakouluilla mielestäni ainakin yksi luokka, jossa oli ns. pimennysverhot ja joku kiertävä elokuvakoneisto tuli projektoreineen ja helmiäiskankaineen esittämään luonto ja raittius elokuvia. Selostajan ääni oli hyvin ”karismaattinen” ja uskottava. En pysty nyt nimeämään yhtään elokuvaa, en selostajaakaan, minkä muistaisin, mutta sen muistan, että näitä oli.
Minkämoisia muistikuvia muilla Lieksalaisilla on tästä asiasta ja opetuselokuvien aiheista tuolta ajalta?
Katuvankka muistelee kansakoulu elokuvia.
50
790
Vastaukset
Anteeksi hutilointini, mutta asetan nyt virheeni toisten oikaistavaksi. Missä pitäisi olla pieni alkukirjain? Voihan toki olla muitakin virheitä virikkeeksi;)
- muistan.vielä
Meitä käytettiin Sarkalassa elokuvissa monet kerrat ja se tuntui jännältä. Käytiin katsomassa Pekka Pöppös elokuvia.
Taidat olla osaoikeassa. Onhan moni tulkitsemaan moninkertaisesti tulkittavia;)
https://www.youtube.com/watch?v=3NCqaxupg6k
PS. Toki saaten saatan olla täysin tietämätön Pöppös elokuvista?- hyvin.tunnettuja
Kyllä Te lieksalaiset olette.
https://www.youtube.com/watch?v=wxlsoGS3TEc
Osittain kaikessa on eloa, kuitenkin;)
- Rantalan.rasse
Myö käätiin kuusikymmäntä luvulla kahtomassa Aku Ankkoja Sarkalassa kanssa. Rantalan koululta. Ne oli tosi mukavia pienestä poejasta.
Surpeenvaaran koululla näytettiin -60 luvulla joku Kalevela aiheinen elokuva. Vanhempana
näin saman kuvan televisiossa, oli kuvattu hyvin pitkälti Seurasaaressa.
Kerättiin 10 000 kiloa jätepaperia koulun nimissä. Tehdas lahjoitti television koululle.- Muistipätkiijo
Samoin Kankaalassa kerättiin lehdillä telkkari.
Rainoja opettaja myös näytti. Aiheet eivät muistu mieleen. - Piikkihuumeita
Taisi se joku huumeiden vastainen filmi olla esitettävänä vielä -70 luvullakin kouluissa kiertämässä.
Jätepaperikilosta sai kaupassa kolme penniä, paljonko lie sitten Pankakoski maksanut.
Televisio lienee ollut sitten ainakin kolmensadan markan arvoinen.60-luvulla oli todella tuota keräilytaloutta runsaammin kuin nykyisin. Hintoja en jaksa muistaa kuten rotesti, mutta jos ajatellaan 3penniä kilolta, niin sata kiloa olisi merkinnyt kolmea markkaa, eli kymmenen tonniako olisi pitänyt kerätä mainitunhintaiseen telkkariin? Aika paljon. ja maksoiko televisio tuon kolmesataa markkaa tuolloin. Otetaanpa selvää.
Muistan kyllä vieneeni koulun keräysvarastoon kylän kansakoululle näitä lehtiä, olihan siellä melkoinen kasa niitä varastossa, mutta että kymmenen tonnia jätepaperia, kuinkahan paljon tuo on niin kuin kuutioissa? Pankakoski (Enso Gutzeit Oy) on toki voinut maksaa enemmän ilman välikäsiä, vai möivätkö kaikki Pielisjärven ja Lieksan kauppalan koulut tuolloin suoraan Pankakoskelle, eivätkä kauppaan, en tiedä.
Tuosta keräilytaloudesta sen verran, että sieniä, marjoja ja käpyjä keräillen tienasin itselleni tuolloin 60-luvulla ensimmäisen kitarani.
Olipas tämän tietolähteen mukaan kallis tuo telkkari, 850 mk!
Näitä kyllä katson aina varauksella. Netissä on paljon tarkistamatonta ja väärääkin tietoa.
60-luvun hintoja.
Ruoka
Jätskibaari - 30 p
Lämmin nakkimakkara - 10 p
Litra maitoa - 0,6 mk
Ruisleipä - 0,8 mk
Voita 1 kg - 6,0 mk
Paisti naudanlihaa 1kg - 7,1 mk
Suklaalevy - 1,50 mk
Turunmaa-juusto 150g - 1 mk
Koti
Ataksir-lääke (jännityneisyyteen, herkkyyskohtauksiin) - 2,89 mk
Slumberslim-laihdutusmenetelmä - 13 mk
Pyykinpesukone - n.900-2000 mk
Kotiliesi-lehden vuosikerta - 24 mk
Radio - 318 mk
Televisio - 850 mk
"Kotona asuvien teinien olisi kohtuullista maksaa vanhemmille"
Omasta huoneesta - 30-50 mk
Jaetusta huoneesta - 20-35 mk
Makuusijasta keittiössä - 15-25 mk
Ruoasta - 60-90 mk
Pyykit, lehdet, puhelin - 10-20 mk
Kahvivieraista - 5-7 mk
Hupi
Pilot tupakka-aski - 1,52 mk
Pall Mall tupakka-aski - 2,07 mk
Tanssilippu - 4 mk
Kirkas viina - 11,5 mk
Autoradio ASA - 192 mk
Luistimet - 400 mk
Kitara - 700 – 3000 mk
Matkustus
Junalippu (Helsinki-Kuopio) - 19,7 mk
Lennot / Aero: Helsinki-Frankfurt sekä hotelli viikoksi - 540 mk
Kosmetiikka ja kaunistautuminen
Aronde Shampoo, 400gr - 2,90 mk
Aronde Eye Shadow - 2,50 mk
Blüten-kukkaisshampoo 130ml - 3,25 mk
Aronde käsivoide - 4,80 mk
Vaatteet
Sukkahousut - 3 mk
Miesten puku - 150 mk
Nahkakengät (ehkä siniset) - 25 mk
Naisten tanssimekko - 99 mk
Farkut - 6-9 mk
Palkkoja (1966-1967)
Talousapulainen (200mk/kk) - 2400 mk
Konttoristi (alkaen 400mk/kk) - 4800 mk
Virkanainen (veroprosentti 29%) - 12 095 mk
Leskinaisen eläke sekä lapsilisä kahdesta alle 9-v lapsesta - 5800 mk
Pikkuvirkamies - 9705 mk
Rautatieläisperhe - 10 000 mk
Konstaapeli - 10 000 mk
Rakennusmaalari - 7350 mk
Isä työssä, äiti osapäiväinen ompelija kotona - 12 500mk
Tämä on lainattu ja kopioitu sivustolta "Rakkauden kesä`67".Tämän seuraavan linkin äänitallenne jotenkin aiheutti ajatuksia minussa. Joskus tuntuu siltä, että puhe siitä enemmän, mitä ei ymmärretä. Maailmassa on paljon mukavia asioita ja asiayhteyteen tartuttavaa voi ilmaista eri tavoin. Kaikkea ei ole heti tarpeen ymmärtää, mollata ja pessimistisesti oman tuntonsa taholta ryhtyä nujertamaan. Pääsääntöisesti aistimme kirjoittajan, kuten puhujankin, sanomasta syvemmin hänen luonteensa laadun ja kykynsä olla sosiaalinen.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/16/kasvatus-itsenaiseksi-ihmiseksi- Onttolan.sissi.alikessu
Sotilaan päiväraha oli 1965 Onttolassa 1 mk ja korpin1.10 mk ja alikessun 1.20 mk. Kuitit on vielä tallella.
1969 sai männynkävyistä 60 penniä ja kuusenkävyistä 35 penniä kilolta. Muistan tarkkaan
kun tienasin mopoon rahaa.Näin varmaan oli, kuitteja vastaan on turha kiistellä. Keväthankiaisten aikaan silloin löytyi keskenkasvuisia mäntyjä, joista kaverini kanssa saimme hyvän ”saaliin”. Pientä kiipeilyä oli, ja seikkailua. Hakkuuaukoille ei minulla ollut mahdollisuutta lähteä. Keväällä oli tuolloin myös korvasienillä kysyntää, ja Tuote ja Vihannes, Sulo ja Irja, maksoivat niistä hyvin ja ajokortittomana nuorena minulla oli onneksi läheisiä, joilla ajokortti ja auto olivat hallussa.
On mielenkiintoista muistella 60-lukua, mutta totuuden nimissä, silloin oli niukkuutta
enemmän kuin nyt. Aikakausia voi hyvinkin tiettyjen seikkojen kera pohdiskella kolmin eri tavoin. Varsinkin elävissä kuvissa;) Niukkuuden, saatavuuden ja runsauden kaudet ovat ne kolme. Nykyisin ei enää kenenkään aika riitä katsomaan kaikkea tarjontaa. Olemme ajassa, jolloin sarjoja, elokuvia ja kaikkea muutakin, tarjotaan teknologian myötävaikutuksella. Kosiskellaan maksamaan mielenkiintojensa myötä. On, tarjontaa on yllin kyllin. Joku voisi sanoa, että liikaa.
Herää kohta kysymys siitä, milloin Koli ja muut, maa-asemana, lopettavat toimintansa kokonaan. Nyt on jo ryppyjä havaittavissa rahan ja kannattavuuden suhteen sidosryhmien kesken.
- Miljonäärejä.olis
Nuo palkat tuoola edellä eivät pidä paikkaansa. Ne ovat aivan liian suuria.
- Suhteessatähän
Vuonna 1965 kaikkien palkansaajien keskiansio oli 112€ nykyrahaksi muutettuna. Siihen voi verrata.
- markan.kroisos
Suhteessatähän kirjoitti:
Vuonna 1965 kaikkien palkansaajien keskiansio oli 112€ nykyrahaksi muutettuna. Siihen voi verrata.
Millä laskentatavalla se noin olisi ollut? Ei pidä paikkaansa, Eli 660 mk? Minunkn köyhän poloisen liksa oli tuolloin melkein 10 000 mk
Lieksalaisista hinnoista katsoin arkistosta AB -ajokortin hinnan olleen 50 vuotta sitten (1967) Kaipaisen autokoulussa tasan 400 mk (josta opiskelija-alennus oli listan mukaan 10 %). Lisäksi tuli ajokokeen maksu 50 mk, lääkärintodistus n. 30 mk ja leimamerkit ajokorttiin n. 40 mk. Ajokortin kokonaishinnaksi tuli ilman alennusta n. 520 mk (alennuksen kanssa n. 480 mk).
Nykyään kortin hinnaksi tulee kaikkine vaiheineen ja maksuineen yli 2000 euroa!Eli markka-aikana samalla kurssilla 5,94573 ajokortti olisi maksanut euroissa noin 81 €. Jotkut väittävät, että spekulaatio on turhaa. Minnekähän se rahan arvo on kadonnut kun EU:n siirryttäessä piti talouden puntareiden tasoittua ja inflaation vauhdin helpottaa, ei ole devalvoitu jne. Nykyisin kurssin pitäisi olla noin 5,01, mutta siltikin ajokortin hinnaksi tulisi alle 100 €. Eli mistä johtuu, että ajokortin hankinta on nykyisin 20 kertaa kalliimpaa?
Nuorempi sukupolvi, tarkoitan 90-luvulla, ja jälkeen sen, syntynyttä nuorisoa, ei ”onneksi” päätään vaivaa moisilla, mutta monia talouspoliittisia kysymyksiä nämä todelliset esimerkit herättävät, ainakin meissä vaareissa;)
Muistelen, että minullakin on muutama vanha kuitti 60-luvulta, mutta ne ovat niin levällään jossakin suuren romuläjän seassa aittarakennuksessa, että en jaksa niitä nyt kallata. Munkkikahvi vertaus lienee se tavallisin ja kuuluisin. Paljonkohan Kontiorannan sotkussa maksoi munkkikahvi 70-luvulla, en muista, mutta taisi olla lähellä yhtä markkaa? Eli noin 20 senttiä karkeasti laskien.
PS. Lisäksi toteaisin wanhalle, että sait, kuten minä ja moni muu, siinä samalla moottoripyöräkortin, jonka turvin voit hypätä minkä tahansa moottoripyörän selkään kahvaa vääntämään ja mustaa raitaa asfalttiin kirjoittelemaan;)
https://www.youtube.com/watch?v=8078oCI08yIKatuvankka kirjoitti:
Eli markka-aikana samalla kurssilla 5,94573 ajokortti olisi maksanut euroissa noin 81 €. Jotkut väittävät, että spekulaatio on turhaa. Minnekähän se rahan arvo on kadonnut kun EU:n siirryttäessä piti talouden puntareiden tasoittua ja inflaation vauhdin helpottaa, ei ole devalvoitu jne. Nykyisin kurssin pitäisi olla noin 5,01, mutta siltikin ajokortin hinnaksi tulisi alle 100 €. Eli mistä johtuu, että ajokortin hankinta on nykyisin 20 kertaa kalliimpaa?
Nuorempi sukupolvi, tarkoitan 90-luvulla, ja jälkeen sen, syntynyttä nuorisoa, ei ”onneksi” päätään vaivaa moisilla, mutta monia talouspoliittisia kysymyksiä nämä todelliset esimerkit herättävät, ainakin meissä vaareissa;)
Muistelen, että minullakin on muutama vanha kuitti 60-luvulta, mutta ne ovat niin levällään jossakin suuren romuläjän seassa aittarakennuksessa, että en jaksa niitä nyt kallata. Munkkikahvi vertaus lienee se tavallisin ja kuuluisin. Paljonkohan Kontiorannan sotkussa maksoi munkkikahvi 70-luvulla, en muista, mutta taisi olla lähellä yhtä markkaa? Eli noin 20 senttiä karkeasti laskien.
PS. Lisäksi toteaisin wanhalle, että sait, kuten minä ja moni muu, siinä samalla moottoripyöräkortin, jonka turvin voit hypätä minkä tahansa moottoripyörän selkään kahvaa vääntämään ja mustaa raitaa asfalttiin kirjoittelemaan;)
https://www.youtube.com/watch?v=8078oCI08yISiis täsmennän hieman. Tarkoitan markka-ajan kurssilla sitä kurssia kun siirryttiin markasta euroon 2000 alussa.
1964 talvella mentiin yhden Tapion kanssa koulumatkalla Kettusen kauppaan aamulla.
Kauppa ei ollut vielä auki, niinpä soitettiin kelloa ja kauppias kyselemään että mitä pojat
on vailla. Ostetaan pennin nallet kumpikin. Kunnon kauppiashan ei jätä päivän ensimmäistä
kauppaa tekemättä ja kaivoi pienellä kauhalla kummallekin yhden karamellin kouraan.
Aika vähällä sai silloin suun makeaksi.1950-luvun alkuvuosina kävimme Lieksan keskuskoululta elokuvissa Sarkalassa. Elokuvapäivä oli odotettu tapahtuma kuivahkon lukujärjestyksen sijaan. Elokuvia ei ollut tarjollla kovin monta neljän kansakouluvuoden aikana ja ne keskittyivät Suomen teollisuuteen sekä maa- ja metsätalouteen. Saattoi mukana olla jokin ulkomainen seikkailuelokuvakin.
Koska elokuvat olivat maksullisia, muistelen muutamille oppilaille tuottaneen vaikeuksia saada vanhemmiltaan lippuun vaaditut 50 mk, varsinkin jos perheellä lapsia oli useita samassa koulussa, kuten tuohon aikaan oli hyvin tavallista. Ilmeisesti osa lapsista jäi koululle tekemään jotakin kouluaskaretta. 1950 luvulla 50 mk on tämän päivän rahassa 1,50 euroa.
Katson vielä pari hintaa. Halvimmasta päästä oleva auto IFA F9 maksoi vuonna 1954 384 000 markkaa eli noin 12 000 euroa.
Neljänneskilo oikeaa kahvia paahdettuna ja jauhettuna maksoi 188 markkaa eli nykyrahassa 6 euroa. Kahvi oli kallista, koska 50-luvun hinnalla puolen kilon kahvipaketti maksaisi nyt 12 euroa. Tämän hetken hinta taitaa olla neljän euron luokkaa paketilta.On laarissasi hyviä jyviä. Aikaisemmista kommenteistasi olen huomannut muutakin, tästä aiheesta poikkeavaa. Tieto koostuu kokonaisesta ja elon tallennuksesta. Kokonaisuutena. Nykyisin ei olla muun kuin bittien varassa. Kaltaisesi arkisto tulee olemaan joskus vielä arvossa arvaamattomassa.
Mikäpä sopisi paremmin rahan ja sen arvon muutoksista keskustellen kuin Matti ja Jurva.
Sanoituksesta on aistittavissa ennustajan aineksia. Tapio ja Kettunen rotestilta ehkä viittaavat kyläkauppaan, jolloin käytiin lättähatulla keskikoulua. Vuohislahdesta tai Höljäkästä päin. Missä meni muuten ”lättähatturaja” keskikouluaikaan? Nurmekseen tai Joensuuhun koulutukseen olisivatko oppilaat osittain rajalta menneet? Oliko esimerkiksi Kontiorannassa kouluja tai sen asteisia, että olisi ollut keskikoulutasoa? No. Monta kysymystä. Vastaa ken jaksaa ja viitseliäisyys täällä riittää;)
https://www.youtube.com/watch?v=5WoemdyXMio
Höjäkän oppikoululapset matkustivat lättähatulla Nurmeksen kouluun ja Mätäsvaaran lapset Lieksan yhteislyseoon. Eteläisin kylä on Kelvä, jossa lienee ollut myös oppikoululaisia lättähattuaikaan.
Joskus kirjoitin junaonnettomuudesta, jossa hiekkalastissa ollut kuorma-auto jäi lättähatun alle 60-luvun alkuvuosina. Se sattui jonkin matkaa Kylänlahdesta Lieksaan päin. Kuorma-auton kuljettaja loukkaantui vakavasti, mutta jäi henkiin. Junamatkustajat eivät loukkaantuneet.Niin, sanomasi on selvää ja uskon näin olleen. Onnettomuuksista pahin ja ikävin minun muistissani on Kevätniemen kirjastotalon kohdalla sattunut. Se siitä.
Muistelen Mätäsvaaran kylällä olleen seisakkeen nimeksi Sulkainen, ja Mätäsvaara seisakkeena oli pienempi Konnanlammen ja Sulkaisen välillä. Taisi sitten tulla Konna ja Höljäkkä Nurmekseen mentäessä.
Lieksaan etelästä päin taas tultiin Kelvältä päin Ahovaara, Kupparinmäki, Hassila, Rekiniemi, Vuonislahti, Törmälä, Lapalie, Sikasuo, Koiralampi,Tiensuu, Lamminkylä, Pokronlampi, Sokojoki ja Lieksa.
Kyllä kesti kauan, se matka. Ehti siinä ”lätärin” pikkupöydällä pari ”sököä” korteilla pelata, elleivät kokeitten ”tärpit” mieltä vaivanneet. Mutta ei silloin ollut nykykiireitä;)Minä vierailin usein 60-luvun alussa Mätäsvaarassa ja käyttämäni seisake oli Sulkainen, koska se oli lähellä asutusta. Tuttaviani asui silloin Alinankujalla kahden perheen taloissa.
Täällähän on hyvä muistelot menossa.
Minäkin suoritin aikoinaan "rekkakortin" armeijassa ollessani, joten sille ei tullut virallista hintaa.
Sanottiin vain, että siviilissä tämä olisi maksanut satoja markkoja.
Muistan kun vuona 1963 markan arvo muuttui.
Oli outoa ostella alkuun uudella rahalla.
Ensimmäisen ostoksen tein Parikan tytöltä kenkiä (Kauppayhtiöltä), hintaa en muista.Vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeen vanhempi väki puhui vuosikausia vanhasta ja uudesta markasta. Hinnat piti muuttaa ensin vanhoiksi markoiksi, jotta ymmärsi hintojen suuruuden. Tilanne oli samanlainen kuin muututtaessa markasta euroihin, jolloin muunnokset olivat vaikeampia. Nyt tilanne on tasaantunut ja hinnat on helppo muistaa. Jos jokin tuote maksoi ennen yhden markan, se maksaa nyt yhden euron.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeen vanhempi väki puhui vuosikausia vanhasta ja uudesta markasta. Hinnat piti muuttaa ensin vanhoiksi markoiksi, jotta ymmärsi hintojen suuruuden. Tilanne oli samanlainen kuin muututtaessa markasta euroihin, jolloin muunnokset olivat vaikeampia. Nyt tilanne on tasaantunut ja hinnat on helppo muistaa. Jos jokin tuote maksoi ennen yhden markan, se maksaa nyt yhden euron.
Joku oli kertan maininnut että suviseuroissa oli ollut 60 000 kävijää. Ihanko kuus vanahoo miljoonoo tuumasi mummo.
rotestimökinpoika kirjoitti:
Joku oli kertan maininnut että suviseuroissa oli ollut 60 000 kävijää. Ihanko kuus vanahoo miljoonoo tuumasi mummo.
Tämä oli hauska!
Ensimmäisessä työpaikassani 50- luvulla oli kuukausipalkkani 6000 mk.
- Nuori.miesi
Noin varmaan oli. Paljonko palkka oli 1966, kun markka oli jo muuttunut? Tuolla ylempänä on hurjia palkkoja siltä vuodelta.
Nuori.miesi kirjoitti:
Noin varmaan oli. Paljonko palkka oli 1966, kun markka oli jo muuttunut? Tuolla ylempänä on hurjia palkkoja siltä vuodelta.
Lainaan Iltasanomien tietoja (artikkeli 1960-luku, Suomi lukuina):
miespuolisen konttorityöntekijän kuukausipalkka kaupallisilla aloilla oli vuonna 1966 keskimäärin 844 markkaa (noin 1500 euroa).
Puolen kilon kahvipaketti maksoi tuolloin 4,70 markkaa eli nykyrahassa runsaat kahdeksan euroa.- Nuori.miesi
Noilla main arvelinkin sen olleen. Nuo 10 000 palkat ovat ilmeiseti vanhan rahan aikaisia.
Muistan lapsuudesta vanhoja ihmisiä, jotka aina suurempien summien kohdalla päivittelivät mitenkä paljon se oliskaan vanahassa rahassa.
Taisi se muutaman kuukauden itselläkin eurot markoiksi mielessä muunnattaa. Vaan ei sitä huomannutkaan, milloin siitä pääsi eroon. - En_paljoa_enää_muista
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Lainaan Iltasanomien tietoja (artikkeli 1960-luku, Suomi lukuina):
miespuolisen konttorityöntekijän kuukausipalkka kaupallisilla aloilla oli vuonna 1966 keskimäärin 844 markkaa (noin 1500 euroa).
Puolen kilon kahvipaketti maksoi tuolloin 4,70 markkaa eli nykyrahassa runsaat kahdeksan euroa.mutta muutama asia tuli palkoista sentään mieleen. Olin amissällinä 17-kesäisenä Osuuskaupassa rautaosastolla töissä ja kuukausipalkka oli 600 mk. Seuraavana vuonna pääsin jo komennushommiin paperitehtaaseen. Oli se yhtä juhlaa kun pari viikonloppua tehtiin normaalien päivien päälle ja tili päivärahoineen oli yli 5000 mk. Eipä tarvinnut Tekua varten opintolainaa ottaa ja sai kaverit vähän kateellisiksi. Sama suuntaus on jatkunut myöhemmässäkin elämässä. Säästettiin kun sen aika oli ja sijoitettiin kun huomattiin tilaisuus. Nyt on mukava elellä monimiljonäärinä (ihan totta!) pääomatuloilla ja toteuttaa niitä unelmia joita muut ostelivat velkarahalla eivätkä ole siitä kunnolla vieläkään nousseet. En kirjoittanut tätä kehuakseni tai naljaillakseni kenellekään, kerroinpahan vain vaihtoehtoisen elämänmallin.
- hissanmaikk
kakakztuu vanakjka valehhteleee edi ole käynyt kanssasakoulua vaazn perrauskouluuttnn t se oon kommuttajassa
Hissanmaikk kirjoitti viestin albanian kielellä. Google-kääntäjä käänsi sen seuraavasti:
"kakku ei ole rahan arvoinen, mutta ei ole ollut college koulussa perrauch koulua lähiliikenteen"
Vaikuttaa siltä, että teksti on jäänyt hieman kesken, mutta lähiliikenteellä hissanmaikk tarkoittanee junaa, josta tässä ketjussa kirjoitettiin. Asia selvisi kuitenkin täydellisesti.Äärettömän hyvä tulkinta, ja kielitieteellisesti on oleva arvokasta lisäaineistoa syvälliseen tutkimustyöhömme tämän kielen monimutkaisesta kielioppirakenteesta. Se ei aivan hetkessä aukene meille kenellekään.
Kävi mielessäni sekin, että saattaa olla kysymys konnarinvaunusta ja konnarista. Silloinhan lättähattu aikaan oli ihan oma vaununsa konnarilla. Siinä ei ollut moottoria. Kielimoottorin sävelkorvaa hissanmaikan osalta on todella vaikeaa tulkita, mutta mielenkiintoista se on;)
Mutta asiaan. Aloitin ketjun osittain siksi, että elävien kuvien, varsinkin dokkareitten selostusääni ja rauhallinen painotus ovat viehättäneet minua. Jarmo Heikkinen esimerkiksi on mielestäni ollut Avarassa luonnossa sen tyyppinen selko selostaja, jota tyyliltään muistelen näissä kouluelokuvissakin olleen. Aika on tietenkin kullannut muistoja mutta kysyin vaan, jos joku tietäisi? Googlasin kyllä, mutta en onnistunut löytämään tyydyttävää vastausta hyvistä entisajan selostajista. Kouluradio lähinnä toi muistoja mieleeni.
Voi hyvinkin olla, että aiemmin mainituilla ”Peppa Pöppös” elokuvilla on joku yhteys tällä kehityksen kaarella. Ääni on seuraavissa sopivan vakaa ja luotettavan tuntuinen.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/24/kouluradio-saavutti-syrjaisimmatkin-koulut?page=4Wanhalle antaisin varoituksen!
Älä enää käännä noita hissan kirjoituksia, muuten voit syyllistä kuolemantuottamukseen.
Olin vähällä tukehtua naurusta kun luin, meni melkein kymmenen minuuttia, ennen kuin sain kaiken luettua, ja hengityksen kulkemaan.
Olet kyllä loistava kielien tulkitsija ja Katuvankka toinen samanlainen.
Vieläkin hengitys vain pihisee, kun nauroin niin hillittömästi!kamuttaja kirjoitti:
Wanhalle antaisin varoituksen!
Älä enää käännä noita hissan kirjoituksia, muuten voit syyllistä kuolemantuottamukseen.
Olin vähällä tukehtua naurusta kun luin, meni melkein kymmenen minuuttia, ennen kuin sain kaiken luettua, ja hengityksen kulkemaan.
Olet kyllä loistava kielien tulkitsija ja Katuvankka toinen samanlainen.
Vieläkin hengitys vain pihisee, kun nauroin niin hillittömästi!Kun kuuntelin tuon seuraavan linkkityksen, en enää ole varma kumman astin kahdesta, näkö- vai kuuloaistin tohtisin valita, jos toisesta olisi luovuttava;)
”Pahan silmän lääkettä apteekista ostamaan”. Aika moista! Aiemmin olen ollut kutakuinkin vakuuttunut näön ensisiallisesta tarpeellisuudesta. On kuulollakin oma merkityksensä. Kuten tätä kuunnellessa voimme havaita.
Suosittelen ajatuksella kuuntelemaan kaiken, ja loppuun asti ennen mitään kommentointia. Voi olla, että näette eläviä kuvia kuunnellessanne. Lukiessa tulee usein sama vaikutelma.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/12/lahetyssaarnaaja-kertoo-lapsille-afrikan-pakanoista-ja-poppamiesten
Kieli, jota hissanmaikk ansiokkaasti käyttää, on hyvin rikas. Siinä ei säästellä vokaaleja eikä konsonanttejakaan. Niitä voidaan laittaa kolme tai neljäkin peräkkäin. Tällöin tekstistä saadaan ilmavaa ja sen sisältö saa hymynkareita lukijoiden huulille. Joskus jopa hampaitakin naurattaa oivat sanavalinnat kuten ”kakakztuu” tai ”perrauskouluuttnn”.
Hissanmaikk hallitsee kirjoituksissaan myös rivien välien käytön. Tarkkaavainen lukija voi todellakin löytää sieltä konnarin ja konnarivaunun ilman moottoria, kuten Katuvankkakin oivalsi. Kielimoottorin sävelkorva yltää jopa AA-duuriin saakka, mutta tämä koskee vain kuivankauden antia.Täytyy kyllä sanoa, että kielenkäytön osa-alueet tiettyjä termejä käyttäen stemmaavat sinulla wanha kaikissa partituurin mahdollisissa ilmenemismuodoissa. Kaikesta voi varmuudella päätellä, että olet kirjoitellut muutakin kuin tämän palstan juttuja.
- hissan.doctor
Hissanmaikk on välillä hoidossa ja välillä kotonaan ihailemassa tammenlehvämitaleja ja Mannerheimin kunniakirjaa ja hienoa kirjastoaan. Sillä on muitakin mielikuvituspalkintoja ja kirjoja.
Taitaa hissanmaikk ole suoraan alenevaa sukua eräälle kuuluisalle paroni von Mynh.....
Taitaa olla myös murre siltä ajalta.kamuttaja kirjoitti:
Taitaa hissanmaikk ole suoraan alenevaa sukua eräälle kuuluisalle paroni von Mynh.....
Taitaa olla myös murre siltä ajalta.Tarkoitin "olla" ei "ole".
- vakaava.jutu
Kuuntelin tuon katurankan poppamesjutun niin tuli sellnahinen tunne että alkaa olla halituksessa ja ministeeriössä näitä popamiehiä ja maailiman pelatajia petuttamaan menossa meitä kakkia
- viiraamaton.nopsa
- kaksoisnäkijä
Voi kaikkea typeryyden suurta oloa ja säkenöivää olon olemuksen yksin suurempaa kykyä olla tiivistyä syyksi ja kokemukseksi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911505
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1701203En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1041060Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll15947- 82870
- 66793
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?40777Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289743Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107738Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K59725